Kelluvat kodit Suomessa vielä vastatuulessa
Suomalaisen unelma ja toisen kateuden aihe on oma koti keskustassa järven rannalla. Sen panee paremmaksi ja naapurin harmiksi vain koti järven päällä. Kelluvat asunnot ovat jo vanha ilmiö maailmalla, mutta Suomeen ne ovat rantautuneet hitaasti. Ensimmäiset kaksi kelluvaa loma-asuntoa nähdään ensi kesänä Porin loma-asuntomessuilla Reposaaressa. Hankkeita on vireillä noin kymmenessä kaupungissa, joista osassa ne ovat kohdanneet vastustusta.
Viimeksi keskiviikkona Kuopion tekninen lautakunta kaatoi keskustaan Kuopionlahdelle suunnitellut kelluvat talot lähiasukkaiden vastustuksen vuoksi. Aiemmin Kuopion Saaristokaupunkiin suunniteltu alue ajoi karille sen vaatiman ylikalliin aallonmurtajan vuoksi.
Porin Reposaaren sahan edustalle tulevat kaksi pilottitaloa ovat saaneet harmikseen rannan myrkkyongelman, jota puitiin kaupungin ja urakoitsijan kesken torstaina. Espoon Keilalahdessa on kaksi esittelytaloa, jotka eivät ole asuinkäytössä. Alun pitäen suunnitelmissa oli 25 taloa, mutta Espoo torppasi hankkeen pari vuotta sitten.
Puolesta ja vastahankaan
Kelluvien kotien puolestapuhujat muistavat mainita ensin veden läheisyyden. Järvi- tai merinäköala on ainakin kolmeen suuntaan ja terassikukkien kasteluvesi vieressä. Vastustajat vetoavat rantamaiseman puolesta ja vallankin he, jotka asuvat rannan puolella. Luonnonsuojelijat epäilevät vesistön pilaantumista pesuvesien vuoksi. Talojen rakentajatkin puhuvat luonnonsuojelusta, kun talojen alta ei tarvitse kaataa metsää eikä louhia kalliota.
Eniten kuitenkin hankkeita jarruttanee se, ettei byrokratia oikein osaa määritellä suhtautumistaan uusiin kummajaisiin tai myös perisuomalaista kateus. Ponttoonitalothan tullevat olemaan sangen kalliita neliöhinnaltaan. Kun varsinaisia markkinoita ei vielä ole, voidaan vain arvioida kustannusperusteisesti. Ponttooni, kelluva kunnallistekniikka, erikoisratkaisut ja sijainti nostavat huimasti hintaa. Tonttikulu tosin on minimaalinen.
Ensisijaisesti loma-asunto
Teknistä estettä ympärivuotiselle asumiselle kelluvissa taloissa ei ole Kuopionkaan korkeudella, mutta toistaiseksi niitä suunnitellaan lomakäyttöön. Porin lisäksi pisimmällä on Kotka, missä Mussalon tuhannen kerrosneliön kelluva kaava on parhaillaan nähtävillä, ja se edennee syksyllä päättäviin elimiin.
Kotkan kaavoituspäällikkö Lars Olffson kertoo parinkymmenen, keskimäärin 50 neliömetrin, loma-asunnon sopivan hyvin leirintäalueen, huvivenesataman ja golfkentän yhteyteen. Hänestä myös itänaapurit saattaisivat olla kiinnostuneita eksoottisesta lomailusta. Oloffson ei pelkää meren pinnan vaihtelun tuovan ongelmia. Alueella on varauduttu kolmen metrin vaihteluun. Hollannissa Maasjoen rannalla kelluvilla asuinalueilla on varauduttu kuuteenkin metriin.
Turussa kaksi kelluvaa hanketta
Turun Hirvensaloon valmistellaan kaavaa parille kymmenelle merenpäälliselle asunnolle. Kaava tulee nähtäville syksyllä.
- Vaikka tontit ovat veteen piirrettyjä, on alueen rajaus vielä hakusessa, kertoo kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen.
Toisen urakoitsijan suunnitteluvaraus on haettu Pitkänsalmen rantaan. Urakoitsija järjesti Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijoille ideakilpailun, jonka 31 osanottajan luonnoksista keväällä palkittiin parhaana opiskelija Karoliina Hopun työ.
Kelluvaa asumista viritellään myös Helsingissä, Hangon Tvärminnessä, Inkoon keskustassa ja Tammisaaressa. Useimmissa kaupungeissa aloitteen tekijänä on ollut Marina Housing Oy, jolla on toistaiseksi ainoat esittelytalot valmiina.
Lähde
Kelluva asuminen saattaa vaikuttaa eksoottisuutensa vuoksi kiinnostavalta, mutta mitä hyötyä siitä on peruskalliolla asumiseen verrattuna? Puiden kaato ja kallion louhinta tuskin pärjäävät ympäristövaikutuksiltaan kelluvan asumisen luomien erikoishaasteiden toteuttamiselle, eikä tuota kukkien kasteluvettäkään tarvitse hakea niin kaukaa edes täällä vakaalla maalla asuessa.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=216