Liikunnalla hoidetaan lukuisia sairauksia
Liikunta on keskeinen hoitomuoto useissa pitkäaikaissairauksissa joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Uudessa Käypä hoito -suosituksessa liikunnan merkitys on ensimmäistä kertaa selvitetty systemaattisesti suomalaisten keskeisimpien kansantautien sekä raskauden ja ikääntymisen yhteydessä.
Terveille 18-65-vuotiaille suositellaan kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä ainakin viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia päivässä kolmena päivänä viikossa. Lisäksi on hyvä harrastaa nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa. Vähintään kahtena päivänä viikossa tarvitaan myös luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa.
Liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Oireettomat henkilöt voivat aloittaa liikuntaharrastuksen ilman edeltävää terveystarkastusta. Mikäli henkilöllä on oireita, aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai muu merkittävä terveydellinen ongelma, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen ennen jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista.
Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet
Liikuntahoito vähentää koettua kipua ja parantaa polven toimintakykyä lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla. Lonkan nivelrikon hoidossa liikunta näyttää antavan samanlaisen tuloksen.
Liikuntahoito vähentää hieman kivuntunnetta kroonisesta alaselkäkivusta kärsivillä ja lieventää kipua vähintään yhtä paljon kuin muut konservatiiviset hoidot.
Liikunta lujittaa kasvavan lapsen ja nuoren luustoa. Osteoporoosia eli luukatoa voi ehkäistä ja hidastaa liikkumalla jo kasvuiästä alkaen. Luun lujuutta edistävät erityisesti hyppelyt ja juokseminen.
Aineenvaihdunnan ja verenkierron sairaudet
Liikunta yhdistettynä vähäenergiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta pelkkään ruokavaliohoitoon verrattuna. Laihdutuksessa ja painonhallinnassa tarvitaan kuitenkin aina myös ruokailutottumusten pysyvää muutoksessa.
Tyypin 2 diabeteksessa kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu parantaa veren sokeritasapainoa. Edullisinta on kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun yhdistelmä.
Kohonneen verenpaineen hoidossa kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu saa aikaan muutoksia, jotka ovat lähes yhtä hyviä kuin yhdellä verenpainelääkkeellä saavutettu paineen lasku.
Kestävyysliikunta on hyödyksi myös sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Liikunta vähentää sydänkuolleisuutta ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa sekä nopeuttaa kuntoutumista sydäninfarktista ja sydäntoimenpiteiden jälkeen.
Syöpä ja depressio
Liikunnan määrän kasvaessa rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Rintasyövän hoidossa liikunta kohentaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, fyysistä toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vähentää uupumusta.
Lievässä ja keskivaikeassa depressiossa liikunta kohentaa mielialaa lääkityksen lisänä. Kestävyysliikunnan teho saattaa olla jopa yhtä suuri kuin yhden depressiolääkkeen. Liikunnan edulliset vaikutukset johtunevat siitä, että liikkuminen keskeyttää masennusajatuksia, kääntää huomion pois negatiivisista ajatuksista ja tuo sosiaalista tukea, jos liikuntaa harrastetaan ryhmissä.
Raskaus ja ikääntyminen
Terveen äidin raskaudenaikainen kestävyysliikunta näyttää ylläpitävän tai parantavan hänen kuntoaan äidin ja sikiön terveyttä vaarantamatta. Liikunta ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä eikä kohtuullisesti kuormittava liikunta näytä pienentävän lapsen syntymäpainoa.
Liikunnalla on paljon terveyshyötyjä myös iäkkäillä, sillä se hidastaa lihaskatoa sekä lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä ja notkeuden vähenemistä. Liikunta ylläpitää tasapainoa ja estää kävelykyvyn huononemista. Liikuntaharjoittelu vaikuttaa edullisesti älyllisiin toimintoihin ja pitää mielen virkeänä.
Käypä hoito -suosituksen liikunnasta on Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettaman työryhmän laatima.
Lähde
Meidät on luotu liikkumaan, mutta silti tuhlaamme kehoamme kaikenmaailman helpotuksin säästääksemme aikaa - mitä varten? Toiset sentään käyttävät jäljelle jääneen ajan liikuntavajeen kiinnikuromiseen, mutta monet vain läjähtävät ahterilleen helppouden yltäkylläisyydessä. Se näkyykin, mutta ei heti, ja arki vielä sujuu kun on apuvälineet sitä varten. Aika kuitenkin lyö kortit pöytään jossain vaiheessa, siitä voi olla varma, vaikka nyt ei olisi huolenhäivääkään.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=373