Brunila: Puuhuolto menee kohti katastrofia
Metsäteollisuuden puuhuolto on toimitusjohtaja Anne Brunilan mukaan ajautumassa katastrofaaliseen tilanteeseen. Teollisuuden nykyistä kapasiteettia ja tuotannon määrää ei kyetä säilyttämään, ellei kotimaasta saada riittävästi puuta teollisuudelle, Brunila sanoo.
Alkuvuonna puuta saatiin vain puolet viime vuoden määrästä.
Metsäteollisuus joutuu raaka-ainepulan jatkuessa tekemään ratkaisuja kapasiteetin supistamisesta, Brunila sanoo.
"Jos puun heikko saatavuus jatkuu, niin teollisuuden tulevien kuukausien raaka-ainehuollossa on syntymässä aika katastrofaalinen tilanne", sanoi Brunila keskiviikkona Helsingissä. Hän piti puukaupan heikkoa tilannetta äärimmäisen vakavana.
Kantohinnat olivat alkuvuonna viimevuotista korkeammat, mutta teollisuus sai puuta vain puolet edellisvuotisesta. Raaka-aineen saatavuus asettaa metsäteollisuuden kapasiteetille ylärajan. Ellei puuta saada on yritysten Brunilan mukaan pakko tehdä kapasiteettipäätöksiä. Puuta on saatava riittävästi kilpailukykyisillä kustannuksilla.
Brunila ei ymmärrä puheita siitä, että puuta kyllä saa jos maksaa tarpeeksi. Suomi on hänen mukaansa jo kustannuksiltaan korkeimpia metsäteollisuuden tuottajia.
"Viime vuoden hintapiikin toistamiseen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Tuotantoa ei voi ylläpitää tappiolla", sanoi Brunila. Heikosta tilanteesta kertoo sekin, että metsäteollisuuden yritysten voitto jäi viime vuonna vain noin 100 miljoonaan euroon.
Brunila ei halua arvailla tämän vuoden puuvajeen kokonaismäärää. Merkit eivät kuitenkaan ole hyvät. Viime vuoden ennätyksellisistä 58 miljoonan kuution hakkuista jäädään nykymenolla hyvin kauas. Venäjän tuonti ei tilannetta paranna, sillä se on jo nyt käynyt taloudellisesti kannattamattomaksi Venäjän asettamien puutullien takia.
Lähde
Kerrankin hyviä uutisia metsiemme kannalta. Viime vuoden hakkuutilastot olivat synkkää luettavaa varsinkin siksi, että loppukaneeteissa toivottiin ensi vuodelle jälleen uutta ennätystä, ikäänkuin tämä 58 miljoonaa kuutiota olisi jokin uusi alaraja, jonka mukaan toimitaan.
Arvanneeko sitä kuitenkaan millä tavoin metsäteollisuus käyttäytyy kun sen elinehdot supistuvat? Tuleeko siitä kuin nurkkaan ahdistettu peto vai laskeeko se suosiolla häntänsä ja yrittää pärjätä pienemmällä kapasiteetilla ja tuotolla, eli pienemmällä jalanjäljellä? Tietysti tuo pienempi kapasiteetti heijastuu laajemmalti, joten nähdä saa mistä suomalaiset jäävät paitsi.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=219