Keinolumetus voi estää ilmastonmuutosta
Hiihtorinteiden keinolumettaminen voi olla merkittävä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ilmastonmuutosta voi ehkäistä lumipeitteellä, sillä 80 prosenttia auringon lämmöstä heijastuu valkeasta pinnasta takaisin avaruuteen ja viilentää näin ilmaa.
Keinolumen syntyminen
- Keinolunta tehdään ruiskuttamalla vettä kovalla paineella ilmaan. Lämpötila voi olla korkeintaan - 3 astetta.
- Vesi kristallisoituu ilmassa ja sataa lumena maahan.
- Yhdestä kuutiosta vettä saadaan kolme kuutiota lunta, joka on neljä kertaa tiiviimpää ja 60 kertaa kovempaa kuin luonnonlumi.
- Lumetus luo hiihtokeskusten läheisyyteen paikallisen sumuisen pienilmaston, josta aiheutuu esimerkiksi pyykkien hidas kuivuminen.
Ympäristökeskuksen professorin Jyri Seppälän mukaan keinolumetuksesta on hyötyä vain, jos keinolumi on tuotettu vihreällä energialla, mieluiten tuulienergialla. Hiihtokeskukset eivät ole vielä perehtyneet keinolumen ekologisiin mahdollisuuksiin.
Suomen hiihtokeskusten rinteistä lumetetaan noin 80 prosenttia, Etelä-Suomessa lumetetaan kaikki rinteet. Kittilän Levillä on hiihtorinteitä 176 hehtaaria, niistä keinolumetetaan kolmasosa. Hiihtokeskuksen yhteensä 50 vuorokautta kestävä ympärivuorokautinen lumetus tapahtuu hiihtokauden alussa, marraskuun alusta alkaen.
Vettä lumetukseen kuluu 1000 kuutiota tunnnissa. Joka kahdeksas sekunti syntyy kuorma-autollinen lunta. Kun kaikki Levin tykit ovat käytössä, niiden teho on 5000 kilowattia. Energiankulutus 50 vuorokaudessa on 6000 megawattituntia. Sähköllä lämpiävän omakotitalon energiankulutus on 21 000 kilovattituntia vuodessa. Lumetukseen käytettävä energia on neljännes yrityksen sähkönkulutuksesta.
Ympäristöjärjestöt vastustavat
Alpeilla rinteet ovat 30 % keinolunta, yhteensä 24 000 hehtaaria. Itävallassa keinolumetetaan puolet rinteistä. Vettä lumetukseen Alpilla kuluu ainakin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se vastaa 1,5 miljoonan asukkaan kaupungin vuosittaista vedenkulutusta. Ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet lumetusta Keski-Euroopassa 1980-luvulta saakka. Ympäristöjärjestöjen mukaan joidenkin Ranskan vuoristojokien vedenpinta on laskenut jopa 70 prosenttia keinolumetuksen vuoksi. Keinolumen ravinnekoostumus on erilainen kuin luonnonlumen, joten maaperään sulava keinolumi muuttaa kasvilajistoa.
Lähde
Hyvä esimerkki siitä, kuinka tuhlaavasta toiminnasta saadaan ympäristöystävällistä yhden ominaisuuden kautta. Pitäisi varmaan keinolumettaa koko Suomi näin alkajaisiksi, jotta saisimme ilmastoa muuttaneet syntimme anteeksi massiivisen veden ja sähkön kulutuksen kautta. Tietenkin näin alkuvaiheessa jokaisen tiedostavan ekoihmisen kannattaa mennä hiihtokeskuksiin sivakoimaan, sillä jokainen niiden kassaan kilahtava ropo tukee tätä maailman pelastavaa toimintaa.
Miksi, oi miksi nämä esitetyt "ratkaisut" ovat aina jotain kaikkia miellyttäviä haihatuksia, jotka takaavat ennen kaikkea sen, ettei kenenkään tarvitse kastella kenkiään eikä liata käsiään, että kaikki voivat jatkaa elämäänsä käytännössä juuri niin kuin aina ennenkin, samalla kun horisontissa raskaana lepäävät ongelmat kaikkoavat sormia napsauttamalla? Kai ne sitten myyvät.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=417