Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto - toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme, että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden filosofiaan.

« Stubbin brändityöry… | Home | "Minne katosi työvoi… »

Miksi vapaat markkinat eivät ole paras valinta kestävää ruoantuotantoa ajatellen.

Haiseva pihattovisiitti päättyi syntymän ihmeeseen

- Hyi, kakkaa ja pissaa! kiljaisee ensimmäinen alle kouluikäinen neitokainen varmuuden vuoksi heti etupihalla luotuaan silmäyksen pihatossa ulkoileviin lehmiin.

Matka pihan poikki Vennan tilan isännän Jaakko Suomisen höylälastupaaleista rakentamille penkeille taittuu varmuuden vuoksi nenästä kiinni pidellen. Evästauolla hajut kuitenkin unohtuvat, ja bussilastillinen vieraita kuuntelee tarkkaavaisesti kertomusta Turun Paattisilla sijaitsevan tilan luomumaitotuotannosta.

- Moninaisten tekijöiden yhtälönä tila siirtyi luomuun. EU:n myötä todettiin, että määrällä ja tehokkuudella ei pysty kilpailemaan. Luomuvalinta tuntuu koko ajan oikeammalta, koska ravinteiden hinnat nousevat, Suominen aloittaa.

Kuunteluoppilaina pihalla istuvat Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen VALONIAN ensimmäisen luomuretken matkalaiset. Pääasiassa päiväkoti- ja alakouluikäisistä lapsista ja heidän vanhemmistaan koostuva retkue on ottamassa selvää, mikä luomumaataloudesta tekee erityistä.

Vasikalle nimi haussa

Luomutilanpidon johtaviksi periaatteiksi Jaakko Suominen kertoo vieraille eläinten hyvinvoinnin ja ekologisuuden.

Ruoka karjalle viljellään pääosin itse ja loput ostetaan lähialueen viljelijöiltä.

Tilalla pyritään lähemmäs lajinmukaista käyttäytymistä, joten lehmät saavat kulkea pihatossa vapaasti sisään ja ulos. Pari vuotta sitten rakennetussa uusimmassa pihatossa tekniikalla on hänen mukaansa tehty kaikki, mikä on mahdollista. Lehmillä onkin jopa oma hieromalaite.

- Meillä emo ja vasikka viikon ovat verran yhdessä ennen kuin ne erotetaan, kun yleensä vasikka vieroitetaan heti emostaan, Suominen kertoo lisäksi.

Ilmaan nousee sähköä ja supinaa, kun isäntä kertoo satapäisen karjan yhden hiehon poikineen tänään ja toisen olevan poikimassa.

- Onko ketään lasta, jonka nimi alkaa a:lla, retkeä vetävä kestävän kehityksen koordinaattori Paula Väisänen kysyy. Tänä vuonna syntyvät vasikat nimetään kaikki a-alkuisilla nimillä.

- Jos tänään syntyvä vasikka on tyttö, siitä saattaa hyvinkin tulla Ada, lupailevat Jaakko ja Pirkko Suominen mielissään hehkuvalle Ada Susilalle.

Nuorimman tittelille uusi omistaja

Kehittämisen kohteeksi Jaakko Suominen toteaa tilalla energiaomavaraisuuden. Sen verran asioissa on edetty, että osa lämmöstä saadaan puista ja pelleteistä.

- Myös viljan kuivaaminen on lopetettu, sillä öljy on niin kallista. Vilja säilötään ”makkaroihin”, hän kertoo osoittaen pihalla kiemurtelevia pitkiä pötkylöitä.

Sitten päästään itse asiaan, pihattoihin lehmiä ihmettelemään. Jo ensimmäisenä tervehdittävien nelikuisten vasikoiden haju saa useimmat pikkuvieraat lähes hoipertelemaan ja sormet etsiytymään taas nenälle. Rapsuttajia auliisti kädestä nuolaiseville märkäturville riittää silti, kunhan alkujärkytys tasaantuu.

Seuraavassa tilassa majailevat, nuorimmillaan vajaan parin viikon ikäiset tulokkaat ovat hieman arempia.

Nämä ovat kai niitä kuuluisia maitovasikoita, sillä ne elävät pääasiassa maitoruokinnassa kolmen kuukauden ikään asti.

Valtavan maitosäiliön kautta kuljetaan uusimpaan, pari vuotta sitten rakennettuun avopihattoon, jossa emonsa seurassa majailee tilan uusin tulokas. Samana päivänä syntyneen vasikan mahan alla seuraa vielä pätkä kuivunutta napanuoraa.

Tämä vasikka ei saa nauttia kovin kauaa tilan nuorimman tittelistä, sillä viereisessä karsinassa poltoissa oleva hieho asettelee jo itseään makuulle.

