Maailma on mikä on, ja voit joko torjua sen pehmein harsoin peittelemällä tai sitten katsoa suoraan kohti, ja nähdä itsesi minä olet. Tämän tiedettyäsi voit nähdä virrassa tulevan kädenjälkesi; sitä ennen vain sameita unelmia.
« Nuoret saavat lähes … | Home | Kesämökkejä lähes… »

Energiapihiys tärkeä osa ilmastotalkoita

Tiistai 20 Toukokuu 2008

Ilmastotalkoot patistavat suomalaisia kotitalouksia ja teollisuutta energianuukailuun. Tosin keinoista ja mittakaavasta on riittänyt julkisudessa porua. Tiistaina oman lusikkansa soppaan pisti ympäristöjärjestö Greenpeace julkistamalla selvityksen, jonka mukaan energiatehokkuudella on mahdollista puristaa energiasäästöjä jopa kahden ydinvoimalan verran.

Konsulttiyritys Gaia Groupin tekemässä selvityksessä summattiin karkeasti energiatehokkuuden mahdollisuuksia yhteen. Selvityksen mukaan määrätietoisella politiikalla sähkön kokonaistarve voisi olla vuonna 2020 jopa 20 prosenttia pienempi nykykehitykseen verrattuna. Tämä vastaa vaikkapa kahden ydinvoimalan tuotantoa.

Selvitys listaa tukun toimia, joilla energiatehokkuutta voidaan petrata lämmityksessä, teollisuudessa ja liikenteessä. Listalta löytyy muun muassa sisälämpötilan laskeminen, käyttöveden säästeliäämpi käyttäminen ja joukkoliikenteen tukeminen. Säväyttävimmästä päästä on väläytys nopeusrajoitusten alentamisesta polttoainekulutuksen nipistämiseksi.

EK: Laskelmat epärealistisia

Keskeisessä roolissa energian säästämisessä on teollisuus, joka kuluttaa noin puolet Suomen energiasta ja hieman yli puolet sähköstä. Selvityksessä teollisuudelle tarjoillaan energiatehokkuuden petraamiseen muun muassa energiatehokkaiden moottorien ja taajuusmuuttajien tuomia mahdollisuuksia.

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Mikael Ohlströmin mielestä energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, mutta Greenpeacen teettämä selvitys ampuu yli. Hänen mielestään selvityksen laskelmat mahdollisista energiasäästöistä ovat kokoluokaltaan täysin epärealistisia ja niiden toteuttaminen käytännössä vaikeaa.

- Jokainen yritys pyrkii tietenkin säästämään energiaa, koska se näkyy suoraan viivan alla. Energiatehokkuuden parantamisen pitää kuitenkin olla taloudellisesti järkevää, Ohlström sanoo.

Greenpeace esittää energiatehokkuusrahastoa

Greenpeacen ilmastovastaavan Kaisa Kososen mielestä suurten päästövähennysten saavuttaminen ei ole mahdollista ilman voimakasta satsausta energiatehokkuuteen.

- Valtion energiapolitiikan tärkein tehtävä on tehdä energiatehokkaimmasta ratkaisusta kotitalouksille ja yrityksille se helpoin ja kannattavin vaihtoehto, Kosonen vakuutti tiistaina.

Hallitus laatii parhaillaan kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa, jonka yhteydessä ovat linjattavana myös energiansäästäminen ja energiatehokkuus.

Greenpeacen mielestä energiatehokkuuden parantamisen on saatava keskeinen rooli ilmastostrategiassa. Ympäristöjärjestö esittää energiansäästön vauhdittamiseksi muun muassa energiaverojen korottamista niin, että veron tuotto palautetaan takaisin energian käyttäjille tukina tehokkuusinvestointeihin sekä veronalennuksina niille energian käyttäjille, jotka parantavat energiatehokkuutta.

Greenpeacen mielestä tarkoitusta varten tulisi perustaa kansallinen energiatehokkuusrahasto, joka myöntäisi edullisia hankelainoja.

Energianuukailulla voi säästää useamman satasen

Tavallinen kuluttaja voi useissa tapauksissa helposti säästää useamman satasen vuodessa energianuukailulla. Näin arvioi Juha Vanhanen konsulttiyritys Gaia Groupista. Hän ottaa esimerkiksi tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon, jonka sähkölasku voi hyvinkin olla 3 000 euroa vuodessa sisältäen taloussähkön, lämpimän käyttöveden ja lämmityksen.

- Säätämällä asumislämpötilan, joka usein on 23-24 astetta, 21 asteeseen pystyy säästämään noin kymmenen prosenttia eli noin 300 euroa vuodessa, Vanhanen sanoo.

Lämpimästä käyttövedestä pystyy hänen mukaansa helposti nipistämään 100 euroa vuodessa muun muassa pitkiä suihkuja välttämällä. Sähkölaskua on mahdollista painaa tästä edelleen alaspäin vaikkapa ilmalämpöpumpulla, joka tosin kirpaisee lompakkoa hankintavaiheessa. Vanhasen mukaan isomassa omakotitalossa investointi voi olla kolmen tuhannen euron luokkaa, mutta hän arvioi ilmalämpöpumpun maksavan itsensä takaisin kolmesta seitsemään vuodessa. Lähde


Energiansäästö on selvästikin hyvä ja kannatettava asia, sillä energiaa ei ole käytettävissämme yhtään liikaa, ei varsinkaan jos katsomme minkä kustannuksella me sitä törsäämme.

Tässä ehdotuksessa kyse on kuitenkin yksilöön pohjautuvasta vapaaehtoisesta toiminnasta, joten saa nähdä miten tehokkaaksi kulutuksen pudotus muodostuu. Enemmistö kansasta kyllä taipuu hieman ja säästää lämmityskustannuksissa, suihkun pituudessa ja ehkäpä yksityisautoilussakin (jälkimmäisessä mahdollisuuksien mukaan, jotka määräytyvät asuinpaikan perusteella), mutta 20 prosentin pudotus 12 vuodessa kuulostaa aika kaukaa haetulta. Energiankulutuksen lasku vaatii elintason (vähintään ylellisyyden) laskua, ja siksi myös muutoksia yhteiskuntarakenteeseen, eli tärkeän tuotannon sekä ihmisten sijoitteluun. Demokratiasta kun on kyse, tämä ei tule tapahtumaan ilman tuntuvia rahallisia porkkanoita, sillä tavallinen talliainen tuntee ainakin niiden kosketuksen elämässään.

Ei kommentteja

Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=246

  
Muista henkilökohtaiset tiedot?

Hymiöt / Textile

Comment moderation is enabled on this site. This means that your comment will not be visible on this site until it has been approved by an editor.

  (Rekisteröi käyttäjänimesi / Kirjaudu)

Muistuta:
Hide email:

Pienellä painettua: Kaikki html-tagit paitsi <b> and <i> poistetaan kommenteista. Klikattavat linkit tehdään automaattisesti lisätessäsi url- tai sähköpostiosoitteen.
Copyright © 2006-2007 FNUS