Jopa kaksi miljoonaa saksalaista turvautuu lääkkeisiin selviytyäkseen työelämän haasteista, kertoo tuore selvitys.

Suuren saksalaisen sairausvakuutuskassan DAK:n (Deutsche Angestellten Krankenkasse) terveysraportin mukaan viisi prosenttia saksalaisista työntekijöistä on kokeillut vähintään kerran lääkeaineita parantaakseen suorituskykyään työpaikalla.

Säännöllisesti lääkkeisiin turvautuu selvityksen mukaan noin 800 000 saksalaista.

Suosittuja dopingaineita ovat sellaiset aivojen toimintaa säätelevät lääkkeet, joita normaalisti käytetään keskittymishäiriöiden, masennuksen ja dementian hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi Ritalin- ja Modafinil-nimellä tunnetut lääkkeet.

Tutkijat varoittavat näiden lääkkeiden sivuvaikutuksista; kaikkien lääkkeiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ei ole edes vielä selvitetty.

DAK:n selvitys on laukaissut Saksassa tuoreeltaan vilkkaan keskustelun, onko talouskriisi lisännyt ihmisten alttiutta parantaa suorityskykyään työpaikalla keinotekoisesti.

On esitetty arvelu, että pelko työpaikan menetyksestä tai työtaakan kasvu irtisanomisten vuoksi johtaisi "työpaikkadouppaamiseen".

Suomessa työssäkäyvien masennus- ja unilääkkeiden käyttö on kasvanut. Sen sijaan piristävien tai muistia parantavien lääkkeiden käyttö työkyvyn parantamiseksi ei ole Suomessa yleistä.

"Oletan, että käyttö lisääntyy, Suomi kun tulee näissä jälkijunassa”, sanoo HUS:n neuropsykiatrian poliklinikan apulaisylilääkäri Sami Leppämäki. Lähde

Vaikka jotkut käyttävät aineita enemmän tai vähemmän todelliseen tarpeeseen, on luultavasti myös kasvava joukko heitä, jotka saavat lääkkeillä lisäpotkua uralleen. Otsikko on harhaanjohtava, mutta en näkisi sitä mahdottomana kehityskulkuna, että tehokkuuden nimissä turvautuisimme stimulantteihin, koska kehoistamme ei normaalitilassa olisi käsittelemään sitä työn määrää ja stressiä, joka valinnoistamme seuraa.

Ehkä olisi kuitenkin helpompi olla valitsematta aivan vapaaehtoisesti kiireistä ja läähättävää elämäntapaa?