Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto - toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme, että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden filosofiaan.

« Fortumin Lilius salli… | Home | Kansalaiset epäilev�… »

Jokainen ruotsalainen heittää vuodessa sata kiloa täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin, kertoo ruotsalaisen tutkimusinstituutin SIK:n tuore raportti.

SIK:n tutkimuksen mukaan kaupasta kotiin kannetusta ruoasta lähes kolmannes eli 27 prosenttia päätyy Ruotsissa syömättä jätteeksi.

Vuodessa siitä syntyisi 2,3 miljoonan tonnin ruokavuori, josta viidesosa olisi pois heitettäessä ollut vielä syömäkelpoista.

Eniten pois heitetään hedelmiä ja vihanneksia, erityisesti perunoita. Myös pasta ja riisi päätyvät usein roskikseen, samoin maito, viili ja jogurtti.

Suurin ympäristökuormitus on kuitenkin poisheitetyllä lihalla ja kalalla.

Suomessa tilanne ei ole sen parempi. Suomalaisten kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kymmenesosa päätyy syömättä roskiin. Se tarkoittaa jopa 70 kiloa ruokaa henkeä kohden vuodessa.

Ruotsissa tuhlattava ruokamäärä vastaa 460 000 öljylämmitteisen talon kulutusta, SIK vertaa. Jos ruoan haaskaus loppuisi kokonaan, ympäristösäästö vastaisi joka kuudennen auton poistumista Ruotsin liikenteestä.

Suomessa ruoasta roskiin kymmenesosa

Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jäteneuvoja Miia Jylhän mukaan ruokajätteen vähentämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota.

- Meillä itse asiassa käsitellään ensi kuussa jakoon tulevassa asiakaslehdessä samaa asiaa. Ihan senkin takia, että vastikään Britanniassa tehtiin vastaava tutkimus, jonka mukaan peräti kolmasosa ostetusta ruoasta heitetään siellä roskiin. Kun puhutaan samalla ruoan kallistumisesta, tuntuu, että onko meillä varaa tähän, hän pohtii.

- On herätty huomaamaan, kuinka paljon luonnonvaroja ruoassa menee hukkaan. Itse ruoka on pahempi kuin pakkaus, josta on puhuttu paljon. Ruokaa turhaan ostamalla tuotetaan sen valmistusketjussa paljon jätettä. Voi ajatella, että kaikki ruoka, joka jää syömättä, on turhaa kulutusta, Jylhä sanoo.

Osaamattomuus hyödyntää vanhenevaa ruokaa on nuoremman sukupolven ongelma, Jylhä arvelee.

Puolet heittää ruokaa roskiin lautaselta

Pääkaupunkiseudun jätehuollosta suurelta osin vastaavan YTV:n viimevuotisen kyselyn perusteella kolmasosa kotitalouksista heittää viikoittain pois pilaantuneita ja vanhentuneita elintarvikkeita. Lautaselle jäänyttä syömätöntä ruokaa ilmoitti heittävänsä pois lähes puolet talouksista. YTV kampanjoikin viime vuoden huhtikuussa ruokajätteen synnyn ennaltaehkäisemiseksi teemalla ”Vähemmän ruokaa roskiksessa on enemmän rahaa kukkarossa”.

- Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä on vähentynyt viime vuosien aikana, eli ihmiset ovat oppineet lajittelemaan. Kotitalousjätteen kokonaismäärä on kuitenkin edelleen noususuunnassa, YTV:n ympäristöasiantuntija Minna Partti kertoo.

Bruttokansantuotteen kasvun ja jätteiden määrän kasvun pitkään jatkunut kytkös näyttää kuitenkin katkenneen - onneksi, Partti sanoo.

Viimevuotisessa kuluttajakampanjassa pääasiallisena kohderyhmänä olivat nuoremmat perheenäidit. Asian esilläpitoa on tarkoitus jatkaa muodossa tai toisessa. Kunnallisen jätehuollon tehtävä on antaa yleisvalistusta, sillä ruoan tuotannon ympäristökuormitus on niin suuri, Partti sanoo.

- Onhan se järjetön ajatus tuottaa jotain roskiin heitettäväksi.

SIK:n (Institutet för Livsmedel och Bioteknik AB) tutkimus oli ensimmäinen kotitalouksien ruokajätteen syntymistä laajemmin kartoittanut tutkimus Ruotsissa.

Lähde

Aina ei tarvitse yhteiskunnallisten havaintojenkaan olla tympeän pessimistisiä, sillä tässä on jotakin oikeasti päivää piristävää! Aihe on synkkä, mutta siinä itää toivon siemen, jota niin harvoin näkee nyt yön aikana ellei katse jo etsi aamunkoittoa.

Itse syötävän ruoan roskiin heittäminen on kyllä suurinta typeryyttä mitä maa päällään kantaa, sillä se kielii armotta sokeuttavasta yltäkylläisyydestä, joka lellii meitä niin, että meille on mahdollista ottaa ja viskata ruokaa menemään, vaikka se olisi vain jäänyt tähteeksi. Rahoillamme voimme tehdä mitä vaan, ja koska raha on valtaa, paljosta rahasta liikenee vähän valtaa omaan luksukseen ja törsäykseenkin. Ruoan tuottajaa tämä ei tietysti haittaa, vaan päinvastoin. Luulenpa, että ihmiset käsittelisivät ruokaansa aivan eri kunnioituksella jos se olisi itse pitänyt maassa kasvattaa ja sieltä kaivaa, maastosta kerätä ja tallissa kasvattaa sen sijaan, että kurvataan vain kaupan hyllylle ja kahmaistaan jotain kärriin kyytiin. Tämä toimii käytännön esimerkkinä elinehdoistamme vieraantumisesta.

Ihmiset toisaalta ymmärtävät rahan päälle, mutta kun sitä on enemmän kuin tarpeeksi, voidaan "pienimuotoista" tuhlaamista selitellä. Martoilla on nyt tekemistä ruoankäytön ja sen arvon opettamisessa.