F.N.U.S. - Suomen Nihilistinen Järjestö - www.anus.com/tribes/fnus
Suomen Nihilistinen Järjestö
Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto - toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme, että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden filosofiaan.

Nihilismi

Määritelmä

Käännökset

Kirjoitukset

Toiminta

Keskustelu

Elämä

Järjestö

Järjestöstä

Yhteydenotto

Arkisto

01 Tam - 31 Tam 2009
01 Tou - 31 Tou 2008
01 Huh - 30 Huh 2008
01 Maa - 31 Maa 2008
01 Hel - 29 Hel 2008
01 Tam - 31 Tam 2008
01 Jou - 31 Jou 2007
01 Mar - 30 Mar 2007
01 Loka - 31 Loka 2007
01 Kesä - 30 Kesä 2007

Hae!

Viimeisimmät kommentit

jan (Todellisuutta ei …): Tekstin kirjoittaja on ku…
jon ("Suomi on aseriis…): Nyt kyllä Steve Goose to…
Näin on (Normipäivä): Täysin samaa mieltä ede…
Pihilisti (Normipäivä): Ammu ittes.
Casey ("Euroopan syytä …): Olen sitä mieltä että …
L.N. (Medvedev ilmoitti…): Niinpä, taas pelataan tÃ…
pft (Nelikymppisten la…): Jos seuraavia sukupolvia …
L.N. (Itä-Euroopan tal…): Niinpä niin, globaaliset…
Rutja (Voimaharjoittelu …): Hieman samasta aiheesta o…
pekkaisaloser (Todellisuutta ei …): sanot että on oikein rav…

XML

XML: RSS Feed 
XML: Atom Feed 

Uutiset

Käytetyt tavarat kelpaavat nyt amerikkalaisille

Keinolumetus voi estää ilmastonmuutosta

Kotimaisuus ei saa olla enää mainosvaltti ruoalle

Tämä joulupuhe sai britit raivoihinsa - videolinkki

Myrkyllisten lelujen maahantuonti on hyvä bisnes

Hehkulamput joutumassa pannaan EU:ssa

Tutkimus: Trooppiset biopolttoaineet tuhoavat ympäristöä

Suomi vapaamielisen seksin ykkösmaa!

Ostoksille rynnänneet talloivat kaupan työntekijän New Yorkissa

Brittiprofessori: "Koulupolitiikkamme jälkiä ei kannata seurata"

« Itsetunto | Home | Ostoksille rynnännee… »

Brittiprofessori: "Koulupolitiikkamme jälkiä ei kannata seurata"

27 11 08 - 11:26


Koulumaailman yhteisöllisyydestä ja sen puuttumisesta kuuluu nyt kannanottoja monesta eri suunnasta. Keskinäistä vuorovaikutusta oppilaiden kesken pitäisi lisätä ja oppilaiden kilpailuttamista ja erottelemista vähentää. Lontoon yliopiston Institute of Educationin johtaja, professori Geoff Whitty varoittaa suomalaisia, että vallitseva suuntaus kannattaa muuttaa. Se eriarvoistaa yhteiskuntaa.

– Englannissa oppilaat asetetaan paremmuusjärjestykseen hyvin varhain. Suomi on kulkemassa samaan suuntaan, mutta sille tielle ei kannattaisi lähteä, kasvatustieteen päivillä Turussa perjantaina puhunut Whitty toteaa.

Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen (Cele) nuorisotutkija Tero Järvinen sanoo, että koulu pitäisi ymmärtää laajemmin sosiaalisena toimintaympäristönä eikä ahtaasti vain pelkkään oppimiseen keskittyvänä laitoksena. Sitä kautta vaikutetaan myös nuorten mielenterveysongelmiin, jotka ovat lisääntyneet 90-luvun lamavuosista lähtien.

– Opetussuunnitelmat on jo nyt ahdettu täyteen aineita, jotka perustuvat pelkkään kovaan tieteeseen ja uuden oppimiseen, Järvinen harmittelee.

– Tarvitaan koko suomalaisen koulutuspolitiikan muuttavia ohjelmia, professori Risto Rinne Turun yliopistosta jatkaa.

Briteissä ongelmaa on lähdetty ratkomaan ohjelmalla, jossa oppilaita opetetaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa erilaisilla luottamuspeleillä ja ryhmätyöharjoituksilla.

Vastuu kuuluu kunnallispäättäjille

Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtajan Markku Koposen mielestä yksi keino yhteisöllisyyden löytymiseen voisi olla oppilaitosten vuorovaikutuksen lisääminen työelämän kanssa. Nykyiset viikon mittaiset työharjoittelut peruskoulun viimeisinä vuosina eivät riitä.

– Vastuu sen kehittämisestä on mielestäni oppilaitoksilla, Koponen sanoo.

Rinne heittää perimmäisen vastuun yhteisöllisyyden löytymisestä kunnallispäättäjille.

– Kysymys on siitä, mikä asetetaan tärkeäksi. Suomessa kunnat tekevät valitettavasti säästöpolitiikkaa myös koulupuolella, jotta koulujärjestelmäkin olisi mahdollisimman tehokas. Se on huolestuttavaa, Rinne sanoo.


Lähde


Jo "koululaitos" sanana kertoo kaiken: sen tehtävä on tunkea ihmisenalut täyteen tarpeelliseksi katsottua tietoa, jotta he olisivat valmiita työelämän haasteisiin kun vanhat tekijät siirtyvät eläkepäiville. Olemmeko unohtaneet sen latinankielisen rimpsun, josta aina koulussa muistutettiin: "non scholae, sed vitae discimus"? Vai olisiko kenties niin, että se elämä, jota varten opiskelemme, vaatii juuri tällaista liukuhihnamaista tuotantoa toimiakseen parhaiten?

Loppujen lopuksi kysymys on perimmäisistä arvoista: mitä me haluamme elämältä? Ratkaisu voi olla helppo sanoa, mutta ei toteuttaa, sillä jokaisessa niistä joudumme tekemään joitain uhrauksia. Tehdasmainen yhteiskunta ja käsitys yksilöistä kokonaisuuden osina ja toisinpäin eivät istu hyvin yhteen.

Ei kommentteja

Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=405

  
Muista henkilökohtaiset tiedot?

Hymiöt / Textile

Comment moderation is enabled on this site. This means that your comment will not be visible on this site until it has been approved by an editor.

  (Rekisteröi käyttäjänimesi / Kirjaudu)

Muistuta:
Hide email:

Pienellä painettua: Kaikki html-tagit paitsi <b> and <i> poistetaan kommenteista. Klikattavat linkit tehdään automaattisesti lisätessäsi url- tai sähköpostiosoitteen.
Copyright © 2006-2007 FNUS