Eikä kauaa tarvitsekaan odotella. Parituntinen vierailu on lopuillaan, kun pihatossa syksyisen päivänvalon näkee uusi vasikka.

Tulokas on tyttö, joten Suomisten tilalla elelee hyvinkin tulevina vuosina reipas luomulehmä nimeltä Ada.

Lähde

Kapitalismin myötä menemme kerrankin oikeaan suuntaan, kun markkinat tarjoavat raon luonnonmukaisemmalle maataloudelle teollisen lihan ja maidon tuotannon sijaan. Kuitenkin, loppujen lopuksi kuluttajat määräävät että mikä on milloinkin se tuottoisin tapa luoda jokapäiväinen leipämme ja pihvimme, ja niin mikään ei ole vakaata tai lopullista tämänkään suhteen. Luomutuotannon kasvattaessa suosiotaan alalle syntyy kilpailua, joka taas mm. pakottaa hintoja alemmas ja tietty myös pingottaa raja-aidan tiukasti pykälien ympärille, koska yksittäisen tilan tuotannon tulee edelleen olla kilpailukykyistä, mikäli halajaa hyville apajille. Tietenkään kaikki luomuksi tunnustautuvat tilat eivät todellisuudessa ole tätä, mutta se on vain valvonnan heikkoutta. Kun on lakeja, niin valvonnan tehokkuudesta riippuen on tietty prosentti joka kiertää nämä lait, ängeten kuitenkin samaan lainkuuliaisten sakkiin.

Teollinen, ravinteiden ja vippaskonstien ryydittämä maatalouden haara taas joutuu koville, koska he eivät voi kasvattaa tuotantoaan, tai edes pitää sitä nykyisellä tasolla, sillä ihmiset eivät tule ostamaan sen enempää ruokaa kuin on tarpeen, ellei ruoanjalostusprosesseihin ilmesty vuotoja, joihin uppoaa entistä enemmän raaka-ainetta, eli ruokaa. Yksi mahdollisuus on tietty se, että ihmiset heittävät enemmän ruokaa roskiin, mutta toivokaamme ettei ainakaan näin käy, tapahtui mitä hyvänsä! Tilatehtaat siirtyvät siis luomuun, mikä onkin ensikuulemalta positiivista.

Myöskin ravinteiden tuotanto tulisi supistumaan tässä skenaariossa pienentyneen kysynnän vuoksi: miksi käyttää, sillä se eväisi automaattisesti parempiin voittoihin oikeuttavan luomu-statuksen? Olettaen kuitenkin, ettei valtion, tai sitten Euroopan federaation taholta tule mitään teollistilallisen asemaa entisestään hankaloittavia säädöksiä, tämä hintojen muuttuminen antaa heille jälleen uuden aseen käteen. Tällä kalvalla he pystyvät kaivertamaan itselleen loven ruoantuotantomarkkinoihin, sillä laskukauden jälkeen ravinteiden hinnat ovat laskeneet jälleen niin alas, että häikäilemättömästä liukuhihnatuotannosta tulee taas rahallisesti kannattavaa. Tämä kaikki tietysti olettaen, että ko. ravinteiden hinnat todellakin laskevat, eikä niihin vaikuta mikään muu seikka.

Voitot ovat aluksi pienet, mutta sinnikkäät tilat - niinkuin nykyisetkin luomutilat - saavat lopulta kerättyä vakaan kannattajakunnan kuluttajista, jotka juoksevat mielellään halpojen hintojen perässä. Tällöin ympäristöajattelu tuskin painaa paljoa ihmisten mielissä tämän asian suhteen, koska "vihreys" on nykykäsitteenä ilmastonmuutoksen vastustamista. Tietysti terveystrendit ovat asia erikseen, koska nyt esim. E621 (mononatriumglutamaatti) on huonossa huudossa, ja tiedostavat kuluttajat välttävätkin kyseistä tököttiä sisältäviä tuotteita. Tuottajat eivät ole ehtineet tähän vielä mukaan, sillä ainakaan itse en ole nähnyt räiskyviä "MNG-vapaa" tarroja pakkausten kyljissä.

Tämä suunnanmuutos tietysti tarkoittaa luomutilallisille ankeita aikoja, elleivät he pysty kilpailemaan tehokkaiden tilojen polkuhintojen kanssa, ja näin roolit vaihtuvat olettaen, etteivät virkamiestahot puutu asiaan. Kun raha puhuu sitä hartaasti ja pakon edessä kuunteleville, ekologisuus, tuotannon kestävyys ja sen sellaiset seikat ovat vain mainossanoja, joilla sähköistetään markkinoita ihmismieliä kutkuttamalla uuden muotivirtauksen mukaan.

-kuurakarahka