Arkielämässä luoviminen
Jokaisen kulku jättää jälkensä, ja yhteinen kulkumme uurtaa uraa maan pintaan. Riippuen tavoistamme, nämä uurteet ovat joko hymykuoppia tai sitten tuskan raapimia haavoja. Isoja saappaita meitä pienipäisiä ei ole tehty täyttämään, joten pienin jäljin kulkeminen on se palkitsevin tapa elää tässä omassa kotoisassa ekologisessa lokerossa, sekä järjellisesti että henkisestikin.
"Jalanjäljellä" tarkoitetaan vaikutustasi ympäristöön ja sinua ympäröivään yhteiskuntaan. Tavoitteena tulisi olla elää niin säilyttävästi ja rakentavasti kuin mahdollista, ja vapauttaa mahdollisimman paljon aikaa hyödyllisille toimille.
Muutama neuvo matkalle:
1. Työ
Sen sijaan että hankkisit korkeapalkkaisen työn kaupungilta, etsi kohtuullisen hyvin palkattu homma kaupungin laitamilta. Pyöräily kyllä voittaa keskustan liikenneruuhkassa kököttämisen. Kannattaa myös tehdä työt urakalla ja kovaa tahtia jos se merkitsee sitä, että ei tarvitse viettää sitä normaalia 40 tuntia työpaikalla. Se tietysti riippuu kovasti työpaikasta ja pomostakin, mutta vaikka sinun pitäisikin tehdä täyttä viikkoa, ei ole juurikaan järkevää laiskotella, sillä moinen käytös maksaa yleensä työpaikkasi. Huolimatta siitä, että jollet löydä ns. unelmatyötä ja inho nykyistä järjestelmää kohtaan kalvaa sisintäsi, pyrkien purkautumaan välinpitämättömyytenä työpaikkaasi - sitä henkilökohtaista oravanpyörää, sanot - kohtaan, on kannattavaa malttaa mielensä ja tehdä niinkuin käsketään ennenkuin löydät uuden työpaikan. Työtä ei ole liikaa tarjolla, eikä yhteiskunnan tarjoamilla tukiaisilla juuri elä, varsinkaan jos olet perheellinen.
On valitettava tosiasia että ilman rahaa ei pärjää, ellei sitten todellakin kykene selviytymään itse tai asumaan jossain pienessä kommuunissa, erillään kaiken nielevästä koneesta. On hyvä muistaa että yhteiskunta palkitsee parhaiten heidät, jotka edesauttavat sen pyrkimyksiä suurimmin harppauksin, joten omantuntosi turvaksi valitse sellainen työpaikka josta ansaitset tarpeeksi rahoittaaksesi vaatimattoman elintasosi, ja myös saadaksesi vähän rahaa pahan päivän varalle tai suurempaa, oikeasti hyödyllistä hankintaa varten.
2. Ruoka
Täällä Suomessa kauppojen hyllyt notkuvat muoviin pakattua ruokaa. Kuten varmaan tiedät, muovi ei maadu ja näin se tupsahtaa tehtävänsä suoritettuaan kaatopaikalle, tai ehkäpä se kuljetetaan poltettavaksi jossain vaiheessa. Yhtä kaikki, pakkausmuovi on varsinainen turhake ja olisikin hyvä välttää sitä käyttävien tuotteiden ostamista, tai ainakin vähentää; mahdollisuuksien mukaan. Osta lihasi tiskiltä äläkä koske muovilootiin täynnä valmismarinoitua (standardimakuista) lihaa, ja mitä tahansa teetkin, niin älä edes mieti muoviin pakattujen "helppojen" keittojuurespakettien ostamista, saati sitten valmisruokien. Sellaisiakin hirvityksiä löytyy kaupoistamme, jonkun "neron" sinne ujuttamina. Ne vain laajentavat "jalanjälkeäsi" hehtaarikaupalla, eikä hintakaan ole mikään miellyttävä - tässä tapauksessa hinta ei ole laadun tae.
Voit tietysti tuntea houkutusta ostaa halpoja ulkomaisia kasviksia talvikuukausina, varsinkin jos vyötä on joutunut kiristämään, mutta on hyvä pitää mielessä että ne ovat ympäristöä ajatellen erittäin hintavia tuotteita, huolimatta polkuhinnasta. Ilmeisesti niiden rahtaaminen on niin halpaa, ettei se juuri näy hintalapussa.
