Psyykenlääkkeitä määrätään potilasta kuuntelematta
Lääkäri määrää psyykenlääkkeitä liian usein potilasta kuuntelematta, sanoo tohtori David Healy Cardiffin yliopistosta. Hänen mielestään lääketeollisuudella on nykyisin aivan liian paljon valtaa potilaiden hoidossa. Lääkkeettömistä hoidoista ei hänen mukaansa enää juuri edes keskustella.
Masennuslääkkeitä määrätään usein automaattisesti, vaikka suuri osa potilaista toipuisi ilmankin. Healyn mielestä lääkkeen tarve ja sopivuus selviää vain kysymällä potilaalta itseltään. Silloin lääke on paikallaan, kun potilas osaa itse kertoa, että lääke auttaa ja miten se auttaa häntä.
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan lääkärit yleensä jättävät kertomatta lääkkeiden sivuvaikutuksista eivätkä potilaatkaan niistä kysele. Lääkkeen sivuvaikutukset voivat kuitenkin kokemuksena vastata kidutusta, Healy sanoo.
Mielenterveyden keskusliiton kehittämispäällikkö Markku Salo ehdottaakin, että lääkärit kokeilisivat määräämiään lääkkeitä myös itse. Silloin he tietäisivät, miltä tuntuu, kun lihakset oikein kunnolla kramppaavat eikä pysty edes kävelemään.
Kriittistä keskustelua psyykenlääkkeiden määräämisestä käytiin Mielenterveysmessuilla Helsingissä.
Lääkehoito ei riitä kuntoutumiseen
Omien kuntoutumiskokemustensa pohjalta väitöskirjan tehnyt Päivi Räsänen joutui kokeilemaan monia psykoosilääkkeitä, ennen kuin hänelle sopiva valmiste löytyi. Myös hänellä on kokemuksia siitä, että lääkkeitä määrätään potilasta kuuntelematta.
- Toisinaan sairaalassa pumpattiin niin täyteen lääkkeitä, ettei pystynyt edes puhumaan. Vasta sitten, kun oli lääkkeistä jo aivan tillin tallin, niitä vähennettiin, Räsänen kertoo.
Psykoosin hoidossa lääkehoitoa tarvitaan, mutta se ei yksinään riitä. Räsänen kertoo olleensa sairautensa alussa niin väsynyt, ettei jaksanut edes syödä. Siinä tilanteessa lääke auttoi eteenpäin. Kunnolla toipuminen alkoi kuitenkin vasta sitten, kun kuntoutuksessa ryhdyttiin myös keskustelemaan. Myös toivuttuaan sairaudesta hän pitää pientä lääkeannosta tarpeellisena ehkäisemään psykoosin uusiutumisen riskiä.
Lääketehtaat eivät julkista tutkimuksiaan
Healy on ollut itse mukana kirjoittamassa konsensuslausumaa masennuslääkkeiden sopivuudesta lapsille. Tuolloin ei kuitenkaan tiedetty, että lääkkeiden tehosta lapsipotilaisiin oli paljon myös sellaista tutkimusta, joita lääketehtaat eivät olleet julkistaneet.
Tosiasiassa esimerkiksi keskustelu aikuisten kanssa auttaa lasta usein paljon tehokkaammin kuin mitkään lääkkeet, Healy uskoo. Myös riski, että lapsi vahingoittaisi itseään tai muita, oli lääkkeellä hoidettujen lasten ryhmässä kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin lumelääkettä saaneilla.
Lähde
Vaikka lääkkeillä onkin sijansa, niin helpointa on ajautua kaksijakoiseen ajatteluun ja otaksua niiden hoitavan ongelmat pois päiväjärjestyksestä tuossa tuokiossa. Onpa takapiruna vielä tuottomotiivi lääketehtaiden osalta sillä kukapa elinkeinonsa kannattavuutta horjuttaisi?
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=41