Suomalaisista enemmistö eli 64 prosenttia uskoo, että elintarviketta voi syödä "viimeinen käyttöpäivä" -päiväyksen jälkeen. Tämä on elintarviturvallisuusvirasto Eviran mukaan väärin.

Herkästi pilaantuvan elintarvikkeen pakkauksessa on ilmoitettava vähimmäissäilyvyysajan sijasta viimeinen käyttöpäivä. Se on ajankohta, johon asti elintarvike on säilytysohjetta noudattamalla käytettävissä. Tämän päivämäärän jälkeen tuotetta ei saa myydä eikä sitä pidä myöskään käyttää sellaisenaan tai toisten tuotteiden valmistamiseen.

Lisäksi 14 prosenttia arvioi, että tällaista elintarviketta saa edelleen myydä. 84 prosenttia tietää, että tuotetta voi syödä parasta ennen päivän jälkeen, kuten asia onkin.

Luvut käyvät ilmi Eviran teettämästä tuoreesta kyselystä. Virasto harmittelee, että etenkin päiväysmerkintöjen ero on edelleen epäselvä useille suomalaisille. Lähde

"Viimeinen käyttöpäivä" on melko hyvä mittari, mutta on sitä tullut syötyä ruokaa senkin rajapyykin jälkeen. Päivämäärät ovat vain arvioita ja siten suuntaa-antavia, ja monasti ruoka on vielä aivan kelpoa, vaikka maalaisjärkeä on tietty hyvä käyttää. Liika numeroihin tukeutuminen on vain osa hygieniahysteriaa, joka on vallalla logistiikan vaatiman tarkkuuden vuoksi, ja kuluttajien osalta ehkäpä jonkinlaisen uusavuttomuuden takia. Ruokaan ei enää ole niin syvällistä kosketusta, koska meidän ei tarvitse olla mukana jokaisessa sen asteessa, jonka se käy läpi matkallaan maasta mahaamme.

Toinen syy on tietty se, että ruoan ei tarvitse olla kovinkaan pilaantunutta, kun herkkävatsaisimmat ovat jo kiiruhtamassa pöntölle. Jokapäiväinen leipämme on siinä mielessä liian puhdasta, että normaalihajonnan ylittävä poikkeama standardista on liikaa vastustuskyvyllemme, jolloin numeroilla on yhtäkkiä merkitystä. Lieallakin on arvonsa kun siihen on ensiksi ehdollistunut.