Hakkuita voitaisiin lisätä
Metsäntutkimuslaitos Metlan mukaan puun hakkuumahdollisuudet ovat viime vuosien keskimääräisiä hakkuita suuremmat.
Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10), vuosien 2004–2007 mittausaineistojen, perusteella on arvioitu metsävarat ja metsien tila omistajaryhmittäin. Puuston kokonaistilavuus on nyt 2,2 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 99,1 miljoonaa kuutiometriä.
Suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä vuosille 2007–2016 on arvioitu runsaaksi 71 miljoonaksi kuutiometriksi vuodessa. Määrä on 14 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin toteutuneiden hakkuiden hakkuukertymä, joka oli vuodessa keskimäärin 57 miljoonaa kuutiometriä vuosina 2003–2007. Lähivuosikymmenien kestävän ainespuukertymän ennakoidaan kasvavan nykyisten nuorten metsien varttuessa harvennusvaiheeseen.
Seuraavan 30 vuoden jaksolle suurimman kestävän ainespuukertymän arvio on keskimäärin 78 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tukkipuun vaatimukset täyttävää puuta arviossa on 33 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yksityismetsien ja yksityisluonteisten metsien osuus suurimman kestävän ainespuukertymän arviosta on 80 prosenttia vuosina 2007–2016.
Hakkuutähteiden määrä merkittävä
Ainespuun hakkuiden sivutuotteena voidaan korjata myös hakkuutähdettä, kantoja ja juuria. Suurimman kestävän ainespuun hakkuukertymäarvion mukaan hakkuutähdettä jää mänty- ja kuusivaltaisille uudistushakkuille seuraavan 30 vuoden jaksolla keskimäärin noin 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Kuusivaltaisille uudistushakkuualoille arvioidaan jäävän kaadettujen puiden kantoja ja juuria enimmillään 7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Käytännössä metsänomistajat sekä aines- ja energiapuun käyttäjät ratkaisevat raaka- ja energiapuumarkkinoilla, kuinka paljon ainespuuta, hakkuutähteitä sekä kantoja ja juuria korjataan. Esimerkiksi 2003–2007 lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin hakkuutähdettä keskimäärin vain 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kantoja ja juurakoita käytettiin keskimäärin 0,3 miljoonaa.
Taimikonhoitoon ja ensiharvennuksiin panostettava
Metlan mukaan taimikonhoitoon olisi panostettava erityisesti yksityismetsissä ja yksityisluonteisissa metsissä, joissa myöhässä olevaa taimikonhoitoalaa on lähes 20 prosenttia taimikoiden kokonaisalasta.
Myös ensiharvennuksia olisi lisättävä sekä yksityismetsissä ja yksityisluonteisissa metsissä että valtion ja yhtiöiden metsissä.
Myöhässä olevaa ensiharvennusalaa on yksityismetsissä ja ykstyisluonteisissa metsissä runsaat 20 prosenttia ja valtion ja yhtiöiden metsissäkin lähes 10 prosenttia nuorten kasvatusmetsien alasta.
Ensiharvennusten rästikohteissa on lähes 30 miljoonan kuutiometrin ainespuureservi, joka on pääasiassa mänty- ja koivukuitupuuta, Metla kertoo.
Yli puolet metsätalousmaasta yksityisillä
Metsätalousmaan 26,3 miljoonan hehtaarin alasta 57 prosenttia on yksityisomistuksessa, loput 43 prosenttia on valtion ja yhtiöiden omistuksessa. Metsämaan 20,2 miljoonan hehtaarin alasta yksityisomistuksessa on 65 prosenttia.
Puustomäärästä 70 prosenttia on yksityisten ja yksityisluonteisten omistajien metsissä. Puuston vuotuisesta kasvusta 73 prosenttia on yksityismetsien ja yksityisluonteisten metsien puuston kasvua.
Lähde
Hienoa, että puu kasvaa, sillä jotain niiden aukkojen ja yliharvojen talousmetsien täytteeksi onkin saatava. Nyt vain on niin, että koska Venäjän puutullien kohoaminen katkaisi raaka-ainetuonnin idästä, kotimaiselle metsälle on yhä enemmän kysyntää jo pelkästään entisen tahdin saavuttamiseksi, saatika sitten kasvun kelkkaan loikkaamiseksi. Eiköhän metsistämme kuitenkin keplotella viimeisetkin rippeet pois, sillä kyseessä on kirjaimellisesti oikea rahasampo.
Metsästä voidaan toki verottaa kestävälläkin tavalla nykyistä suurempia määriä, mutta ongelma on sanan "kestävä" määrittelyssä: onko metsä meille osa sielunmaisemaa, vai onko se pelkkä raaka-ainetankki, josta ammentaa tarpeisiimme?
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=272