Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista
tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto -
toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä
on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä
olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat
toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon
merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan
todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten
realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme,
että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse
annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden
filosofiaan.
Nihilismi
Toiminta
Järjestö
Arkisto
01 Tam - 31 Tam 200901 Tou - 31 Tou 2008
01 Huh - 30 Huh 2008
01 Maa - 31 Maa 2008
01 Hel - 29 Hel 2008
01 Tam - 31 Tam 2008
01 Jou - 31 Jou 2007
01 Mar - 30 Mar 2007
01 Loka - 31 Loka 2007
01 Kesä - 30 Kesä 2007
Hae!
Viimeisimmät kommentit
jan (Todellisuutta ei …): Tekstin kirjoittaja on ku…jon ("Suomi on aseriis…): Nyt kyllä Steve Goose to…
Näin on (Normipäivä): Täysin samaa mieltä ede…
Pihilisti (Normipäivä): Ammu ittes.
Casey ("Euroopan syytä …): Olen sitä mieltä että …
L.N. (Medvedev ilmoitti…): Niinpä, taas pelataan tÃ…
pft (Nelikymppisten la…): Jos seuraavia sukupolvia …
L.N. (Itä-Euroopan tal…): Niinpä niin, globaaliset…
Rutja (Voimaharjoittelu …): Hieman samasta aiheesta o…
pekkaisaloser (Todellisuutta ei …): sanot että on oikein rav…
XML
Uutiset
Käytetyt tavarat kelpaavat nyt amerikkalaisille
Keinolumetus voi estää ilmastonmuutosta
Kotimaisuus ei saa olla enää mainosvaltti ruoalle
Tämä joulupuhe sai britit raivoihinsa - videolinkki
Myrkyllisten lelujen maahantuonti on hyvä bisnes
Hehkulamput joutumassa pannaan EU:ssa
Tutkimus: Trooppiset biopolttoaineet tuhoavat ympäristöä
Suomi vapaamielisen seksin ykkösmaa!
Ostoksille rynnänneet talloivat kaupan työntekijän New Yorkissa
Brittiprofessori: "Koulupolitiikkamme jälkiä ei kannata seurata"
Syksy sydämessäni
16 09 08 - 09:06Näin muutoksen aikana, kun luonto painuu uneen talvea varten, on helppo mietiskellä ympäristön monia kasvoja.
Aivan likelläkin olevassa todellisuudessa tapahtuu jotain jokaisena hetkenä. Tämä ei ole ehkä niin itsestäänselvää arkisessa mittakaavassa, kun jäädään tarpeeksi lähelle tarkastelun kohdetta, mutta aikajakson pidentyessä muutos on yhä silmiinpistävämpää. Vuodenaikojen vaihtuminen asettaa esille oikean värien ja muotojen näytöksen, jonka liikkeestä ihmisen on kätevä poimia asioiden välisiä yhteyksiä. Istuessasi kivellä puiden keskellä kuin temppelissä, maailman virta soljuu edessäsi, takanasi ja kaikkialla ympärilläsi, ja sinä siinä mukana. Jos aistisi ovat riittävän terävät, voit huomata pienenpieniä yksityiskohtia tästä vellovasta kudoksesta.
Kasassa kellastuineita lehtiäkin käy mitä suurin kuhina: joka hetki siellä on taas tuhansia syntymiä ja tuhansia kuolemia, ja aikanaan nämä lehdet ovat maatuneet ja tulleet yhdeksi maan kanssa. Puut kestävät pidempään, mutta nekin viimeistään kaaduttuaan aloittavat tämän pitkäkestoisen prosessin. Bakteerit hajottavat puuaineksen, kunnes vahvinkin runko suorastaan rapistuu sormissa, ja jättävät sammaleelle kasvualustan ja muurahaisille ynnä muille eliöille asuinsijan. On melko pilvistä, ja tuuli puskeekin taivaan massoja eteenpäin, ehtien aina hieman heiluttamaan puiden latvuksiakin niin, että jokunen käpy ottaa ja tippuu mustikanvarpujen huomaan. Aika kuluu kuin huomaamatta ääniin syventyessä ja vallin hienoisia uria seuratessa. Tuulen suhinan ja rapinan lomasta kuuluu äkillisiä rapsahduksia, ja pian silmäsi erottavat ilman läpi sukeltavat tipat sadetta. Taivas on ehtinyt tummentua sitten viime vilkaisun, ja pisaroiden tahti kiihtyy kiihtymistään, kunnes yksittäisten pisaroiden ääni sulautuu jatkuvaksi ropinaksi, osaksi elämän taustahuminaa. Ilma kylmenee ja kostuu nopeasti, ja nouset kiveltä liikkeelle.Kävellessäsi tulee nopeasti lämmin, sillä yrität toki ylläpitää rivakkaa vauhtia sateen vuoksi - ethän tahdo kastua, koska muuten voit saada vilun - vaikka äskeinen meditaatiosessio olikin kiehtova, ja ilman päälle painavaa sadetta ainakin hidastaisit jalkojesi kulkua antaaksesi aisteillesi aikaa. Meno muuttuu miltei kompuroinniksi yrittäessäsi kulkea nopeasti reittisi poikki kurottuvien puiden ja risujen ylitse, mutta selviät pienellä hyppäyksellä. Alamäissä joudut hidastamaan, sillä yksikin vedestä kiiltävä kivi voisi olla petollinen ja heittää kehosi aivan mukkelismakkelis, eikä tällä hetkellä ole juuri mielenkiintoa maahan mätkähtämiseen. Selviät kuitenkin kotikonnuillesi, ja pehmeä neulasten päällystämä maa vaihtuu tasaisen kovaan asvalttiin; puut sähköpylväisiin ja liikennetolppiin; marjaisat rinteet parturoituihin nurmikoihin. Pian talosi ovi törröttää edessäsi.
