Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista
tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto -
toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä
on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä
olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat
toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon
merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan
todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten
realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme,
että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse
annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden
filosofiaan.
Nihilismi
Toiminta
Järjestö
Arkisto
01 Tam - 31 Tam 200901 Tou - 31 Tou 2008
01 Huh - 30 Huh 2008
01 Maa - 31 Maa 2008
01 Hel - 29 Hel 2008
01 Tam - 31 Tam 2008
01 Jou - 31 Jou 2007
01 Mar - 30 Mar 2007
01 Loka - 31 Loka 2007
01 Kesä - 30 Kesä 2007
Hae!
Viimeisimmät kommentit
jan (Todellisuutta ei …): Tekstin kirjoittaja on ku…jon ("Suomi on aseriis…): Nyt kyllä Steve Goose to…
Näin on (Normipäivä): Täysin samaa mieltä ede…
Pihilisti (Normipäivä): Ammu ittes.
Casey ("Euroopan syytä …): Olen sitä mieltä että …
L.N. (Medvedev ilmoitti…): Niinpä, taas pelataan tÃ…
pft (Nelikymppisten la…): Jos seuraavia sukupolvia …
L.N. (Itä-Euroopan tal…): Niinpä niin, globaaliset…
Rutja (Voimaharjoittelu …): Hieman samasta aiheesta o…
pekkaisaloser (Todellisuutta ei …): sanot että on oikein rav…
XML
Uutiset
Käytetyt tavarat kelpaavat nyt amerikkalaisille
Keinolumetus voi estää ilmastonmuutosta
Kotimaisuus ei saa olla enää mainosvaltti ruoalle
Tämä joulupuhe sai britit raivoihinsa - videolinkki
Myrkyllisten lelujen maahantuonti on hyvä bisnes
Hehkulamput joutumassa pannaan EU:ssa
Tutkimus: Trooppiset biopolttoaineet tuhoavat ympäristöä
Suomi vapaamielisen seksin ykkösmaa!
Ostoksille rynnänneet talloivat kaupan työntekijän New Yorkissa
Brittiprofessori: "Koulupolitiikkamme jälkiä ei kannata seurata"
Hoitajapulaa hoidetaan unilääkkeillä
08 01 08 - 08:17Unilääkkeiden hyötyjä ja haittoja punnitaan Suomessa puutteellisesti, katsoo geriatri Maaria Seppälä Turun kaupunginsairaalasta. Etenkin laitoshoidossa niihin turvaudutaan edelleen liian usein. Kun potilas ei itse pysty arvioimaan lääkkeen tarvetta, niiden käyttöön voi vaikuttaa jopa hoitajapula.
Unilääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä ei ole Seppälän mukaan osoitettu olevan mitään selvää hyötyä. Iäkkäillä ihmisillä niiden haitat on arvioitu jopa hyötyjä suuremmiksi. Vakavimpia haittoja ovat sekavuus, älyllisen toiminnan ja muistin heikkeneminen sekä kaatumisriskin lisääntyminen.
- Muissa pohjoismaissa unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä on pystytty jo selvästi vähentämään, ja samaan pitäisi päästä meilläkin, katsoo Seppälä.
Esimerkiksi Ruotsissa unilääkkeitä käytetään melkeinpä puolet siitä mitä meillä. Unilääkkeitä on siellä korvattu ehkä osin myös masennuslääkkeillä. Ruotsissa on järjestetty ongelmasta myös runsaasti koulutusta, kun meillä koulutus on vielä enemmänkin sattumanvaraista.
Resepti helpoin tapa selvitä ongelmista
Unihäiriöt ovat hyvin yleisiä ja ne lisääntyvät iän myötä. Usein unettomuuteen ei liity mitään sairauksia, vaan se on normaali tapa reagoida elämänmuutoksiin. Tilapäinen unettomuus ei ole terveydelle vaarallinen, mutta pitkittyessään se tietysti heikentää päiväaikaista toimintakykyä.
Seppälä arvelee, että nykyisin tilapäistäkin unettomuutta siedetään aikaisempaa heikommin. Myös lääkärien ja hoitajien asenteet ja uskomukset vaikuttavat lääkityskäytäntöön. Edes asiantuntijat eivät tunnu enää luottavan lääkkeettömiin keinoihin.
- Kun muiden sairauksien hoito verottaa vastaanotosta suurimman osan, ei uniongelmiin riitä enää puhtia. Reseptin kirjoittaminen on helpoin tapa selvitä asiasta, arvelee Seppälä.
- Hoitajat ovat usein kyllä sisäistäneet lääkkeettömän hoidon ajatuksen, mutta jos on iso osasto ja yksi hoitaja illassa, on aika vaikea tarjota potilaille muutakaan lohdutusta, sanoo Seppälä.
Mitä suurempi laitos, sitä enemmän lääkkeitä käytetään. Laitoksissa 70-80 prosenttia vanhuksista käyttää jotain uni- tai rauhoittavaa lääkettä. Niitä käytetään meillä laitoksissa 2-3 kertaa enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Unilääkkeiden käyttäjiä ei pidä syyllistää
- Unettomuutta hoidettaessa olisi ensin poistettava unta häiritsevät tekijät ja pyrittävä palauttamaan normaali unirytmi ilman lääkkeitä. Lääkehoito olisi otettava harkintaan vasta sitten, jos muut keinot eivät pure.
Potilaan lääkearsenaalin tarpeellisuus on punnittava säännöllisesti. Unilääkkeitä pitäisi määrätä tarkkaan harkiten vain määräaikaisesti korkeintaan 3-4 viikoksi, ja niiden tehoa on myös seurattava, sanoo Seppälä.
Seppälä varoittaa kuitenkin syyllistämästä unilääkkeiden käyttäjiä, mutta lopettamista kannattaa kuitenkin ehdottaa toistuvastikin. Lääkitys lopetetaan asteittain ja sitä hitaammin, mitä pitempiaikaisesta käytöstä on kysymys. Lyhytaikaisesta käytöstä ei seuraa vieroitusoireita, mutta pitkäaikaisesta käytöstä irtautuminen voi olla aluksi vaikeaa.
Lähde
Onhan se helppoa aluksi ottaa/antaa pilleri jos toinenkin jotta uni tulisi, mutta eipä sitä nähtävästi monikaan arvaa mitä siitä seuraa kun on aikansa noita popsinut. Kysytään "mutta kuinka niissä lääkkeissä voisi mitään vikaa olla, sillä nehän ovat suunniteltuja juuri tämän vaivan torpedoimiseen," mutta ei tule mieleen että vaikka ne hoitaisivatkin tehokkaasti yhden asian pois päiväjärjestyksestä, ne tuovat tilalle monta muuta tasapainon ollessa tolaltaan.
Copyright © 2006-2007 FNUS
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=73