Maailma on mikä on, ja voit joko torjua sen pehmein harsoin peittelemällä tai sitten katsoa suoraan kohti, ja nähdä itsesi minä olet. Tämän tiedettyäsi voit nähdä virrassa tulevan kädenjälkesi; sitä ennen vain sameita unelmia.
« Taajuus | Home | Hirvikannan säätely… »

Häpeä hävisi länsimaista

Sunnuntai 29 Marraskuu 2009

"Häpeämättömyys on nykyään yhä trendikkäämpää.

"Häpeä on kadonnut", tiivistää kulttuuriantropologian emeritusprofessori Matti Sarmela. Nykyään ei ole enää mitään, minkä edessä hävetä, sillä yhteisöä ei enää ole, Sarmela sanoo.

Sarmelan mukaan häpeä kuului suku- ja kyläkulttuurien aikaan. Jos joku töppäili, koko suku tai kylä sai hävetä.

"Muiden kulttuurien näkökulmasta on outoa, että länsimaissa ei ole enää moraalia. Voi tehdä kaiken, minkä vain onnistuu tekemään. Omaatuntoa ei enää ole, ja syntikin puuttuu."

Kontrollin on nykyään korvannut menestymisen pakko.

"Menestyjä ei voi ottaa muita huomioon, muut on lyötävä alas", Sarmela tiivistää.


Häpeä painaa kuitenkin ihmisiä yhä. Erityisen riskiryhmän muodostavat taiteilijat ja urheilijat. Urheilupsykologi Juri Haninin mukaan suorituskeskeisillä aloilla toimivat ihmiset, kuten huippu-urheilijat, ovat erityisen alttiita häpeälle, sillä he ovat erityisen vastuuntuntoisia, menestyminen on heille erittäin tärkeää, mutta virheiden ja epäonnistumisen vaara on aina olemassa.


Häpeä on tänä syksynä pinnassa myös taiteessa. Koreografi Sanna Kekäläinen on tutkinut aihetta jo pitkään, mutta tästä syksystä asti kokopäivätoimisesti. Häpeä – Shame -niminen teos tulee ensi-iltaan 16. tammikuuta.

Kekäläinen määrittelee häpeän varhaiseksi, kokonaisvaltaiseksi ja syväksi tunteeksi. "Häpeä syntyy varhaislapsuuden aikana torjutuksi tulemisen takia. Jos vastavuoroisuutta ei ole, häpeä jää ja alkaa elää omaa elämäänsä. Siitä tulee jatkuva seuralainen, kauhea jokapäiväinen kaveri, joka ei anna periksi.""

Lähde

En menisi aivan niin pitkälle, että väittäisin häpeän itsensä tyystin kadonneen. Ennemminkin se on muuttunut ja mennyt suorastaan päälaelleen, eli ne asiat joita ennen hävettiin ovat menettäneet syntisen värinsä. Nykyisen "avoimemman" sukupolven silmissä on hyveellistä olla jollain tavalla erilainen ja irtautua vanhoista muoteista, olla vapaa ja yksilöllinen. Toisaalta, jos et tahdo olla mitenkään erikoinen ja näet moisen haihattelun turhana keikistelynä mielen verhoamiseksi oman egon rujoilta haavoilta, niin on parasta olla hiljaa ellet tahdo osaksesi kieroja katseita suvaitsevalta sukupolvelta.

yksi kommentti


"Sarmelan mukaan häpeä kuului suku- ja kyläkulttuurien aikaan."

Kenelle me häpeäisimme kaupungissa asuessamme? Naapurillemmeko? Kaupan kassalle? Bussikuskille? Samassa työvuorossa työskentelevälle työkaverille? Eivät he tunne meitä, emmekä me tunne heitä. Jotta voit kokea häpeää, pitää olla joku jolle hävetä.

Kaupungissa ihmiset ympärilläsi vaihtuvat useasti. Naapurit, kaupan kassat, bussikuskit, työkaverit. Kaupungissa häpeää pääsee karkuun helposti.
Hapea - 04 12 09 - 00:24


Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=488

  
Muista henkilökohtaiset tiedot?

Hymiöt / Textile

Comment moderation is enabled on this site. This means that your comment will not be visible on this site until it has been approved by an editor.

  (Rekisteröi käyttäjänimesi / Kirjaudu)

Muistuta:
Hide email:

Pienellä painettua: Kaikki html-tagit paitsi <b> and <i> poistetaan kommenteista. Klikattavat linkit tehdään automaattisesti lisätessäsi url- tai sähköpostiosoitteen.
Copyright © 2006-2007 FNUS