Vaikka selvisit katon alle sateelta karkuun, et voi välttyä ajatukselta, että jotain olennaista puuttuu. Missä on se hiljainen lehtien alla tapahtuva kuhina, saumattomasti askeltavan tuulen supina? Missä ne lukemattomat erilaiset muodot, jotka levittäytyvät edessäsi elävässä ajan verkossa? Suorakulmaisesta ikkunasta ulos katsellessasi silmäsi kyllä tavoittavat hieman tätä villiyttä, mutta se on onnettomasti kaiken tarkan, suunnitellun ja suoran vankina. Kukkapenkitkin, jotka ovat kieltämättä ilahduttavia elämän lähteitä, ovat nekin tyrmistyttävän järjestyneitä. Kuulostaa yksitoikkoiselta verrattuna aikaisempaan ympäristöön, eikö?
Ei tietenkään voi sanoa, että urbaani ympäristö olisi jotenkin epätodellisempi kuin luonnon helma, sillä kummatkin kuuluvat saman maailman piiriin. Erona on vain se, että toisessa meillä on ollut sananvaltaa, ja olemme muuttaneet sen mieleiseksemme, eli panostaneet olennaiseksi katsomaamme. Käytäntö sanelee valintamme, joten suorat linjat ja tarkat kulmat ovat olleet luontevin valinta. Luotettava toiminnallisuushan vaatii olosuhteiden vakautta tai ainakin ennalta-arvaamista, joten on selvää miksi alunperin kaiversimme polkumme ja plänttimme.
Vaikka kummatkin ympäristöt kuuluvat samaan todellisuuteen, toinen on keinotekoinen ja luotu tietyt päämäärät mielessä. Tämä ei tarkoita sitä, että "keinotekoisuus" olisi ympäristössä pahasta, koska onhan muurahaispesäkin keinotekoinen, mutta silti se mielletään osaksi metsikköä siinä missä vallaton kasvustokin. Luonto ei luo ympäristöään tavoitteellisesti, vaan se kasvaa niinkuin sattuu kasvamaan, ja muotoutuu niinkuin palaset sattuvat loksahtamaan kohdalleen. Muurahaiset ovat tässä vain yksi niistä lukemattomista paloista, kuten ihmisetkin, jotka omia pesiään kyhäävät.
Kun kummallekaan ympäristötyypille ei löydy oikeutusta "luonnollisuuden" kautta, niin eroja tulee hakea niiden ominaisuuksista. Keinotekoisuudessa on monia eri asteita, ja vaikka hökkeli metsän keskellä ja kuhiseva metropoli ovat kummatkin keinotekoisia, toinen niistä sulautuu paljon paremmin kaoottiseen luontoon kuin toinen, jossa ei ole häivähdystäkään sen ulkopuolella tapahtuvasta kiertokulusta. Vuodenajat tietty vaihtuvat, mutta siihen se jääkin kaikkien betonikökkeröiden keskellä. Tuollaista tilaa voisi verrata asumiseen tiukasti tiivistetyssä linnassa, jonka sisäpihalla ei ole merkkiäkään niistä prosesseista, jotka jauhavat jatkuvasti muurien ulkopuolella. Heti kun kivetyksen välikköön putkahtaa ruohonkorsi, se revitään pois siitä järjestystä pilaamasta.
Arkielämä on viimekädessä se, joka luo maailmankuvamme, ja ympäristö jossa vietämme pääosan elämästämme vaikuttaa vahvasti käsitykseemme todellisuuden toiminnoista. Niinpä ihminen, joka on viettänyt elämänsä pullossa, kauhistuu sen ulkopuolella valtoimenaan virtaavaa elämää, joka ei seuraa hänen yksinkertaisesta ympäristöstään vetämiä johtopäätöksiä, eikä hän osaa muuta tehdä kuin muuttaa ympäristön mieleisekseen. Sitten se on ainakin linjassa. Hän ei ymmärrä, että se voisi olla kokonaan hänen suora/epäsuora-ajattelun ulkopuolella, vaan se kuuluu välttämättä jompaankumpaan kastiin, ja jälkimmäinen kategoria saakin mittavasti viivoitinta ja kiintokulmaa osakseen, kunnes se on mukiloitu muottiin. Tämä on ristiriita, joka ei korjaannu jatkamalla elämää näkemättä maailman mekaniikkaa lähemmälti, vaan jokainen väkipakolla korjattu aste vaiheistaa meitä yhä lähemmäksi 180 astetta, täyskäännöstä.
-kuurakarahka
Copyright © 2006-2007 FNUS
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=352