Katsokaamme sankaruuden käsitettä hieman lähemmin.
Sain paljon paskaa niskaani kirjoitettuani Pekka-Eric Auvisesta kuinka hän oli sankari. Ymmärrettävää sinänsä, koska "sankarillisuus" on kovin latautunut termi itsessään, johon ei voida liittää mitään pahaa. Ja mitä mie menin tekemään: yhdistin kouluampujan ja tämän kunniakkaan sanan toisiinsa!?
Sankarina pidetään yleensä henkilöä, joka toimii jonkun laajalti hyväksytyn hyveen esitaistelijana. Tämä ei ole ainoa kriteeri, vaan tietysti hänen kokemansa vastukset ja antamansa uhraukset vaikuttavat asiaan, sillä ei vanhoja naisihmisiä kadun yli auttavaa katsota aivan niin sankarilliseksi kuin vaikkapa hengen pelastanutta kansalaista, vaikka kummatkin ovat toki hyväksyttäviä asioita.
Onko sankarillisuus kuitenkaan ehdottomasti sidottu meidän arvoihimme, tai kenenkään arvoihin? Tämä ärsyttää ihmisiä, koska he tahtonevat varata tittelin vain heidän arvojensa puolesta todella taisteleville, eivätkä muille, jotka seuraavat toisia tähtiä. Heidän käsityksen mukaan sankarillisuus olisi lopputuloksesta riippuvaista. Itse ajattelen asian niin, että sankarilla ei sinänsä ole tekemistä teon moraalisuuden kanssa, koska itse vastuksen ylitsekäyminen on se tahdon testi, joka vaatii vahvaa henkeä. Myönnetään, että tällä lavealla perusteella hajamielinen piereskelykin on sankarillista, mutta ymmärtänemme ettei se toimi vaadi kovin rautaista tahtoa ja sankarin sydäntä, joten se ei sijoittuisi sankarillisuuden asteikolla kamalan korkealle.
Kouluampujat tarjoavat havainnollistavan esimerkin: esim. Pekka-Eric Auvinen olisi luultavasti edistänyt asiaansa paremmin joko suunnittelemalla iskunsa tehokkaammaksi - siinäkään tapauksessa tuskin paras vaihtoehto - tai sitten ottamalla käyttöön muita vaikuttamisen keinoja. Niin tai näin, hän kuitenkin toimi, ja uskoakseni täytti sen tehtävän, jonka raiteille hän nousi. Hänen tekonsa on voinut olla silkka reaktio, se on voinut johtua naiivista ajattelusta, se on voinut olla vailla mitään järkeä, mutta hän silti toimi siltä pohjalta, mikä hänellä oli käytettävissä.
Kuten Krishna sanoi Arjunalle Kuruksetran taistelukentällä, väkevälle taistelijalle hänen heikkona hetkenään, jotta Arjuna osaisi ottaa jousensa ja nousta sotavaunuihin itse Krishna ajajanaan:
"Taistele siis taistelemisen vuoksi, välittämättä onnesta tai tuskasta, menetyksestä tai saavutuksesta, voitosta tai tappiosta - tällä tavoin toimien et milloinkaan tee syntiä."
-
kuurakarahka
Copyright © 2006-2007
FNUS
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=375