Työnantajat epäilevät työntekijöitään lintsareiksi
Lähes puolet työnantajista epäilee, että usein kotiin potemaan jäävä työntekijä ei ole aina oikeasti työkyvytön. Tutkimuksen mukaan kolmasosa työnantajista haluaisi jopa päästä eroon tästä "pinnariporukasta", jos laki sen vain sallisi.
Toisena ääripäänä ovat työntekijät, jotka eivät malta tai uskalla jäädä pois edes sairaana. Yli 80 prosenttia työnantajista uskoo henkilöstön tulevan toisinaan töihin puolikuntoisena.
Toistuvat sairauspoissaolot eivät ärsytä ainoastaan työnantajia. Kaksi viidestä työntekijästä kertoi, että heillä on työkavereita, jotka ovat työstä poissa kohtuuttoman paljon. Etenkin tiimityössä yhdenkin lenkin puuttuminen voi olla riesa.
Henkilöstöpalveluyritys Profficen teettämä pohjoismainen työmarkkinatutkimus on pureutunut tänä vuonna työmoraaliin ja sairauspoissaoloihin. Nettikyselyyn vastasi kaikkiaan noin 6 000 työntekijää ja työnantajaa, joista suomalaisia oli noin 2 300. Tutkimus ei paljastanut suuria eroja pohjoismaiden välillä, kuitenkin esimerkiksi lapsen sairauden ja uupumuksen vuoksi jäädään Suomessa kotiin harvemmin kuin Tanskassa.
Nuoret asettavat terveytensä työn edelle
Nuoret pitävät sairauslomaa heppoisemmin perustein kuin varttunut väki. Puolet työnantajistakin on havainnut, että nuorilla kynnys jäädä töistä pois on keskimääräistä alhaisempi.
Nuoret myöntävät tämän itsekin. 16-24-vuotiaista työntekijöistä lähes 24 prosenttia sanoo olleensa kerran vuodessa tarpeettomalla sairauslomalla. 25-34-vuotiaista noin 12 prosenttia kertoo olleensa sairauslomalla, vaikka sairaus ei olisi sitä itse asiassa vaatinut. Yli 55-vuotiaista näin vastaa vain reilut 5 prosenttia.
Enemmistö yli 55-vuotiaista pitää työmoraaliaan tavallista korkeampana. Heistä lähes 90 prosenttia kertoo, ettei ole koskaan ollut poissa työstä syyttä. 25-34-vuotiaista näin vastaa 78 prosenttia.
Profficen Suomen-toimitusjohtaja Jan Långbacka uskoo, että nuoret osaavat asettaa oman terveytensä työn edelle. Varttuneet sen sijaan voivat kokea itsensä korvaamattomiksi ja ilmestyvät työpaikalleen sairaanakin.
Runsaat poissaolot heikentävät työilmapiiriä
Runsaat poissaolot voivat heikentää työilmapiiriä, ja huono ilmapiiri lisää halua jäädä työpaikalta pois. Työpaikan hengellä on vahva vaikutus myös työntekijöiden terveyteen.
Tutkimusprofessori Jussi Vahtera Työterveyslaitoksesta korostaa, että henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu, toimiva tiimityö ja joustomahdollisuus työajoissa vähentää etenkin naisten sairauspoissaoloja.
- Jos halutaan vähentää sairauspoissaoloja, työnantajan kannattaa sijoittaa hyvään johtamiseen ja työilmapiiriin, Vahtera sanoo.
Tilannetta eivät paranna poissaoloista rankaiseminen ja rohkaiseminen sairaana työskentelyyn.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi sydänveritulpan riski kasvaa, jos sairauslomia jää pitämättä.
Tutkija: Arvoristiriidat nakertavat työmotivaatiota
Työelämän arvot ovat koventuneet ja ne asettuvat usein työntekijän omia arvoja vastaan. Työntekijä joutuu käsittelemään jatkuvasti näitä arvoristiriitoja. Se vie voimia ja nakertaa työmotivaatiota, arvelee erikoistutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta.
Vaikka nuoremmat työntekijät omaksuvat vanhempia helpommin työelämän uudet arvot, Järvensivun mukaan juuri he ovat nousemassa vastarintaan.
- Nuoremmat työntekijät ovat huomanneet, ettei omaa identiteettiään kannata rakentaa pelkästään työn varaan. Tilalle ovat nousemassa perhearvot ja halu satsata vapaa-aikaan.
Nuorten erilainen suhtautuminen työhön näkyi vasta julkaistussa tutkimuksessa matalampana kynnyksenä jäädä työstä kotiin. Toisaalta ilmiö voi kertoa myös siitä, että vanhemmat työntekijät eivät tunne olevansa vahvoilla, vaan yrittävät varmistaa työpaikkansa olemalla työssä vaikka sairaanakin.
- Työelämässä ei arvosteta iän tuomaa kokemusta, vaan enemmänkin nuorissa nähtävää potentiaalia. Tällaisessa tilanteessa nuoret ovat etulyöntiasemassa. Ennustettu työvoimapula voi kuitenkin tuoda muutoksia tähän asenteeseen, pohtii Järvensivu.
Lähde
Työ ei kiinnosta, koska se nähdään vain keinona hankkia rahaa, jolloin kynnys töistä poisjäämiseen alenee: jos nyt vähäksi aikaa jää kotiin, ettei tarvitse hampaita kiristellä, sillä rahat riittävät kuitenkin.
Vanhemmiten ja työkokemuksen karttuessa sitä alkaa aikanaan pitämään työtä erottamattomana osana normaalirytmiään, ja rytmillä on tapana tarttua tiukasti minäkuvaan. Sairaanakaan ei viitsitä jäädä kotiin, sillä ei tahdota särkeä sitä kuvaa itsestään vankkumattomana työläisenä, joka hoitaa työasiansa kellontarkasti ja koneen varmuudella ilman nikotteluja.
Työ, jossa näkee tarkoituksen, onkin jo paljon palkitsevampaa kuin silkka tasapaksu puurtaminen yhtenä kuhnurina muiden joukossa, joista kukaan ei tiedä oman välittömän ympyränsä ulkopuolen tapahtumista mitään, kunhan vain tehdä paiskivat töitä. Sellainen työ antaa tekijälleen myös henkisesti, olettaen että sen työn arvot ovat linjassa tekijän kanssa. Muutoin syvällisimmästäkään oman paikan tuntemisesta ei ole apua, sillä aikanaan tietoisuus omien tekojen ja ajatusten ristiriidasta kalvaa liian syvälle.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=268