F.N.U.S. - Suomen Nihilistinen J�rjest� - www.anus.com/tribes/fnus
Maailma on mikä on, ja voit joko torjua sen pehmein harsoin peittelemällä tai sitten katsoa suoraan kohti, ja nähdä itsesi minä olet. Tämän tiedettyäsi voit nähdä virrassa tulevan kädenjälkesi; sitä ennen vain sameita unelmia.
« Metsäteollisuus halu… | Home | Tutkijoiden ötökkä… »

Hoitajien kiire selvässä yhteydessä hoidon laatuun

Tiistai 15 Tammikuu 2008

Tuoreesta väitöstutkimuksesta ilmenee, että hoitohenkilöstön kiire heikentää vanhustenhoidon laatua vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Hyvä hoito turvataan antamalla hoitajille mahdollisuus vaikuttaa työhönsä sekä huolehtimalla selkeästä roolijaosta ja takaamalla päätöksenteon oikeudenmukaisuus.

Laura Pekkarisen väitöstutkimuksesta ilmenee, että hoitotyöntekijät kokevat eniten kiirettä ja rooliristiriitoja silloin, kun hoidettavien asukkaiden fyysinen toimintakyky on heikko.

- Osastojen erikoistuminen sen sijaan vähentää työn stressitekijöitä siten, että dementia- ja psykiatriapotilaisiin erikoistuneilla osastoilla käytösoireisten asukkaiden hoitaminen vähentää kiirettä ja rooliristiriitoja, hän selittää.

Erikoistuneilla osastoilla myös työryhmien ilmapiiri on Pekkarisen mukaan parempi ja organisaatioon sitoudutaan voimakkaammin kuin sekaosastoilla.

Tutkimus osoitti niin ikään, että työntekijöiden kiire ja työn vaatimukset voivat heikentää hoidon laatua. Työntekijöiden kiire selittää suuren osan osastojen välisistä eroista, kun tarkastellaan hoitajien kokemuksia hoidon laadusta.

- Kohtuuttomat työn vaatimukset ovat yhteydessä myös moniin kliinisiin laatuongelmiin, kuten painehaavojen syntyyn. Myös työn vaatimusten yhteys hoidon laatuun riippuu usein siitä, voivatko hoitajat vaikuttaa työhönsä, Pekkarinen kertoo.

Kiireisyys yhteydessä myös lääkityksen käyttöön

Pekkarinen havaitsi, että liikkumista estäviä apuvälineitä käytetään eniten osastoilla, joilla työntekijät kokevat työnsä kiireiseksi ja yksipuoliseksi ja joilla työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä.

- Vastaavasti osastoilla, joilla hoitajat voivat vaikuttaa työhönsä ja käyttää monipuolisesti taitojaan, vanhusten liikkumista rajoitetaan vähemmän. Näillä osastoilla myös antipsykoottisia lääkkeitä käytetään asukkailla keskimääräistä vähemmän. Lisäksi päätöksenteon oikeudenmukaisuus on yhteydessä rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön määrään.

Pekkarisen tutkimus osoittaa, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työhönsä ja oikeudenmukaiset päätöksentekotavat auttavat työntekijöiden selviytymistä hoitotyössä, ja siten ne voivat parantaa myös vanhusten pitkäaikaishoidon laatua.

Pekkarisen tutkimus toteutettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa (Stakes). Kyselyaineisto kerättiin 1194 hoitotyöntekijältä 107 vanhainkoti- tai terveyskeskusosastolla vuonna 1999 ja 977 hoitajalta 91 osastolla vuonna 2002.

VTM Laura Pekkarinen väitöskirja The relationships between work stressors and organizational performance in long-term care for elderly residents tarkastetaan perjantaina 18. tammikuuta Helsingin yliopistossa. Lähde


Kustannustehokas toimintamalli - kaiken samaan kimppuun pistäminen - ei toimi kuin tehtaissa, sillä hoitajat eivät ole robotteja, eikä heidän työ ole niin yksinkertaista kuin hoidon palikkatestiin rinnastavat tahtoisivat uskoa. Toki tuo kulmikas periaate voidaan ottaa käytäntöön sekä hoitotyössä että laajemmassakin merkityksessä, mutta monet eivät luultavasti täysin istu muottiin ja kitkaa syntyy kulmia pyöristellessä ja muotoja uudistaessa.

Ei kommentteja

Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=84

  
Muista henkilökohtaiset tiedot?

Hymiöt / Textile

Comment moderation is enabled on this site. This means that your comment will not be visible on this site until it has been approved by an editor.

  (Rekisteröi käyttäjänimesi / Kirjaudu)

Muistuta:
Hide email:

Pienellä painettua: Kaikki html-tagit paitsi <b> and <i> poistetaan kommenteista. Klikattavat linkit tehdään automaattisesti lisätessäsi url- tai sähköpostiosoitteen.
Copyright © 2006-2007 FNUS