Turismi uhkaa maailman arvokkaimpia nähtävyyksiä
Galapagossaaret, Kuninkaiden laakso, Angkor Wat ja Machu Picchu ovat kiehtovia nähtävyyksiä. Ne ovat niin kiehtovia, että uhkaavat jäädä kasvavien turistimassojen tuhoamiksi. Yhä useammat jalkaparit tallaavat niin koralliriuttoja kuin muinaisia raunioita.
Matkailun osuus maailman bruttokansantuotteesta ylittää jo kymmenen prosenttia ja matkailu kasvaa edelleen noin 4,5 prosentin vuosivauhdilla. Yhä useampi haluaa nähdä osansa maailman ihmeistä. Moni matkakohteista ei kuitenkaan kestä kasvavaa kulutusta: turistibussit täristävät rakennelmien perustuksia, hengitys rapauttaa seinämaalauksia, jätteet uhkaavat luontoa, lista on pitkä.
Luonnoltaan herkät alueet kärsivät luonnonystävien laumoista. Galapagossaarille viime keväänä tehty UNESCOn tutkimusmatka vahvisti, että hallitsematon turismin kasvu on yksi saarten uhkia.
Lisääntyvä sukellusturismi sekä hotellien jätevedet uhkaavat puolestaan koralliriuttoja niin Australiassa, Punaisella merellä kuin Karibiallakin, kertoo Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja, matkailun ympäristövaikutuksista väitöskirjaa valmisteleva Mari Mero. Esimerkiksi snorklaajat tallovat usein puolihuolimattomasti koralliriuttoja kuoliaaksi.
Meron 90-luvulla tekemä opinnäytetyö antaa taas esimerkkejä siitä kuinka Afrikan luonnonsuojelualueilla risteilevät minibussit ja valokuvaussafarit häiritsevät lajien lisääntymistä ja saalistusta. Kenialaisen Maasai Maran gepardit ovat aamupäivän minibussiliikenteen vuoksi siirtyneet saalistamaan iltapäivällä, mikä taas on tuonut eläimille monia hankaluuksia. Meron mukaan tilanne ei ole kymmenen vuoden aikana olennaisesti muuttunut.
Machu Picchu sortumavaarassa
UNESCO on listannut 30 maailmanperintökohdetta vaarassa olevien listalle. Osaa uhkaa rakennusprojektit, monia sodat ja konfliktit, yhä useampia myös kasvava turismi. Eivätkä kaikki vaarantuneet kohteet ole edes UNESCOn listalla. Angkor Watin temppeli Kambodzassa uhkaa tuhoutua kasvavassa turistipaineessa, kertoo Mero. Monien perulaistutkijoiden mielestä Machu Picchun inkakaupunki pitäisi myös lisätä listalle.
Inkat tiesivät vajaat kuusisataa vuotta sitten rakentavansa kaupunkiaan epävakaalle vuorelle ja sitoivat maaperää terassimaisella rakentamisella. Tuolloin kaupungissa oli 1200 asukasta. Nyt päivittäisiä turistikävijöitä on 2500. Pian kenties tuplasti. Junareitti, viime vuonna avattu uusi silta ja sijoitus nettiäänestyksen maailman seitsemän uuden ihmeen listalla houkuttelevat matkailijoita.
Merkkejä pienistä maanvyörymistä on nähty ja perulaiset arkeologit ja geologit ovat antaneet vakavia varoituksia. Perulainen geologi ehdottikin viime vuonna Machu Picchun sulkemista kahdeksi päiväksi viikossa. Myös päivittäisen turistimäärän rajoittaminen on ollut puheena. Köyhälle valtiolle turismi on kuitenkin tärkeää. Maan turistiviranomaiset kehottivat kansaa äänestämään Machu Picchu seitsemän ihmeen joukkoon toivoessaan turismin kasvua.
Myriadeittain ongelmia Kuninkaiden laaksossa
Kuninkaiden laakson haudat koristeltiin ja sinetöitiin runsaat 3000 vuotta sitten hallitsijoiden yksityiskäyttöön. Nyt monissa niistä käy jopa tuhansia turisteja päivittäin. Egyptissä matkailu kasvaa maailman keskiarvoa nopeammin ja Kuninkaiden laaksossa Luxorissa turisteja on päivittäin keskimäärin 7 000. Kuuden vuoden kuluttua määrän odotetaan olevan yli 12 000. Kasvuluvut ovat kauhistuttaneet tutkijoita, jotka ovat varoittaneet turistimassojen katastrofaalisista seurauksista.
Kuninkaiden laakson aluetta ja sen hautoja kartoittanut Theban mapping project ilmaisikin tammikuussa julkistamassaan vuosiraportissa huolensa juuri matkailusta, sanoen turismin tuovan myriaadeittain ongelmia. Arkeologivetoinen projekti käytti viime vuonna valtaosan ajastaan avittamalla Egyptin viranomaisia laatimaan suunnitelman kasvavien turistimassojen varalle.
