Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto - toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme, että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden filosofiaan.

« Käännös: Maailma m… | Home | Tonttu-ukot hyppivät… »

Suomalaisten ympäristömyönteisyys ja eritoten kierrätysinto on kasvanut viime aikoina, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskuksella teettämä selvitys.

Vuoden 2006 kulutustutkimuksen aineiston pohjalta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin harppaus on tehty jätteiden kierrätyksessä. Suomalaiset kierrättävät ahkerammin nyt kun yhä useampi jäteastia on asuinkiinteistön läheisyydessä.

Lähes joka toinen kotitalous lajitteli ruokajätteet erilliseen astiaan. Ruokajäte lajiteltiin yhden tai kahden hengen kotitalouksissa perhetalouksia useammin.

Vaikka henkilöautoa käyttävien kotitalouksien määrä on kasvanut, niin vuotuisten ajokilometrien keskiarvo on alentunut noin viidenneksellä vuodesta 1990 vuoteen 2007.

Parannettavaa on eritoten energiankäytössä. Ekosähköä käyttäviä talouksia oli vuonna 2006 vain 2,5 prosenttia. Sähkön kulutusta lisäsi samana vuonna yli 40 prosentissa asuntojen peseytymistiloja oleva lattialämmitys.

Lähde

Uutisesta voidaan päätellä ympäristömyönteisyyden kasvun lisäksi, että ihmiset eivät jaksa tehdä asian eteen mitään ellei se ole tarpeeksi vaivatonta, esimerkkinä juuri tuo jäteastian läheisyys. Mikäli sinne pitäisi tehdä automatka, lyhytkin, niin moni tavara jäisi kierrättämättä toisinkuin mikäli tämä piste olisi asuinkiinteistön läheisyydessä. Yllätyksenä tuli ajokilometrien määrän lasku, joka on jotain hyvin konkreettista ja selvää, olkoonkin että muutokseen meni 17 vuotta. Ilmeisesti ihmiset ovat jättäneet turhaa ajelua pois, ja hoitaneet suuremman osan pienistä matkoista joko julkisen liikenteen kautta tai sitten jalan/pyörällä.

Toisaalta, lattialämmitys peseytymistiloissa kuulostaa kivalta ja niin rakentajat pääsevät tunkemaan sitäkin taloihimme kunnon korvausta vastaan, vaikka hyöty on korkeintaankin minimaalinen. Kuka oikeasti tarvitsee lämmitystä varpailleen suihkussa? Se ei kuitenkaan tavarantoimittajia ja rakennuttajia haittaa.