Maatilalla varttuminen pienentää allergiariskiä
Allergiset sairaudet ovat yleisiä kaupungistuneissa maissa. Maatalousympäristössä tai vaatimattomissa oloissa vietetty lapsuus vähentää riskiä sairastua allergioihin. Maatilaympäristön mikrobien uskotaan estävän allergian kehittymistä.
Lapsuusajan atooppisten sairauksien riski on Venäjän Karjalassa vain neljäsosa siitä, mitä se on Suomen Karjalassa. Eron täytyy liittyä elämäntapoihin, koska ero ei selity luonnonmaantieteellisillä olosuhteilla eikä eroilla väestöjen perinnöllisissä alttiuksissa, toteaa MMM Jaakko Pakarinen väitöskirjassaan.
Mykobakteerit tarttuvat ihmisiin ja eläimiin ympäristöstä. Niiden aiheuttamat infektiot ovat lisääntyneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana ylittäen varsinaisen tuberkuloosi-infektioiden määrän.
Epäiltyjä infektiolähteitä ihmiselle ovat maaperä ja juomavesi ja sioille kuivikkeet. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaiset maaperät ja sikaloissa käytettävät kuivikkeeet olivat rikkaita mykobakteerilähteitä. Sian mykobakterioosi on yleisin tuotantoeläinten mykobakteeritauti Suomessa.
Bakteeriyhteisö on monipuolisempi maatilalla
Pakarinen tutki Venäjän ja Suomen Karjalan kodeista kerättyjä huonepölyjä. Venäjän Karjalan pölyissä todettiin suurempia osuuksia Gram-positiviisia bakteereja ja erityisesti eläinperäisiä bakteerilajeja. Löydös voi liittyä Venäjän puolen matalaan allergiariskin, sillä lapsuusajan altistuksen koti- ja tuotantoeläimille on todettu vähentävän allergiariskiä.
Gram-negatiiviset bakteerit, kasveille ominaiset bakteerilajit ja kasviperäiset viherhiukkaset olivat runsaasti edustettuina Suomen Karjalan pölyissä.
Maatilapölyistä löydettiin erilaisia bakteerilajeja kuin kaupunkipölystä, kuten klooneja, jotka edustivat Bacillus licheniformis, Acinetobacter lwoffii ja Lactobacillus -lajeja. Niillä on todettu olevan allergiaa ehkäiseviä immuunivaikutuksia.
Bakteeriyhteisö maatilapölyssä oli huomattavasti monimuotoisempi kuin kaupunkiasuntopölyssä. Maatilapöly näin ollen altistaa yhtäaikaisesti useille erilaisille mikrobikomponenteille. Tällaisen mikrobialtistuksen on todettu edistävän allergialta suojaavan immuniteetin syntyä.
Pakarinen väittelee 16. lokakuuta Helsingin yliopistosta.
Lähde
Sama pätee toisinpäin: liian puhtaissa ympäristöissä kasvaminen ja kehittyminen ei "haasta" kehojamme tarpeeksi, jolloin ne jäävät alttiiksi infektiolle. Puhtaassa ympäristössä tartuntavapaan elämän eläminen vaatii nimenomaan elämistä puhtaassa ympäristössä, mutta kukaan ei tahdo pysyä pullossa ikuisesti eikä "ulkomaailman" vaaroja voi valjastaa meidän mieliksemme.
Kovasti tahtoisimme, sillä olemme päässeet puhtaan elämän makuun kauas alkukantaisten olojen likaisuudesta. Eikö asiat voisi tehdä tässä tapauksessa kuitenkin näennäisesti vaikeammalla tavalla - vain lyhyellä tähtäimellä - sillä lopussahan se kiitos seisoo?
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=371