"Suomessa on vaiettu yhteiskuntaluokista"
Yhteiskuntaluokkiin perustuva kansan jaotteleminen ja tutkimus eivät ole olleet Suomessa hyvässä huudossa kymmeneen viime vuoteen.
"Luokka-termi tarkoittaa tietyllä tavalla vastakkainasettelua. Tätä halutaan välttää", köyhyyttä tutkinut tutkimusprofessori Sakari Hänninen Stakesista analysoi.
Hännisen mielestä yhteiskuntatieteet ovat antautuneet markkinatalouden edessä.
"Kieli, jolla yhteiskunnallisista ilmiöistä julkisesti puhutaan, on yhä enemmän pääoman kieli. Yhteiskuntatieteetkin myötäilevät tätä puhetta. Rakenteiden sijasta tutkitaan mieluummin vaikka kulutusta ja elämyksiä", Hänninen ironisoi.
Kirjapaja julkaisi tänä syksynä sosiaalipsykologi Katriina Järvisen ja historioitsija Laura Kolben kirjoittaman kirjan Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Siinä haastateltavat eri yhteiskuntaluokista kertovat, miltä on tuntunut nousta tai laskea alkuperäisestä luokka-asemastaan: epämukavalta.
"Oma yhteiskuntaluokka on ehdottomasti enemmän tabu kuin oma seksuaalisuus", Järvinen sanoo.
Perjantain Nyt-liite näyttää suomalaisen luokkayhteiskunnan kasvot. Tuloerojen perusteella suomalaiset voitaisiin jakaa viiteen luokkaan: 1–800 euroa kuussa ansaitsevia on Suomessa 18,9 prosenttia tulonsaajista, 800–2 000 euroa ansaitsevia 42,9 prosenttia, 2 000–3 000 euroa ansaitsevia 22,9 prosenttia ja 3 000–7 000 euroa 13,9 prosenttia.
Ylimpään, eli yli 7 000 euroa kuussa ansaitsevien luokkaan kuuluu reilu prosentti suomalaisista tulonsaajista. Yksi heistä on mainostoimiston johtaja Alex Nieminen.
"Ihan selvästi Suomessa on yhteiskuntaluokkia, ja tutkimukset näyttää, että juopa ihmisryhmien välissä kasvaa", hän sanoo.
"En määrittele elämääni tulojeni kautta, vaan tekemisteni."
Lähde
Markkinatalouden myötä luokat hävisivät nimellisesti ja yksilö hymyili, luullen sorron varjon vihdoin väistyvän päältänsä. Oletettu vapaus jäi kuitenkin haaveeksi, ja kaltereiden väri vain vaihtui.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=46