Kotimaisuus ei saa olla enää mainosvaltti ruoalle
Kotimaisuus pyyhkiytyy vuodenvaihteessa monien maataloustuotteiden mainonnasta, kun EU:n uudet markkinointisäädökset tulevat voimaan. Esimerkiksi kasviksia ei saa enää markkinoida kotimaisuudesta kertovin kuvin ja sanoin, jos toiminta on valtion tukemaa.
Taustalla on ajatus, että julkiset tukitoimet voivat vääristää vapailla markkinoilla toimivaa kilpailua. Kotimaisuuden korostaminen voisi vaikuttaa valtioiden väliseen kauppaan suosimalla jotain tiettyä yritystä tai tuotetta.
Finfood – Suomen Ruokatieto ja Kotimaiset Kasvikset joutuvat luopumaan markkinoinnissa nimestään ja logostaan. Myös Suomen Mehiläishoitajien liiton pitää piilottaa nimensä viestinnässään.
Viljelijöiden ja elintarvikeyritysten itsensä maksamat pakkausmerkinnät saavat sen sijaan jäädä käyttöön. Kuluttajille tuttu sirkkalehtimerkki ja Hyvää Suomesta -joutsenlippu pysyvät vihannespakkausten kyljessä.
Uudistus maksaa helposti mansikoita
Tammikuussa voimaan tuleva uudistus kantautui toimijoiden korviin melko myöhään. Finfoodin vt. toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt kertoo yhdistyksen kuulleen siitä marraskuun lopussa.
– Asia on ollut ministeriötasolla valmistelussa jo pari vuotta, mutta meille siirtymäaikaa ei enää tullut. Tässä vaiheessa emme ehdi enää muuta kuin karsia vanhan nimen ja logon nettisivuiltamme, Hellstedt kertoo.
Finfood viestii jatkossa nimellä Ruokatieto.
Hellstedt arvioi, että uudistus maksaa Finfoodille satojatuhansia euroja. Yhdistyksen oma nettisivujen uudistus oli lähes valmis, kun sivuihin jouduttiin aloittamaan mittavat muutokset.
Muutos vaatii myös valtavasti aikaa ja byrokratiaa.
– Uuden logon saaminen menee varmasti pitkälle ensi vuoteen, Hellstedt sanoo.
Kotimaiset Kasvikset karsii nettisivujensa osoitteen tässä vaiheessa muotoon http://www.kasvikset.fi. Toimitusjohtaja Riikka Seppälä kertoo, että yhdistys istuu pohtimaan uutta nimeä ja logoa heti vuoden alussa.
Järvimaisemakin voi olla liian suomalainen
Valtion rahoittaman toiminnan markkinoinnissa ei saa käyttää enää kotimaisuuteen viittaavia mainintoja.
– Esimerkiksi sanat kotimainen ja lähellä poistuvat, samoin joutsenen käyttö markkinoinnissa. Viljelijöiden tai yritysten maksama joutsenlippu säilyy.
– Jo järvimaisema voi olla liian suomalainen taustamaisema.
– Lyhenteet hyväksytään, esimerkiksi Suomen Mehiläishoitajien liitto, SML.
– Yhdistyksen nimessä kotimaisuus saa säilyä. Yhdistyksen ja markkinoinnin on erotuttava kuitenkin selvästi toisistaan esimerkiksi nettisivuilla.
Lähde
Kun kotimaisuutta ei saa pitää enää myyntikikkana - eikö maatalous ole valtion tukemaa, jolloin säädöksen alle jää kovin suuri osa ruoantuotantoa? - sen näkyvyys luonnollisesti pienenee. On totta, että se temppu toimii, koska jotkut valitsevat periaatteesta ennemmin kotimaisen kuin ulkomaisen, vaikka se onkin yleensä tyyriimpi vaihtoehto. Tämänkaltaisten tasapäistävien lakien myötä kauppojemme hyllyillä on vain hyvin neutraalisti pakattuja ja mainostettuja tuotteita, jotta "reilua" kilpailutilannetta ei voisi vääristää. Ruoka A, ruoka B, ruoka C... Noh, leikki leikkinä, mutta toivokaamme ettei tämä säädös nyt ihan dystopian tasolle kehity.
Tuotantokustannukset ovat kuitenkin erilaiset eri maissa, ja kun kuluttajalle tuotteen kotimaisuus ei ole enää niin yksioikoista ja heti näkyvää, niin Suomen tuotanto jää häviölle pelissä, jossa katsotaan pelkästään hintojen perään. Asia ei ole niin vakava kuin miltä se kuulostaa, koska etsivä kyllä löytää kotimaisen tuotteen. Onhan pakkausmerkinnässä varmasti alkuperämaa mainittu, ja sitten on vielä nämä Hyvä Suomi-merkit ja sen sellaiset. Silti, vaikka säädöksellä ei olisi todellista merkitystä, periaatteellisella tasolla se on paikallisuuteen perustuvan tuotannon vihollinen.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=416