Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista
tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto -
toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä
on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä
olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat
toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon
merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan
todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten
realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme,
että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse
annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden
filosofiaan.
05 09 08 - 08:57
Suomalaiset toimittajat uskovat journalismin viihteellistyvän tulevaisuudessa vielä nykyisestä. Journalistiliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa yli neljä viidesosaa vastaajista katsoo myös, että kaupalliset tavoitteet nousevat yhä useammin journalismissa etusijalle.
- Toimittajat uskovat myös siihen, että viihdeaineiston lisääntyminen heikentää kansalaisten halua vaikuttaa asioihin. Samoin suuria yleisömääriä tavoitellaan toimittajien mielestä sisällön laadun kustannuksella, kertoi tutkija Jyrki Jyrkiäinen Tampereen yliopistosta tutkimusta käsittelevässä tilaisuudessa Helsingissä.
Tutkimukseen vastasi runsaat 600 Journalistiliiton jäsentä. Enemmistö heistä arvioi myös, että työn analyyttisyys, itsenäisyys ja journalismin kriittisyys vähenevät lähitulevaisuudessa. Sen sijaan toimittajat kokevat, että taloudellinen tulosvastuu kasvaa.
Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin paitsi toimittajien näkemyksiä alan kehityksestä, myös toimittajan käytännön työn ongelmia, työtapoja ja -käytäntöjä sekä tehtävien muutosta.
Kiire ja työmäärä rassaavat
Tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa, 84 prosenttia toimittajista, on tyytyväisiä työhönsä. Eniten iloa työpäiviin tuovat riittävät vaikutusmahdollisuudet omiin työaikajärjestelyihin sekä hyvä työilmapiiri. Toimittajat kertoivat luottavansa kollegoihin, eikä keskinäistä kilpailua pidetty kovin suurena ongelmana.
Tyytyväisyyttä puolestaan nakersivat työtehtävien suuri määrä ja kiire. Toimittajien mielestä kahden viime vuoden aikana eniten työssä on lisääntynyt juttujen tekeminen useampaan välineeseen, juttujen viikoittainen määrä toimittajaa kohden ja juttujen suuntaaminen eri kohderyhmille.
Lomakevastausten lisäksi tutkimuksessa oli aineistona päiväkirjavastauksia. Edellisen kerran vastaavia toimittajakyselyitä on tehty vuosina 1988 ja 1993.
Lähde
Julkaisujen tavoitteet muuttuvat sen mukaan, mistä nämä julkaisut ovat riippuvaisia. Mikäli niiden täytyy paiskia töitä rahan eteen, niin silloin tehdään luonnollisesti hyvin myyviä juttuja. Julkisen mielipiteen perusteella voisi kuvitella, että ihmiset eivät liioin välitä viihdeuutisista ja pitävätkin niitä silkkana hömppänä, mutta kummasti niitä vaan kuitenkin luetaan. Tai sitten viihdeuutisten kuluttajat eivät vain ehdi ääneen juorusivujensa lomasta.
Vaikka lehdet toimivat näin "pakon" edessä, onko tämä kehitys siltikään suotavaa? Tulisiko meidän sittenkin välittää siitä, että minkälaista informaatiota meille syötetään päivittäin, vai onko se aivan yksi ja sama; kuumeisia reposteluja ja seksijuttuja vain lehdet täyteen, jotta ihmiset saavat lukemista muutamaksi minuutiksi kahvitunneillaan, vain unohtaakseen koko nollatiedon kun päivä on täysi?
Copyright © 2006-2007
FNUS
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=339