Nihilismi
Toiminta
Järjestö
Arkisto
01 Tam - 31 Tam 200901 Tou - 31 Tou 2008
01 Huh - 30 Huh 2008
01 Maa - 31 Maa 2008
01 Hel - 29 Hel 2008
01 Tam - 31 Tam 2008
01 Jou - 31 Jou 2007
01 Mar - 30 Mar 2007
01 Loka - 31 Loka 2007
01 Kesä - 30 Kesä 2007
Hae!
Viimeisimmät kommentit
jan (Todellisuutta ei …): Tekstin kirjoittaja on ku…jon ("Suomi on aseriis…): Nyt kyllä Steve Goose to…
Näin on (Normipäivä): Täysin samaa mieltä ede…
Pihilisti (Normipäivä): Ammu ittes.
Casey ("Euroopan syytä …): Olen sitä mieltä että …
L.N. (Medvedev ilmoitti…): Niinpä, taas pelataan tÃ…
pft (Nelikymppisten la…): Jos seuraavia sukupolvia …
L.N. (Itä-Euroopan tal…): Niinpä niin, globaaliset…
Rutja (Voimaharjoittelu …): Hieman samasta aiheesta o…
pekkaisaloser (Todellisuutta ei …): sanot että on oikein rav…
XML
Uutiset
Käytetyt tavarat kelpaavat nyt amerikkalaisille
Keinolumetus voi estää ilmastonmuutosta
Kotimaisuus ei saa olla enää mainosvaltti ruoalle
Tämä joulupuhe sai britit raivoihinsa - videolinkki
Myrkyllisten lelujen maahantuonti on hyvä bisnes
Hehkulamput joutumassa pannaan EU:ssa
Tutkimus: Trooppiset biopolttoaineet tuhoavat ympäristöä
Suomi vapaamielisen seksin ykkösmaa!
Ostoksille rynnänneet talloivat kaupan työntekijän New Yorkissa
Brittiprofessori: "Koulupolitiikkamme jälkiä ei kannata seurata"
Maan muokkaus tuhosi maaston virkistysarvot
12 01 08 - 14:28Lietolaisen Ismo Salorannan keittiön ikkunasta avautuva maisema muuttui jo viitisen vuotta sitten. Silloin naapuritontin puut kaadettiin Salorannan kotitalon tontin rajaa myöten noin kymmenen hehtaarin alueelta.
Avoimeen maisemaan tottui, mutta joulun alla metsänhoitoyhdistyksen kaivinkone rouhi maapohjan perusteellisesti ja hävitti samalla marja- ja sienimaastot. Nyt työkoneiden jäljiltä maapohjassa on leveät ja syvät ajourat, joissa makaavassa vedessä eivät kesällä kasva muut kuin hyttyset.
- En minä sitä puiden kaatamista vastusta. Tiesin, että se on tulossa. Maan muokkausta minä en ymmärrä, nyt maapohja on aivan hirveässä kunnossa, itsekin seitsemän hehtaaria metsää omistava Saloranta kummastelee.
Salorannalle vuosikymmenien varrella kertyneiden kokemusten mukaan metsä kasvaa hakkuiden jälkeen luonnonmenetelmällä mainiosti.
- Palstalle oli jo ehtinyt kasvaa taimia hakkuiden jälkeen. Kokemus sanoo, että niistä tulee hyvä puusto, jolla on vahva perimä.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän Liedon alueneuvoja Esa Rantanen kertoo, että luonnonmenetelmillä kasvava puusto ei ole niin tuottava kuin metsänomistajat haluavat.
Rantanen sanoo, ettei avohakkuita tehdä koskaan ilman syytä. Eikä niitä suoriteta siksi, että naapurit olisivat harmissaan. Maan muokkauksella metsän pohja kunnostetaan uusien taimien istutusta varten.
- Yleensä avohakkuun perusteena on se, että vanhoissa kuusissa on lahottajasientä ja se sieni on maaperässä. Jos sellaiseen paikkaan annetaan kuusen tulla luonnollisesti, se sieni tulee uusiin puihin.
Marjat ja sienet katosivat palstalta
Salorantaa surettaa maan muokkauksessa eniten se, että palstalta sai hyvänä marjavuotena poimurilla tunnissa seitsemän litraa mustikoita.
- Marjoja, männyn herkkutatteja tai kultarouskuja ei kannata täältä enää etsiä, Saloranta toteaa murheellisena karun näköiseksi myllätyllä hakkuuaukealla.
Saloranta on huolissaan myös maan muokkauksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Miten alueella talvehtivat sammakot, sisiliskot ja muut eläimet voisivat selvitä kaivinkoneen käsittelyssä.
- Marjamaita riittää Liedossa kyllä silti, ja avohakkuualueille ja niiden reuna-alueille muodostuu tutkimusten mukaan kaikkein monimuotoisin lajisto. Ei tietysti vanhojen metsien lajeja, mutta se on luonnon kiertokulkua, Esa Rantanen toteaa.
Tuuli kaataa sen mikä ihmiseltä jää
Rantanen ymmärtää hyvin, että asukas voi järkyttyä, kun illalla töistä tulessa naapuritontilta on kadonnut hehtaarikaupalla metsää. Karu totuus on hänen mukaansa kuitenkin se, että jos ihminen ei puita kaada, tuuli kaataa ne sitten kun puut lahoavat.
- Me yritämme saada puuta hyötykäyttöön ennen kuin puu menee arvottomaksi. Uusien taimien istutus on sijoitus tulevaisuuteen, Rantanen kuvailee.
Lähde
Tässä kiteytyykin nykyaikaisen metsänhoidon puolustelut ja kaunistelut toimilleen: he kunnostavat metsiä, he itseasiassa monipuolistavat alueen lajistoa, ja tietenkin ottavat hyödyn irti muuten lahoavista metsistä.
Olisi puuteollisuuden kannalta ihanteellista, mikäli metsät olisivat vain kasa puita valmiina poimittavaksi marjapensaan tavoin, mutta maat auki repimällä he kyllä tuhoavat sienet - siinä menee sekä puun kanssa symbioosissa elävät että nuo lahottajasienetkin, joilla on myöskin oma sijansa metsän ekologiassa.
Se mitä lajiston monipuolisuuteen tulee liittyy vahvasti ko. lajien elinympäristöön: mitä monipuolisempi elinympäristö, sitä erilaisempia lajeja se kykenee kannattamaan, ja varsinkin avohakkuutantereiden reuna-alueiden luulisi olevan jokseenkin monipuolisia. Väite olisi siis tältä osin tosi, mutta ei kerro tämän elinympäristön kantokyvystä yhtikäs mitään, eli minkälaista ekosysteemiä tuo ympäristö kykenee ylläpitämään.
Ja lopuksi: kaikkihan me tiedämme että metsät lahoavat aikanaan, ja nyt jos koskaan on aika ottaa niistä hyöty irti! Tämä lause paljastaa metsiensuojelijain ja metsäteollisuuden ajatusmaailmojen kirkkaimman eron. Teollisuus näkee metsät kauppatavarana ja finanssipelinsä nappuloina, ja luonnonsuojelija näkee ne yhtenä osana suurempaa järjestelmää, johon me ihmisetkin kuulumme.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=81