Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto - toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme, että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden filosofiaan.

« Greenpeace: Olkiluodo… | Home | Vauvan mikrossa surma… »

Perinteisten belgialaisten trappistioluiden ystävillä voi pian olla ongelma. Kuuluisat luostaripanimot nimittäin kieltäytyvät kasvattamasta tuotantoaan, vaikka juomien kysyntä on maailmalla kasvussa.

Westmalle, yksi seitsemästä trappistipanimosta, ilmoitti viime viikolla, ettei se aio valmistaa enempää olutta houkuttelevista näkymistä huolimatta.

Tämä johtuu etenkin siitä, että tuotantoa valvovat munkit haluavat pitää tuotannon inhimillisenä ja kohdella työntekijöitään säällisesti. Esimerkiksi ylitöitä ei teetetä.

- Mielestämme on tärkeää, että he pääsevät ajoissa kotiin perheidensä luo, veli Benedictus perusteli Belgian lehdistölle.

Trappistiluostareista kuusi sijaitsee Belgiassa ja yksi Hollannissa. Panimojen tulee sijaita kokonaan luostareiden muurien sisällä, niiden tulee olla suoraan munkkien alaisuudessa, ja toiminnasta saatava voitto on suunnattava sosiaalityöhön tai hyväntekeväisyyteen. Tuotanto on siten luonnostaan pienimuotoista.

Pyhän Benedictuksen jälkiä seuraavat munkit alkoivat Belgian alueella panna olutta jo satoja vuosia sitten. Katolisen suuntauksen mukaan työ on olennainen osa uskoa, sillä toimettomuus on ihmiselle haitallista.

Monissa luostareissa pidetään yhä myös karjaa tai valmistetaan juustoa hengellisen toiminnan ohella.

Alkoholin valmistaminen ei ole Belgiassa suuri moraalinen ongelma, koska vahvakin olut on maassa kahviin verrattava jokapäiväinen tuote.

Kapitalismin kulta-aikana munkit joutuvat kuitenkin painimaan mitä moninaisimpien arvovalintojen kanssa. Esimerkiksi mainoskampanjat ovat mahdollisia, mutta ne ovat useimmiten tyyliltään yksinkertaisia, ja niissä pyritään tuomaan esiin oluiden luostaritausta.

Jo nyt trappistioluet saattavat Belgiassa loppua aika ajoin kesken. Westmalle ilmoittaa nettisivuillaan, että se pyrkii tekemään toimitukset ravintoloitsijoille mahdollisimman tasapuolisesti.

Sint Sixtus -luostari myy Westvleteren-oluttaan puolestaan vain suoraan kuluttajille tiettyinä päivinä. Oman laatikkonsa voi varata erityisen olutpuhelimen kautta, joka on tosin usein ruuhkautunut.

Luostareista ainoastaan Chimay aikoo kasvattaa tuotantoaan lähivuosina. Nieuwsblad-lehden mukaan tällekin on tosin sosiaalinen selitys. Luostaria ympäröivällä alueella niin paljon työttömyyttä, että panimo voi lisätoiminnalla tarjota osalle asukkaista työpaikan.

Seitsemän trappistiolutta

- Trappistioluita on sekä vaaleita että tummia. Niitä yhdistää korkea alkoholiprosentti, joka vaihtelee kuuden ja kahdentoista välillä.

- Trappistioluita ovat belgialaiset Orval, Chimay, Westvleteren, Rochefort, Westmalle ja Achel sekä hollantilainen Koningshoeven. Näistä Chimay kuuluu myös Suomen Alkon valikoimiin.

- Belgiassa trappistioluet ovat hieman tavallista olutta kalliimpia. Pieni pullo maksaa ruokakaupassa yleensä vajaan euron.

Lähde

Nämä oluet ovatkin laatutuotteita aina elinkaaren alkupäästä lähtien, eivätkä mitään markkinoiden ehdoilla massatuotettua kuraa, jossa tingitään heti laadusta kunhan tuottonäkymät sen vain sallivat. Jos on edes vähäsen oluiden ystävä, kannattaa maistaa ja verrata vaikka kolmos-Koffiin. Oluet eivät kuulu samaan kastiin, mutta ero on kuitenkin jokaisella tasolla kuin Beethovenin ja Britney Spearsin välillä. Toinen tarjoaa syvällisen, henkeä koskettavan kokemuksen, ja toinen antaa hetkellisen ja surisevan mielihyvän tunteen kuin väkinäisesti ruiskuttamalla, joka kuitenkin hälvenee pian.