Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista
tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto -
toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä
on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä
olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat
toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon
merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan
todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten
realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme,
että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse
annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden
filosofiaan.
18 09 08 - 10:57
Ihmiset ovat kuluttaneet syyskuun 23. päivänä loppuun kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat luonnonvarat. Laskelma perustuu tutkimuslaitos Global Footprint Networkin mittauksiin siitä, paljonko ihmiskunta käyttää vuodessa luonnonvaroja ja kuinka paljon niitä on vielä käytettävissä.
Luonnon rajat tulevat tänä vuonna ennätysaikaisin vastaan ja ylikulutusaste on 40 prosenttia suurempi kuin planeetan kyky uusia luonnonvarojaan.
Ihmiskunnan ensimmäinen maapallon ylikulutuspäivä (Global Overshoot Day) oli joulukuun 31. vuonna 1986. Kymmenen vuotta myöhemmin ihmiskunta käytti vuodessa 15 prosenttia enemmän luonnonvaroja kuin planeetta pystyi tarjoamaan ja maapallon luonnonvarat käytettiin loppuun jo marraskuussa.
Maailman ylikulutuspäivä muistuttaa, että luonnollakin on budjettinsa. Luonto voi tuottaa vain tietyn määrän luonnonvaroja ja sitoa vain tietyn määrän jätteitä kunakin vuonna. Maailmanlaajuisesti ihmiset ylittävät planeetan biologisen kyvyn tuottaa luonnonvaroja 1,4-kertaisesti. Ylikulutus on syynä useisiin polttavimpiin ympäristöongelmiin kuten ilmastonmuutokseen ja vähenevään luonnon monimuotoisuuteen.
Global Footprint Network laskee joka vuosi ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen, joka kuvaa sitä, kuinka suuri alue tarvitaan ihmiskunnan elintason ylläpitämiseen. Tutkimuslaitos vertaa jalanjälkeä ekosysteemien kykyyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä jätteitä. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan määrittää päivä, jolloin ihmiskunta alkaa elää yli varojensa.
Suomen luonnonvaroja on suuren pinta-alan vuoksi henkeä kohden laskettuna varsin paljon. Tästä syntyy helposti väärä mielikuva, että Suomen luonnonvarojen kulutus ja hiilidioksidipäästöt olisivat kohtuullisia.
Global Footprint Networkin laskelmien ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tarkistuksen mukaan suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki. Uudet laskelmat kansallisista ekologisista jalanjäljistä ilmestyvät vielä tänä vuonna.
Lähde
Tahti tulee vain kiihtymään, sillä luonnonvaroja riittää vielä ryöstettäviksi alati kasvavalle ihmiskunnalle. Jossain vaiheessa tulee raja vastaan, ja ainoa tie siitä on takaisinpäin.
Kuulee monasti sanottavan, että mitäs me suomalaiset, meitähän on niin vähän ettei meidän toimillamme ole vaikutusta, mutta kun Yhdysvallat, Kiina, Intia! Toki toki, nämä kolme mainittua ovat kolme erittäin vahvaa peluria maapallon resurssienjaossa, mutta suomalaiset elävät kyllä jonkinmoisella luotolla, sillä nämä leveysasteet eivät kummoista populaatiota kannata ilman mittavia investointeja.
Copyright © 2006-2007
FNUS
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=354