F.N.U.S. - Suomen Nihilistinen J�rjest� - www.anus.com/tribes/fnus
Maailma on mikä on, ja voit joko torjua sen pehmein harsoin peittelemällä tai sitten katsoa suoraan kohti, ja nähdä itsesi minä olet. Tämän tiedettyäsi voit nähdä virrassa tulevan kädenjälkesi; sitä ennen vain sameita unelmia.
« Eduskunta hyväksyi L… | Home | Leiman takana »

Puuseppä tekee pöydän sadaksi vuodeksi

Maanantai 09 Maaliskuu 2009

Seinällä telineissä hiljaa lepäävä puu on katkottunakin vaikuttava näky. Kolmattasataa vuotta vanha, toistakymmentä senttiä paksuiksi kappaleiksi halkaistu harmaa mänty on peräisin Liperistä, minne se on tuotu Venäjältä.

- Muualta ei tuollaista puuta löytynyt. Siitä syntyy kesäksi moderni pirtinpöytä ja penkit, puuseppä Pekka Malinen kertoo.

Verstaassaan radion tahdissa hyörivä Malinen perusti oman puuseppäyrityksen Raisioon vuosi sitten. Oikeastaan Malinen aloitti yrittäjänä alusta jo toisen kerran: ensimmäisen hän perusti opiskelupaikkakunnalleen Ouluun, mutta muutto siirsi verstaan etelämmäs.

Kovin monella puusepällä rohkeus ei isojen ketjujen ja kiinalaisten kalusteiden keskellä riitä yrittäjyyteen. Malinen tietää kurssikavereistaan yhden, joka on polkaissut käyntiin oman firman. Muut ovat jatkaneet kouluttautumista, kenties toisella alalla, tai menneet isompiin kalusteteollisuuden firmoihin töihin.

- Kustannukset yrityksen aloittamisessa ovat aikamoiset, koska pitää hankkia kaikki koneet, hän sanoo.

Eloa lyhyellä syklillä

Tilauksia Malisella on seuraavalle kuukaudelle, eli kovin pitkällä syklillä puusepän yksityisyrittäjyydessä ei eletä.

- Aika tipotellen tilauksia tulee. Mihinkään puolen vuoden päähän töitä ei voi suunnitella, hän sanoo.

Taantuman vaikutusta hän ei kuitenkaan ole juuri huomannut.

- Tuntuu, että tilauksia on ehkä tullut viime aikoina jopa enemmän. Kun ihmisillä ei ole varaa ostaa asuntoja, he käyttävät rahat remontointiin ja sisustamiseen, Malinen arvelee.

- Toisaalta olen yrittäjänä vielä niin alussa, että en tiedä, onko näin todella. Toivon ainakin, että raha menisi siihen.

Käsin tehtyä ei heitetä pois

Malisen asiakkaat tulevat pääasiassa internetin kautta, jonne hän aloittaessaan teetti omat nettisivut. Tuotteiden saaminen myymälöihin on pienyrittäjälle varsin haastavaa.

- Tietysti jonkin verran olen mukana eri tapahtumissa, kuten Aura Street Marketissa tai Turku Design Weekilla.

Tyypillisimmiksi asiakkaikseen Malinen nimeää pariskunnat tai nuoret naiset. Hän arvioi, että pääosa asiakkaista on 25-45-vuotiaita.

- Nuoret aikuiset ovat tietoisempia ympäristöasioista ja muusta. Toisaalta asiakkaat ovat sellaisia, että he ovat jo käyneet etsimässä kaikki huonekaluliikkeet eivätkä ole löytäneet haluamaansa.

Puusepän tekemänä huonekalun hinta voi olla kaksinkertainen halvempaan kaupan teollisuustavaraan verrattuna, mutta Malinen löytää satsaukseen helposti perustelut.

- Esimerkiksi pöytä on silloin tehty parhaista materiaaleista perinteisellä puusepäntaidolla ja liitokset kestävät sen sata vuotta. Luulen, että ainakin ne, jotka ostavat käsintehtyä, osaavat sitä arvostaa. Kun ostaa ensimmäisen kerran jotain, joka on varta vasten tehty, huomaa eron käytössä. Tavaraa ei tarvitse heittää pois, eikä se mene rikki. Lähde


Kas siinä tavoite: luoda jotain, mistä on käyttöä vielä seuraavat sata vuotta. Sen haittapuolena on tietysti se, että jos teet sitä elinkeinona, et pääse myymään yhdelle asiakkaalle samaa tuotetta kuin kerran sataan vuoteen.

Parempi siis tehdä tavaroita, jotka voidaan surutta heittää pois viiden vuoden päästä epäkuntoisina. Saadaanpahan enemmän työpaikkoja!

Ei kommentteja

Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=442

  
Muista henkilökohtaiset tiedot?

Hymiöt / Textile

Comment moderation is enabled on this site. This means that your comment will not be visible on this site until it has been approved by an editor.

  (Rekisteröi käyttäjänimesi / Kirjaudu)

Muistuta:
Hide email:

Pienellä painettua: Kaikki html-tagit paitsi <b> and <i> poistetaan kommenteista. Klikattavat linkit tehdään automaattisesti lisätessäsi url- tai sähköpostiosoitteen.
Copyright © 2006-2007 FNUS