Haja-asutus lisää liikennettä ja kuormittaa ympäristöä
Liikenteen päästöt nousevat sitä enemmän, mitä väljemmin asutulla alueella ihmiset asuvat. VTT:n mukaan maa-alan kaksinkertaistuminen lisää tieliikenteen energiankulutusta 15 prosenttia asukasta kohti. Vastaavasti maa-alan kolminkertaistuminen lisää energiankulutusta tieliikenteessä jopa 30 prosenttia.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti hiljattain Helsingin Sanomissa näkemyksensä puutarhakylien metropolista. Hänen hahmottelemassaan mallissa ihmiset asuisivat pienissä puutarhataajamissa, joissa työpaikat ja palvelut olisivat lähellä kotia.
Vanhempi suunnittelija Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) ei hyväksy Vanhasen näkemyksiä ympäristöystävällisinä: mitä hajautuneempi kaupunki, sitä enemmän henkilöautoja.
- Vanhasella on hyviä ajatuksia joukkoliikenteen kehittämisestä, mutta kehitys pystytään paremmin toteuttamaan täydentämällä olemassa olevia keskuksia, eikä rakentamalla uusia, Ristimäki linjaa.
Vanhanen nojaa mallissaan joukkoliikenteen osalta linja-autojen varaan, mutta Ristimäen mukaan paras keino olisi käyttää joukkoliikenteen runkona raideliikennettä ja niitä tukevaa bussiliikennettä.
- Tälläkin hetkellä on paljon bussireittejä, jotka ovat lakkauttamisuhan alla, koska ei ole tarpeeksi asukkaita, Ristimäki muistuttaa.
Ristimäki arvioi, että joukkoliikenteen toimimisen edellytyksenä asukastiheyden pitäisi olla vähintään 2 000 asukasta neliökilometriä kohden.
Ihmiset kulkevat työpaikalle pitkiä matkoja
Ristimäen mielestä ajatus työpaikkojen sijainnista kodin lähellä on nykyaikana "utopistinen".
- Työpaikat ja ammatit ovat jo niin erikoistuneita tuotannon tehostumisen takia, että työmarkkina-alueet ovat laajat. Käytännössä moni henkilö ei löydä työpaikkaa asuinpaikkansa läheisyydestä, Ristimäki huomauttaa.
Ristimäki on huolissaan siitä, ettei Suomessa ohjata työpaikkojen sijaintia millään tavoin. Ongelmana on pirstaloitunut kuntarakenne. Kun kunnat kilpailevat yritysten kotipaikoista, ne luovuttavat yhtiöiden käyttöön sellaisia alueita, jotka eivät ole parhaiten sopivia yhdyskuntarakenteen kannalta.
- Nyt jos työpaikka sijaitsee kaukana joukkoliikenteestä, työntekijä menee automaattisesti työpaikalleen henkilöautolla. Asutusta ei saisi viedä keskelle liikenteen solmukohtia melun takia, vaan työpaikat voisivat sijaita niissä ja toimia samalla melupuskurina.
Tiivistä asumista täydentämällä rakennuskantaa
Pääministeri Vanhasen mukaan haja-asutusmallissa päästöjä voitaisiin vähentää käyttämällä sähköautoja. Ristimäki ei tätä väitettä sulata, sillä hänen mukaansa sähköautojen edullista tuotantoa saadaan odottaa vielä vuosikausia.
- Vanhasen mallissa tarvittaisiin ainakin kaksi autoa perhettä kohti. Mistä kaikki rahat sähköautoihin löytyvät, kun nykyinenkin autokanta on vielä niin vanhaa?
Ristimäen mielestä Helsingin seudulla tulisi suosia täydennysrakentamista, jotta yhdyskuntarakenne pysyisi mahdollisimman tiiviinä.
- Miksi muuten ihmiset sitten haluaisivat asua kaupungissa? Miksi ihmiset eivät sitten muuta pois?
Lähde
Tämä on itsestäänselvää, kun on kyse yhteiskuntarakenteesta, jossa ihmisen arki ja työ erotetaan toisistaan. Kotona ihmisellä on yksi rooli, töissä toinen, ja näin vapaa-aika on jotain muuta kuin työtä. Tietysti tämä johtuu siitä, että työtehtävät ovat niin pitkälle erikoistuneita, että niitä ei vain voi tehdä aivan missä hyvänsä, vaan yhteisöissä on eri töille omat lokeronsa joihin sitten ahtautua aamuseitsemältä. Ihmiset ovat tuomittuja liikkumaan ja myös luomaan toisissa liikettä, jotta epätäydellisen omavaraiset yhteisöhaarat saavat tarvitsemansa, ja nimenomaan tämä yhteiskuntamalli on haitallinen.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=348