Kynnys armeijan keskeyttämiseen madaltunut 2000-luvulla
Armeijan keskeyttämisen kynnys on 2000-luvulla madaltunut. Komentajakapteeni Jyrki Kivelä pääesikunnan henkilöstöosastolta arvelee, että syy on aiheen näkyvyys mediassa. Keskeyttämisen hyväksyttävyyttä on kasvattanut myös aiempaa avoimempi puhe mielenterveysongelmista.
Heinäkuussa armeijan aloittaneista 13 500 varusmiehestä runsaat 90 prosenttia on selvinnyt ensimmäisistä kolmesta viikosta.
Kolmen ensimmäisen viikon aikana 8,6 prosenttia keskeytti asepalveluksen.
Tammikuun erästä on keskeyttänyt yhdeksän prosenttia. Talvisin keskeytetään yleensä enemmän kuin kesällä, muun muassa karun sään vuoksi.
Jos vertaa vain heinäkuun lukuja, alokkaiden keskeytysluvut ovat nousseet koko 2000-luvun. Tänä vuonna keskeyttäneitä oli enemmän kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Eniten on keskeytetty Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa ja vähiten Karjalan Prikaatissa.
Aloittaneista naisia oli heinäkuussa koko maassa 246. Keskeyttäneiden tilastoissa sukupuolia ei ole erotettu.
Reilu prosentti keskeyttäneistä vaihtoi siviilipalvelukseen, mutta suurin osa keskeytti terveydellisistä syistä.
Marssia maksimisykkeellä
Jos siviilielämä kulkee sohvan ja pelikonsolin väliä, voi armeija olla fyysinen sokki. Tulokkaiden syke voi Kivelän mukaan ensimmäisinä viikkoina laukata jopa erittäin rankan urheilusuorituksen lukemissa.
Niin käy Kivelän mukaan niille, jotka eivät ole noudattaneet puolustusvoimien kehotuksia kohentaa peruskestävyyttään ennen armeijan alkua.
- Mitään huippukuntoisia alokkaita emme tarvitse, Kivelä korostaa.
Jos liikkuu puoli tuntia kolme neljä kertaa viikossa, Kivelän mukaan se riittää mukana pysymiseen.
Yhteiskunta pitää epäonnistumisena
Kivelän mukaan keskeytyksen syy ei aina riipu alokkaasta itsestään. Keventyneistä asenteista huolimatta keskeyttäjällä voi olla kovat paineet, kun tuntuu, että yhteiskunta kohtelee epäonnistujana.
- Keskeytys ei ole maailman pahin asia, ei sen takia kannata maatansa myydä. Mutta onhan se ikävää. Silti kenenkään ei pidä vaarantaa omaa terveyttään.
Kivelä muistuttaa, että keskeyttäjistä 20-30 prosenttia suorittaa palveluksen jossain vaiheessa loppuun.
Mitä komentajakapteeni itse tekisi, jos oma lapsi keskeyttäisi asepalveluksen?
- Joutuisin varmasti katsomaan peiliin.
Lähde
Ongelma on se, että nykyajan mahdollistama elämäntyyli, johon on kirjaimellisesti vaivatonta ajautua, ei sovi yhteen armeijan kanssa, joka taas on aina ollut fyysisesti kuormittavaa jo käytännön syistä. Liikkumattomuus ja hien säästäminen on nykyajalle leimallista, eikä siitä ojasta nousta ilman itsekuria harjoittelua varten. Hyötyliikunnasta puhutaan usein, mutta eikö tehokkain keino parantaa kansan kuntoa olisi yksinkertaisesti tehdä elämästä hankalampaa, eli toisinsanoen vähemmän avustettua, vähemmän teknistä? Ihmiset tajuavat kyllä liikunnan tärkeyden, mutta ilman itsekuria ohjelman noudattamisesta ei tule mitään, jolloin ympäristötekijöiden merkitys kasvaa.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=313