Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista
tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto -
toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä
on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä
olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat
toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon
merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan
todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten
realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme,
että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse
annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden
filosofiaan.
16 01 08 - 15:33
Muutamat muistavat ajan, jolloin puhuttiin jetsetistä: sikarikkaista, jotka lennähtivät vaikkapa Roomaan tai Lontooseen viikonlopuksi. Elämäntapa oli tavallisille ihmisille saavuttamaton haave. Tai ajan, jolloin Etelä-Afrikkaa pidettiin maailman tikittävänä aikapommina. Tämäkin mielikuva on historiaa.
Kymmenessä vuodessa moni asia on valtavasti muuttunut, painottaa tanskalainen tulevaisuudentutkija Maria-Therese Hoppe, joka kertoi matkatoimistoväelle kuluttajakäyttäytymisen uusista tuulista Helsingissä keskiviikkona.
- Muistatteko, mitä tehtiin ennen kuin oli Google, josta voi tarkistaa vaikkapa, onko Sumatralle laivayhteys? Oli mentävä matkatoimistoon, josta kahden viikon päästä saattoi tulla kirje, ettei Sumatralle pääse laivalla.
Eikä ole kauan, kun pidettiin kuolleena ajatuksena alkaa painaa maksuttomia lehtiä. Tai kun Hoppe alkoi vuonna 1994 puhua internetistä, häntä arvosteltiin, että se oli ajan hukkaa. Kuinka monet pitivät mikrosirun keksimistä hyödyttömänä puuhailuna.
- Suuri muutos on tapahtunut nopeasti emmekä edes sitä huomaa, hän sanoi.
- Mutta me pidämme muutoksesta, vaikka emme usko sitä.
Katse moneen suuntaan
Useimmat katsovat vain yhteen suuntaan, hän väitti. Jos on kaksi suuntaa, se on parempi ja kolmella suunnalla on jo GPS.
Hän suositti seuraamaan maailmaa ympärillämme: mitä sille tapahtuu. Mutta ennen kaikkea pitäisi katsoa asiakkaan unelmien muuttumista.
Hoppe näytti kolme kuvaa: pankinjohtajan, futistähti David Beckhamin ja pop-idoli Madonnan ja kysyi: Kuka saa eniten palkkaa, kuka luo eniten työpaikkoja? Kuka haluaisin olla?
Oikea vastaus ei ole pankinjohtaja.
Uudet haaveet
Arvot muuttuvat ja matkailijat haluavat uusia asioita. Köyhän kalastajan mökki saaristossa lakkaa olemasta arvoton, kun manhattanilainen designeri näkee siinä uusia arvoja.
Irlantilaispubi ei myy hyvää olutta vaan ystävyyttä.
- Paljonko maksaa kuppi kahvia Venetsiassa, hän kysyi. Paljon, mutta olemme valmiita maksamaan kokemuksesta. Samoin Rolling Stonesin 50-100 euron konserttiliput ovat oikea elämys, vaikka halvemmalla saisi parempaa musaa iPodista. Enemmän kokemuksia - enemmän arvoa, Hoppe kiteytti.
- Mitä todempi, sitä vetovoimaisempi - oli sitten kyse lappilaisteltasta, jäälinnasta tai kamelin hajusta. Mitä autenttisempi, sitä arvokkaampi, hän sanoi.
Hoppen mukaan yläluokka oli ennen globaali – nyt on keskiluokka muuttumassa globaaliksi ja se on Euroopan syytä oppia.
[---]
Lähde
Nykyään ihmiset sitten kykenevät laahaamaan ahtereitaan ympäri palloa yhä edullisemmin, ja yhä vähempi joutuu jäämään pois tästä ilosta rahojen puutteen vuoksi. "Katsokaa, kehitys ei ole taaskaan jättänyt meitä oman onnemme nojaan, vaan on tuonut juuri sitä mitä halusimmekin!" Eikä ihme, kun otetaan huomioon että teknologinen kehitys on juuri meidän pyrkimystemme tuotetta. Ehkä jonain kauniina päivänä nykyaikana haaveiluun tyytyvät kolmannenkin maailman asukkaat pääsevät vapaasti liitelemään taivaita pitkin vaikkapa juuri Roomaan viikonloppureissulle. Se, jos mikä, olisi vallan riemuvoitto: enemmän onnellisia ihmisiä, kuka voisi valittaa?
Copyright © 2006-2007
FNUS
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=86