Rahkasammalesta voi jalostaa bioetanolia
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkijoita kiinnostaa rahkasammal, koska siitä voidaan valmistaa bioetanolia, joka kelpaa esimerkiksi autojen polttoaineeksi. Tämän mahdollistavat rahkasammaleessa olevat sokerit.
Sokerien ansiosta rahkasammalesta voi tehdä myös pontikkaa. Entisajan suomalaiset osasivat käyttää soilla kasvavaa rahkasammalta moniin tarkoituksiin, mutta sammalviinan keittäminen ei jostain syystä juolahtanut heille mieleen.
Rahkasammal on tuttu kasvi jokaiselle suolla tarponeelle. Rahkasammalta on se upottava vaalea sammalmatto, joka kasvaa pitkospuun vieressä. Kun matosta nyhtäisee, saa käsiinsä parikymmensenttisen tukon kosteaa ja pehmeää kasvia.
Sammalella tarkoitetaan kasvin elävää osaa. Suolla voi olla sammalen alla myös metrien paksuinen kerros turvetta, joka on syntynyt kuolleesta sammalesta ja suokasvien jäännöksistä.
Kuivattuna rahkasammaltukosta ei jää jäljelle juuri mitään. Tuntuu uskomattomalta, että moisessa hötössä olisi kovin suuri energiavarasto.
Tutkija Niko Silvan Metlan Parkanon yksiköstä kertoo, että energiaa kertyy yllättävän paljon, vaikka sammal kasvaakin pituutta vain sentin pari vuodessa.
"Yhden suohehtaarin vuosituotolla voi lämmittää omakotitaloa vuoden", hän sanoo.
Metlan tuoreessa uutiskirjeessä on arvioitu, että rahkasammalsuo voi tuottaa kuiva-ainetta vuodessa jopa yli 4 000 kiloa hehtaaria kohden. Tuotto on parempi kuin ojitetulle suolle istutetun metsän tuotto.
Käytöstä poistettuja turvesoita on Suomessa kymmeniätuhansia hehtaareita. Jos niiden koko pinta-ala voitaisiin hyödyntää, sammalenergiaa riittäisi kokonaisen kaupungin tarpeisiin.
Sokereita sisältävästä rahkasammalesta kannattaisi tehdä bioetanolia, arvokasta nestemäistä polttoainetta. Valmistusprosessissa voitaisiin ehkä hyödyntää muitakin kasveja. Yksi mahdollisuus on ruokohelpi, jota nykyisin viljellään energiakasvina.
Niko Silvan uskoo, että soiden tuotoksilla voitaisiin kattaa muutaman prosentin osuus Suomen polttonesteiden tarpeesta.
"Ei se mikään energiapolitiikan ratkaisu ole, mutta yksi lisä", hän arvioi.
Bioetanolin valmistusprosessissa olisi mahdollista saada talteen myös rahkasammalessa piilevät arvokkaat kemikaalit. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi ihonhoitotuotteissa.
Metlan Parkanon yksikön ympäristössä Pohjois-Pirkanmaalla on paljon entisiä turvetuotantoalueita. Esimerkiksi Kihniön Aitonevalta löytyy kymmeniäkin vuosia vanhoja turvesoiden pohjia. Niiden muuttumista ja hyötykäyttöä on tutkittu pitkään.
Rahkasammalen on havaittu leviävän entisille turvesoille nopeasti. Leviämistä voidaan vauhdittaa siirroksilla.
Tutkimusten mukaan turvetuotantoalueelle siirretty sammal lähtee nopeasti kasvamaan. Sammal kasvaa parhaiten vetisillä paikoilla.
Nopeimmin näyttää kasvavan punarahkasammal. Uudiskasvu voi olla jopa kolme senttiä kasvukaudessa.
Biomassan tuotantoa voitaisiin ehkä lisätä lannoittamalla. Tutkijat ovat kiinnostuneita muun muassa kaliumin ja fosforin vaikutuksista kasvuun.
Lähde
Biositä ja biotätä. Yhteiskuntamme on rakennettu öljyn päälle, jota kuluu sen eri muodoissa yhä enenevissä määrin kunnes se joko loppuu tai sitten kallistuu liiaksi. Niin ollen on ymmärrettävää, että on hoppu kehittää korvaavia energiamuotoja pitääksemme massiivisen autokantamme janon kurissa.
Mutta miksi sitä pitää yrittää etsiä tavoista, joiden energiatase on aivan suolesta? Oma lukunsa on vielä turvetuotannon aiheuttamat haitat vesistöillemme ravintorikkaan humuksen siirtyessä soilta järviin, joista Vapo vaikenee.
Tällainen "vihreys" on todella vaarallista, koska se on vain verhottua häikäilemätöntä bisnestä, jolla ei ole mitään tekemistä minkään sortin kestävyyden kanssa.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=440