Nuoret saavat lähes puolet energiastaan välipaloista
Suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät aivan liian vähän kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Pirjo Pietisen johtaman tutkimuksen mukaan nuoret saavat jopa 13 prosenttia energiastaan sokerista, kun suositus olisi alle 10 prosenttia.
Kuitua nuoret saavat keskimäärin vain 17 grammaa, vaikka suositus olisi 25 - 35 grammaa. Myös raudan, D-vitamiinin ja folaatin saanti on suosituksia vähäisempää.
- On se ihme, että kunnilla ei ole varaa tarjota edes kunnon leipäpalaa lapsille tässä leivän luvatussa maassa, Pietinen puuskahtaa.
Pietinen veti tutkimuskokonaisuutta osana Sitran rahoittamaa ERA-ohjelman Järkipalaa-hanketta, jonka aikana Sitra tarjosi tutkituille kouluille tuoretta leipää.
Kouluruokailusta houkuttavaa leivän avulla
Leipä onkin osoittautunut hyväksi ja helpoksi keinoksi tehdä kouluruokailusta houkuttelevampi lasten silmissä.
Tutkimuksen mukaan nuoret saivat yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan välipaloista. Yleisimmät koulussa nautitut välipalat olivat makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät, jäätelö ja sokeroidut virvoitusjuomat.
Vain neljäsosa oppilaista oli sitä mieltä, että he pystyvät varmasti syömään terveellisesti, jos tarjolla on myös epäterveellisiä houkuttelevia vaihtoehtoja.
Kuvat tarjottimista kertovat totuuden
Yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointitutkimukseen osallistuneen Leipätiedotuksen vastaavan toiminnanjohtajan Sini Garamin mukaan kouluissa näkyi runsaasti eroja. Koululaiset söivät huomattavasti paremmin kouluissa, joissa oli tarjolla terveellisiä välipaloja ja panostettiin ruokailutilan viihtyvyyteen, ja joissa aikuiset söivät nuorten mukana.
Garam kuvasi tutkimuksen yhteydessä koululaisten tarjottimia ja kuvat ovat paljon puhuvia. Vain kaksi oppilasta 90:sta oli valinnut ruokaa suositusten mukaisesti, 61 ei valinnut maitoa, 52 ei ottanut kasviksia, 34 ei valinnut pääruokaa, 8 ei ottanut leipää. Suurin osa pääruokaakin valinneista otti ruokaa lautaselleen minimaallisen vähän.
- Kuvat nähtyään opettajatkin hämmästyivät, Garam kertoo.
Pietisen mukaan koulun ja kodin esimerkki ja vastuu ovat tärkeimmät nuorten ruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi tulee tarjonta.
- Me aikuiset määritämme tarjonnan, Pietinen huomauttaa.
Terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi.
Lähde
Nuoret - monet aikuisetkaan - eivät vielä ymmärrä terveellisen ravinnon merkitystä omalle keholle, mielen temppelille, joten vanhempien esimerkki on tässä asiassa ensiarvoisen tärkeä. Toki joitakin epäterveellisiä namipaloja on mukava saada aina silloin tällöin, mutta niitä on helppo lipsahtaa vain tunkemaan suuhun aina makeanhimon yllättäessä ilman sen suurempaa kontrollia, sillä ovathan ne helposti saatavilla nykyään. Tämä holtittomuus näkyykin sitten diabetestilastoissa ja nuorison lihavuudessa.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=245