Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista
tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto -
toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä
on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä
olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat
toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon
merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan
todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten
realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme,
että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse
annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden
filosofiaan.
05 01 08 - 15:40
Opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) mielestä liikuntatuntien määrää on lisättävä perusopetuksessa ja toisella asteella.
- Koululiikunnan lisääminen on tehokkain keino tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttämättömintä, Sarkomaa sanoo.
Hänen mukaansa suomalaisten kunto heikkenee hälyttävästi, koulutien aloittavat lapset ovat vuosi vuodelta heikommassa kunnossa kuin edellisenä. Merkittävä muutos tähän saadaan Sarkomaan mukaan vain lisäämällä liikuntatunteja.
- Jo vuosia on puhuttu varusmiespalvelun aloittavien kunnon putoamisesta. Liian vähäisen liikunnan aiheuttamat terveyshaitat ja kustannukset ovat nousussa, Sarkomaa muistuttaa.
Sarkomaa pitää liikuntatuntien lisäämistä parhaana terveyden edistämisenä.
- Koululiikuntaa vähennettiin lama-ajan säästötalkoissa. Nyt maksamme lasten terveyden heikentymisestä moninkertaista laskua. Ongelmien ennaltaehkäisy on aina edullisempaa kuin niiden korjaaminen, hän sanoo.
Opetusministeri Sarkomaa kannustaa kouluja ja oppilaitoksia myös kehittämään ja monipuolistamaan liikunnan opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Liikunnan lisääminen on mahdollista jo nyt varsin pienin teoin, esimerkiksi organisoimalla välitunnit uudelleen.
- Kannustan kouluja pitämään yhden pidemmän välitunnin päivässä, jonka aikana oppilailla on mahdollisuus terveysliikuntaan. Liikuntakerhojen toimintaa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuutta on myös lisättävä, Sarkomaa sanoo.
Lähde
Ihmiset menevät siitä missä aita on matalin ja jollei tarvitse liikkua, eivät he mielellään aloita liikkumista ennenkuin tottuvat siihen. Ja mitä muuta helppouteen pyrkivän kulttuurin tuotoksilta tulisi odottaakaan kuin nimenomaan vastuksen puutteeseen tottuneita yksilöitä? Toivoa sopii, ettei lisätystä liikunnasta tule vain halveksittua pakkopullaa nykynuorisolle, joka ei näe siinä mitään järkeä, koska sen välttämättömyys ei aukea aivan ensi metreillä. Miksi kävellä kun voi päräyttää mopolla?
Copyright © 2006-2007
FNUS
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=70