Kuningashaudoissa vierailevien ihmisten hikoilu ja hengitys osteus rapauttaa tuhansien vuosien ikäisten hautojen seinämaalauksia. Ratkaisuna on ollut avoinna pidettävien hautojen kierrättäminen. Jatkossa kävijämääriä suunnitellaan rajoitettavaksi muun muassa uuden lipunmyyntijärjestelmän avulla. Projekti on kokeillut myös LED-valaistuksen käyttöä, jolloin valaistuksen tuomia haittoja voitaisiin vähentää.
Ennakkovaraus pakollinen
Monissa Italian arvokkaissa nähtävyyskohteissa kävijämäärää on jo pitkään rajoitettu. Syynä sielläkin on ihmisten hengityksen tuoma kosteus, joka uhkaa freskoja. Milanossa Leonardon Viimeistä ehtoollista katsomaan haluavat joutuvat varaamaan pääsynsä ennakkoon. Paikalle päästetään vain 25 ihmistä kerrallaan 15 minuutin välein.
Vastaava pakollinen ennakkovaraus on tehtävä myös esimerkiksi, jos haluaa ihailla Giotton freskoja Padovan Capella degli Scrovegnissa tai Andrea Mantegnan freskoja Gonzagan palatsin häähuoneessa Mantovassa.
Meron mukaan tulevaisuudessa ei olekaan muita keinoja kuin joko rajoittaa turistien pääsyä vaarassa oleviin kohteisiin tai sitten antaa niiden rapautua. Hinnoittelumekanismi toimii tehokkaana tapana. Monille köyhille valtioille turistivirtojen rajoittaminen on vaikeaa.
Botswana on Meron rohkaiseva esimerkki maasta, joka ottaa vähemmän turisteja, mutta sellaisia jotka maksavat enemmän.
- Se vaatii poliittista tahtoa ja kylmäpäisyyttä sekä vahvan taloudellisen perustan, sanoo Mero. Botswanalla se on timanteissa. Monilla Maailmanpankista tai Kansainvälisestä valuuttarahastosta riippuvaisella maalla vastaava valikoivuus voi olla paljon hankalampaa.
Ilmasto voi muuttaa matkailun suuntaa
Matkailijavirrat kasvavat, eikä kukaan Meron mukaan vakavasti usko suunnanmuutokseen. Voimakas polttoaineiden hinnannousu voi vaikuttaa lentoliikenteeseen, mutta esimerkiksi päästökaupan tuomilla hinnankorotuksilla Mero ei usko suurta vaikutusta olevan.
Enemmän matkailuun voikin vaikuttaa ilmastonmuutoksen välittömät vaikutukset. Kuivuudet, metsäpalot ja helleaallot voivat tuoda kokemuksen, että oleilu monilla lämpimillä alueilla ei enää olekaan mukavaa.
Toisaalta matkailijankaan ei aina tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa matkatavaroissaan. Mero muistuttaa, että hyviäkin paikallisia seurauksia voi olla. Ngorongoron kraaterin ympäristö Tansaniassa on paljolti juuri matkailutulojen ansiosta säilynyt rakentamattomana. Samoin omatoiminen matkailu pienissä ryhmissä jättää monesti paikallisille asukkaille enemmän rahaa kuin ohikiitävä seuramatkaretkue.
Kohtuullisuuden muistava matkailija kiinnittää huomiota myös esimerkiksi hotellinsa vedenkulutukseen ja jätehuoltoon. Yleensä kun on niin, että luksuksen seurauksena on myös suurempi ympäristökuormitus.
Reiluja ohjeita matkailijoille
Sekä Reilun matkailun yhdistys että WWF antavat matkailijoille ohjeita ja vinkkejä siitä kuinka voisi matkallaan vähemmän kuormittaa luontoa.
Reilun matkailun yhdistyksen ohjeet
WWF:n vinkkejä matkailijoille
Lähde
Jotenkin hassua, että nuo arvokkaat turistikohteet rapistuvat juuri sen takia, että niissä ramppaa liikaa turisteja. No mutta, onhan turismi aikamoista massaliikehdintää, kuin jalkaparien vuokrausta toiselle maalle, ja oikeastaan keinotekoista väestöä mahdollisesti paljon raskaammalla jalanjäljellä kuin alkuperäisväestö, riippuen alkuperämaasta.
Tiedä sitten mistä nämä maat repivät rahansa sen jälkeen, kun niiden asema turistiloukkuna kirjaimellisesti tallataan maan rakoon. Ihmiset kuitenkaan tuskin tahtovat päästää tästäkään luksuksesta irti, eikä turismiteollisuus luonnollisestikaan tahdo vaarantaa elinkeinonsa harjoittamismahdollisuuksia, vaikka niin olisi parempi loppujen lopuksi.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=127