Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista
tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto -
toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä
on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä
olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat
toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon
merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan
todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten
realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme,
että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse
annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden
filosofiaan.
31 01 08 - 05:01
Maahanmuuttajien osuus Suomen työelämässä kaksinkertaistuu lähivuosina, arvioi torstaina julkaistu väestön ja työvoiman kansainvälistymistä selvittävä tutkimus. Siirtolaisinstituutin tutkimus ennustaa, että Suomessa asuu vuonna 2015 vajaat 78 000 työikäistä maahanmuuttajaa.
Maahanmuuttajien tärkein työllistäjä on palveluala, johon lähes kolmanneksen muuttajista arvioidaan työllistyvän. Myös teollinen työ sekä tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatehtävät ovat maahanmuuttajien tärkeitä työllistäjiä tulevaisuudessa.
Lähes puolet Suomeen muuttajista päätyy asumaan Uudellemaalle ja Etelä-Suomen kasvualueille, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle.
Alle puolet työllistyi kahdessa vuodessa
Tutkimuksessa selvitettiin myös maahanmuuttajien työllistymistä. Tutkimuksen mukaan vain 35 prosenttia vuonna 2002 Suomeen muuttaneista työikäisistä löysi työpaikan saman vuoden aikana. Seuraavan vuoden aikana työllistymisaste nousi 44 prosenttiin.
Maahanmuuttajien työllistymistä eri puolilla maata selittää maakuntien yleinen työllisyystilanne. Parhaiten työllistyivät Ahvenanmaalle muuttaneet ruotsalaiset, joiden sopeutumista auttoi tuttu kieli.
Synkin tilanne oli Kainuussa, jossa vain 15 prosenttia onnistui löytämään työpaikan. Uudellamaalla, jossa suurin osa työpaikoista sijaitsee, vain 42 prosenttia maahanmuuttajista sai muuttovuotenaan työtä.
Länsimaissa syntyneet muuttajat näyttävät työllistyvän muita ulkomaalaisia paremmin. Suurimpia vaikeuksia työn löytämisessä on entisessä Jugoslaviassa, Iranissa, Somaliassa ja Irakissa syntyneillä.
Eniten maahanmuuttajia työllistää nykyisin kaupan ala, mutta myös rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalle sekä liike-elämän palveluihin ja opetukseen ja tutkimukseen sijoittuu merkittävä määrä maahanmuuttajia. Muutama vuotta sitten maahanmuuttajanaisilla yleisin ammatti oli siivoja, miehiä työllisti eniten ravintola-ala.
Siirtolaisuusinstituutin tekemä tutkimus toteutettiin Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan Suomessa -ennakointihankkeena. Sitä rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto, opetusministeriö ja Siirtolaisuusinstituutti.
Kilpailu koulutetuista muuttajista on kovaa
- Suomessa oli toissa vuonna 121 700 maahanmuuttajaa, mikä vastaa 2,3 prosenttia kokonaisväestöstä.
- Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalit.
- Aasian maista lähtöisin oleva muuttovirta on kasvanut viime vuosina.
- Asiantuntijat odottavat lähialueiden muuttovirtojen kasvavan. Muuttajia tulee etenkin Baltian maista sekä Venäjältä, Puolasta, Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Bulgariasta ja Romaniasta.
- Kilpailu koulutetuista muuttajista on kovaa, koska muissakin Euroopan maissa on pulaa osaajista.
- Vuonna 2000 maahanmuuttajien osuus Suomen työllisistä oli 1,6 prosenttia. Vuonna 2015 osuuden arvioidaan olevan 3,4 prosenttia.
- Muutama vuosi sitten maahanmuuttajanaisia työllisti eniten siivous-, myynti, opetus- ja kasvatustyö sekä ravintolapalvelu.
- Maahanmuuttajamiehiä työllisti eniten ravintolapalvelutyö, tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyö, opetus- ja kasvatustyö sekä maaliikennetyö.
Lähde
Olemme kovaa vauhtia luomassa uutta orjakastia, jonka toimena ei ole kuin töidemme tekeminen, koska se ei voi sulautua yhteiskuntaan sitä muuttamatta. Työperäinen maahanmuutto tuskin on voitto/voitto-tilanne henkisessä mielessä sekä kokonaisuuden että yksilön kannalta, elleivät kokonaisuus ja yksilö vastaa toisiaan niinkuin metsä kaikkine kerroksineen ja sen luoma puu vastaavat. Puhtaan materiaalisessa mielessä kyllä, mutta siltä kantilta on huono arvioida laadullisia ominaisuuksia.
Copyright © 2006-2007
FNUS
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=99