Kevytsähköä
"Hallitus pistää kansalaiset sähkönsäästökuurille," mutta teko on enemmänkin symbolinen kuin todellinen.
Hallitus aikoo kääntää Suomen energian kokonaiskulutuksen laskuun. Sähköä sen sijaan käytetään vuonna 2020 enemmän kuin nyt, mutta kasvun on hotkaissut pääasiassa teollisuus. Tavallisen suomalaisen hallitus haluaa säästävän sähköä.
Hallitus esitteli tänään asiakirjan nimeltä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Sen pääpaino on vuoteen 2020 ulottuvissa linjauksissa.
Hallitus arvioi, että energian loppukulutus Suomessa vuonna 2020 on 347 terawattituntia (TWh), jos uusia säästötoimia ei tehdä. Uuden strategian avulla hallitus aikoo painaa kokonaiskulutuksen 310 TWh:iin eli noin kymmenen prosenttia edellä mainittua alemmaksi. Tämä tarkoittaa energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa, ja liikenteessä.
Sähkönkulutuksen hallitus arvioi hieman nousevan nykyisestä, mutta ajatus on hidastaa kulutuksen kasvu merkittävästi. Jos mitään ei tehdä, sähkönkulutuksen arvioidaan nousevan nykyisestä 90 TWH:sta 103TWh:iin. Hallitus arvioi kulutuksen olevan 2020 noin 98TWh.
Koska teollisuus on arvioinut tarvitsevansa jopa lisää sähköä, toivoo hallitus kansalaisten ryhtyvän sähkönsäästökuurille.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotitalouskoneet ja valaisimet vaihdetaan energiaa säästäviin malleihin, joukkoliikennettä käytetään nykyistä enemmän ja että asumukset tiivistetään kunnolla, jotta sähkönkäyttö pysyy kurissa.
Suomeen on tulossa lisää ydinvoimalla tuotettua sähköä. Lisää sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan muun muassa sähköntuonnin korvaamiseksi, sillä Suomi aikoo olla omavarainen sähkön suhteen jo 2010-luvulla. Sähköä pitää pystyä tuottamaan lisää myös sen vuoksi, että ilmaston kannalta haitallista, hiililauhdevoimalla tuotettua sähköä on tarkoitus korvata muilla tavoin tuotetulla sähköllä.
Strategiaa valmistellutta ryhmää johtanut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) sanoi strategian julkistamistilaisuudessa, että tämä kaikki tarkoittaa todennäköisesti ydinvoiman lisärakentamista. Hänen mukaansa hallituksen on tehtävä päätöksiä asiasta vielä tällä hallituskaudella eli ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.
Hallitus haluaa rakentaa jonkin verran lisävoimaa. Vuotoksen altaan rakentamisesta strategiaan on kirjattu linjaus, että sitä ei tällä hallituskaudella rakenneta. Kollajan altaan mahdollisesta rakentamisesta ei sen ole mainittu mitään.
Eduskunta aloittaa strategian käsittelyn ensi viikon keskiviikkona, 12. päivä marraskuuta.
Lähde
"Koska teollisuus on arvioinut tarvitsevansa jopa lisää sähköä, toivoo hallitus kansalaisten ryhtyvän sähkönsäästökuurille."
Vaikka sitä puhutaan kauniisti sähkönsäästämisestä ympäristöystävällisyyden nimissä, ei kuitenkaan olla valmiita todella työntämään viisaria alaspäin. Nyt en puhu kostomielessä: "ettäkö kansalaiset joutuvat teollisuusherrojen kisojen maksumiehiksi, niinkuin aina meitä sorretaan!" Sähkönkulutuksen nimissä energiatehokkaampien vaihtoehtojen käyttäminen tietenkin hidastaa hieman muuten niin villisti pyörivää sähkömittarin kiekkoa. Mittavat vähennykset tietysti vaativat mittavia toimia, ja kansalaisten kodeissa ja elämässä yleensä tämä heijastuisi vähennyksenä siellä, päivityksenä tuolla. Onko energiatehokasta saati ympäristöystävällistä tunkea ihmiset takaisin kulutusrumbaan "vihrein" motiivein sen vähiten energiaa kuluttavan kojeen perässä?
Niinkuin tässä ei olisi jo tarpeeksi, teollisuus ei tyydy nykyiseenkään palaan kakusta. No, mikäs sen sopivampaa: pirteä kulutushan pitää teollisuuden pystyssä. Tuotantoa ei ole olemassa vain sen itsensä vuoksi, vaan me kuluttajat annamme sille syyn toimia ja kasvaa. Kaikkeen, mitä me suinkin kulutamme, menee energiaa ja raaka-aineita. Mitä enemmän me kulutamme, sitä enemmän menee energiaa ja raaka-aineita. Ja nykyään me kulutamme aika himskatin paljon, josta olisi varaa leikata.
Ainahan ei tietenkään ollut näin. Kuinkahan paljon 1900-luvun alun keskivertotalous kulutti sähköä ja materiaa, ja minkälaatuista tämä kulutettu aine pääasiassa oli: uusiutuvaa vai uusiutumatonta tai rankkaa jalostamista tarvitsevaa? Ihmisillä on kuitenkin aineellisia tarpeita - selittämättömiä tarpeita - niinkuin harakallakin, joka on mieltynyt kaikkeen kiiltävään vaikkei sillä mitään teekään. Tämä on hoksattu jo ammoisina aikoina, mutta tämän tarpeen hyödyntämisen, eli tyydyttämisen, keinojen määrän kasvaessa räjähdysmäisesti kasvoi myös kulutus. Nyt kauppojen hyllyt ovat täynnä tavaraa, jota emme periaatteessa tarvitse, mutta koska perustarpeemme ovat jo lopensa kyllästettyjä, voimme ajatella "korkeampien" tarpeidemme täyttämistä. Meitä on siunattu vapaa-ajalla vaeltaa kaupoissa kuin zombit, haahuillen hyllyjen välissä etsimässä jotain, mikä pistäisi turtaan silmäämme ja herättäisi halun saada tämä oudon viehättävä kapine.
Jos ihmiset eivät koskaan olisi olleet tietoisia joistain näistä käytännössä tarpeettomista esineistä, he eivät olisi osanneet kaivatakaan juuri niitä nimenomaisia tavaroita, vaikka kasvoton halu olisi toki piillyt pinnan alla hyönteissilmineen. Niinpä teollisuudellakaan ei olisi nykyistä aineellista syytä olemassaololleen, koska ihmiset eivät kokisi tarvitsevansa niin paljoa.
Siinä mielessä onkin todella outoa kulutuksen vähentämisen kannalta laittaa ihmiset sähködieetille kuluttamisen keinoin (myönnetään, hieman säästäenkin ja lihasvoimaa käyttäen, joka on kauttaaltaan hyvä asia) ja samalla tukea teollisuuden tarpeita, joka on se kaivo, josta ammennamme pöhöttävän vetemme. Emmehän me muutakaan osaa tehdä.
-kuurakarahka
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=393