Terveellisten elintarvikkeiden viidakossa
Kauppojen hyllyt pursuvat mitä erilaisimpia terveyselintarvikkeita; on runsaskuituista leipää, vitamiineilla terästettyjä mehuja, kevytjuustoja. Mutta ovatko nämä tuotteet oikeasti terveellisiä? Tätä selvitti Kuluttaja-lehti.
Rajanveto terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden välillä on vaikeaa. Esimerkiksi ruisleipää ei voida pitää terveysvaikutteisena elintarvikkeena vain sen sisältämän kuidun vuoksi. Jos sen sijaan voitaisiin osoittaa, että ruisleivällä on muitakin terveysvaikutuksia, sitä kenties voitaisiin pitää funktionaalisena elintarvikkeena.
Funktionaalisiksi eli terveysvaikutteisiksi elintarvikkeiksi voidaan luokitella esimerkiksi ksylitolia sisältävä purukumi, probioottisia maitohappobakteereja sisältävät hapanmaitotuotteet tai kasvissterolia sisältävä margariini.
Jos elintarvikkeessa väitetään olevan jotakin hyödyllistä ainesosaa, sitä täytyy olla riittävästi. Esimerkiksi runsaskuituisena myytävässä leivässä pitää olla kuitua vähintään kuusi grammaa sadassa grammassa. Kevyt-nimitystä saa käyttää vain, jos tuote on vähintään 30 prosenttia kevyempi kuin normaali vastaava tuote ja jos tuotteessa on mainittu, mikä keventymisen aiheuttaa.
Tuoteselosteessa ei saa väittää, että tuotetta syömällä voisi parantua sairaudesta, eikä esittää, että kuluttaja sairastuu, jos ei tuotetta nauti. Myöskään painonpudotuksen määrään tai nopeuteen ei saa viitata.
Väittämät voivat hämätä kuluttajaa
Markkinoilla on leipiä, joissa kuidun määrä on tavallista suurempi tai hiilihydraattien määrä normaalia pienempi. Tempo Hiilari -leivän todetaan sisältävän 30 prosenttia vähemmän hiilihydraatteja kuin vaalea leipäpala keskimäärin.
Kuluttaja-lehden haastattelema dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä pitää hiilihydraattien tarkkailua lähinnä Atkinsin dieetin aikaansaamana villityksenä.
Tieteellistä näyttöä hiilihydraattien kaihtamiselle ei Schwabin mukaan ole. Määrää tärkeämpää on hiilihydraattien laatu. On suositeltavaa, että pääosa hiilihydraateista tulisi täysjyväviljaa sisältävistä tuotteista.
- Tärkeintä on, paljonko leipää syö ja mitä sen päällä on.
Toisaalta terveysvaikutteiset tuotteet voivat hämätä kuluttajaa. Moni voi ajatella, että tiettyä ainetta syömällä ongelma poistuu, ja muille elämäntavoille voi viitata kintaalla.
Yksi esimerkki tästä ovat vähemmän rasvaa sisältävät keksit. Esimerkiksi Domino-kekseistä on versio, joka sisältää 30 prosenttia vähemmän rasvaa kuin tavalliset Domino-keksit. Laihdutuskeksejä ne eivät kuitenkaan ole.
- Vaikka rasvaa on vähemmän kuin tavallisissa Dominoissa, kokonaisenergiansaantia se ei juuri muuta, toteaa Schwab.
Yhdessä keksissä on vain viisi kilokaloria vähemmän kuin tavallisessa Dominossa. Schwab lisää, että jos keksejä syö kerralla paketillisen, niin erolla on ehkä jotain merkitystä.
Tavallinen lauantaimakkara sisältää rasvaa noin 17 prosenttia, kun taas Kevyt-Lauantaissa rasvaa on 9 prosenttia.
- Ei tämä mitään kevyttä ole. Paljon parempi vaihtoehto ovat täyslihaleikkeleet, joissa rasvaa on 1-4 prosenttia, sanoo Schwab.
Lähde
Markkinointimiehet osaavat työnsä, eli kuluttajien pään pyörittämisen ja ajatusten ympäri kääntämisen vaikka itse mainostettavalla tuotteella ei mainittavia ansioita olisikaan.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=215