Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto - toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme, että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden filosofiaan.

« Voitto ja häviö | Home | Luonnonvaroja voi sä… »

Maailman suurin elintarvikeyritys Nestlé vetoaa Euroopan päätöksentekijöihin, jotta ne harkitsisivat uudestaan kielteistä suhtautumistaan geenimuunneltuun viljelyyn. Vetoomusta perusteltiin sillä, että hintanousu vie sellaiset elintarvikkeet kuin vehnän ja riisin maailman köyhimpien ulottumattomiin.

Nestlén pääjohtaja Peter Brabeck sanoi Financial Times-lehdelle, ettei tänä päivänä pystytä ruokkimaan maailmaa ilman geenimuunneltuja organismeja.

Meillä on keinot tehdä maataloudesta kestävää pitkällä aikavälillä. Emme näe kuitenkaan tällä hetkellä siihen poliittista tahtoa, hän sanoi.

Lähde

Kuulostaa tietysti oikeudenmukaiselta ja jalolta vedota päättäjiin, että geenimuunneltu (lue: kustannustehokkaampi) vilja hyväksyttäisiin, jotta köyhimmillekin saataisiin leipä pöydälle. Nestlén, kuten muidenkin yhtiöiden, perimmäinen ajatus on kuitenkin tehdä voittoa, ja niinpä he etsivät keinoja joilla leikata omia kustannuksiaan. Heitä eivät kiinnosta geenimuunnellun viljan mahdolliset haitat ympäristölle, vaan ainoastaan asiakaskuntansa ja kysyntänsä laajentaminen, jotta voisivat vahvistaa asemaansa voimakkaana vaikuttimena ruokamarkkinoilla.

Maailmassa on eittämättä pula ruoasta: vaikea kieltää, että niillä miljoonilla ja miljoonilla uutisissamme näkyvissä kuvissa riutuvilla kolmannen maailman asukkailla on nälkä. Nykyisessä moraalisessa ilmapiirissä onkin otollista sanoa, että toki hekin ovat ruoan arvoisia, ja ratkaisuna on luonnollisesti tehostaa ruoantuotantoa. Mutta mihin ruoantuotannon ja jakelun tehostaminen lopulta johtaisi?

Väestömäärät tarvitsevat tilaa kasvaakseen, eli n-kokoinen väestö vaatii sen ja sen verran resursseja pitääkseen kokonsa vakaana. Tarve kasvaa luonnollisesti koon kasvun myötä. Ellei kasvulle ole rajoja, luonnollisia tai ihmisen säätämiä, väestö tulee kasvamaan täyttääkseen vapaan tilan omassa lokerossaan, kunnes se on taas täynnä. Länsimaissa tämä ei ole toteutunut ihmismäärän osalta, mutta meidän elintasomme on roimasti kehitysmaita korkeampi, jolla tasaamme puntit. Saavutettuaan maljan reunan pienetkin notkahdukset ja tärähdykset kokonaisuutta kannattelevassa rakenteessa läikyttävät astiaa, ja taas on jossain päin maailmaa nälkä.

Tarve on kuitenkin markkinarako, ja Nestlé halajaa työkalut sen täyttämiseen. Teknologia kulkeekin kapitalismin kanssa käsi kädessä varsin sulavasti, koska kehittyvien tekniikoiden avulla pystytään tuottamaan aina vain enemmän ja tehokkaammin kuin ennen, ja niin myös luomaan uusia tarpeita täytettäviksi aina hamaan ikuisuuteen asti. Tai no, ainakin kun vielä raaka-aineita riittää.

-kuurakarahka