3. Asuminen
Olettaen että sinulla on työ, ja että olet kyennyt pitämään taloutesi suhteellisen kunnossa, asuntolainan saaminen ei pitäisi olla mikään mahdottomuus. Tietysti, ellet aio asua jossain paikassa vuosikymmenien ajan, asu hetken aikaa vuokralla. Työpaikan sijainti huomioonottaen (laitakaupunki tässä tapauksessa) rivitalon tai vastaavan hankkimisen ei myöskään pitäisi olla kiven alla. Toisaalta, joskus ei vain ole muita vaihtoehtoja kuin asua nyhjöttää betonikuutiossa, mutta pidempiaikaisessa asumisessa rivitalo rauhallisessa asuinympäristössä kyllä vetää pidemmän korren, jo pelkästään yleisen viihtyvyyden & mielenterveyden kannalta.
Yksi monista vaihtoehdoista joita asunnon valinta pitää sisällään, on harkita asunnon vuokraamista/ostamista kaveriporukan kesken. Ei varmaan ole tyystin päätöntä ajatella että on taloja joihin mahduttaa sekä kavereita että pikkuinen perhekin.
Voi myös tehdä niinkin että ensin vuokraa asunnon ja paneutuu joksikin aikaa rahankeruuseen, ja saavutettuaan sopivan summan rahaa ottaa asuntolainan tontin ostoa varten, jolle aikanaan rakentaa oman talon ja maatilan tynkää, tai ainakin puutarhan. Tämä menettely on hengeltään kovin romanttinen ja siksi monien sydäntä lähellä, ja toki myös otollinen perheelliselle henkilölle. On kuitenkin hyvä muistaa muutama seikka: joillain tonteilla saattaa olla velvoite rakentaa jo muutaman vuoden sisällä, mutta koskee luultavasti vain lähiöalueiden kaavoitustontteja; asuntolainan saaminen ei ole välttämättä mikään pikainen prosessi, joten ota se ajoissa; piirustukset, tai ainakin jonkinlainen luonnostelma talosta olisi hyvä olla valmis jo ennen tontin ostoa; kivi yms. massiivinen materiaali varaa lämpöä hyvin; "vaihtoehtoisten" rakennustapojesi vastaanotto riippuu rakennustarkastajasta, joka tarkastaa piirustuksesi, mutta jos olet saanut piirustukset aikaiseksi joko itse tai ammattilaisen johdosta, pystynet perustelemaan materiaali- ja tekniikkavalintasi virkamiestä tyydyttävällä tavalla; sähköverkkoon liittyminen maksaa aluksi maltaita; viemärijärjestelmä/likakaivo maksavat kummatkin mansikoita; aurinkosähköllä (kallis investointi) et pidä jääkaappia päällä ympäri vuoden, mutta se toimii normaalin sähköverkon rinnalla, josta tarpeen vaatiessa otetaan sähköä ja johon voidaan myös myydä ylimääräistä paneelien tuottamaa sähköä (riippuen sähköyhtiöstä).
Näistä vaihtoehdoista tuo jälkimmäinen on sekä haasteellisin että palkitsevin. Voidaan tietysti sanoa että tuohan kasvattaa "jalanjälkeäsi" roimasti, mutta ei pidä unohtaa että saat samalla mahdollisuuden kasvattaa ainakin osan omasta ruoastasi, ja tarjoat myös lapsillesi (jos sellaisia hankit) loistavan kasvuympäristön.
4. Kumppani
Ei kannata tuhlata aikaa petihommiin jonkun sellaisen kanssa, jonka kanssa et voisi kuvitellakaan hankkivasi lasta. Elämä ilman yhden yön juttuja ei ole ollenkaan tylsää, ja sitten kun löydät sen sopivan, seksi hänen kanssaan tulee olemaan mitä loistavinta ja odotuksen arvoista, sillä se ei ole vain mekaanista himojen tyydyttämistä kostean illan jälkeen, vaan osoitus siitä rakkaudesta ja välinpidosta jota tunnet kumppaniasi kohtaan, ja lapsi tulee olemaan teidän yhteisen siteenne tulos.
5. Auto
Auto on jotakuinkin välttämätön. Et tarvitse mitään ylenmääräistä lotjaa, vaan normaali käytetty henkilöauto käytännöllisen kokoisella tavaratilalla on aivan riittävä. Tulee pitää mielessä että uudemmat autot ovat yhä riippuvaisempia elektroniikasta, joten niiden korjaaminen voi olla hankalampaa kuin vanhempien autojen. Osta siis käytetty auto jostain 90-luvun puolivälistä tai vanhempi, ja opettele korjaamaan sitä itse.
Vaikka auto onkin monille ihmisille jalkojen korvike, ei se tarkoita sitä että sinun on pakko liikkua sillä, oli kyseessä miten lyhyt matka tahansa. Käytä jalkojasi; polje, juokse, kävele kun vain mahdollista. Saat (toivottavasti) raitista ilmaa eikä sinun tarvitse kuluttaa sitä aikaa jonka olisit "säästänyt" autolla ajamisella kaloritaulukkojen tiiraamiseen. Voit huoleti syödä kunnolla ja pysyt terveenä käyttämällä autoa järkevästi työkaluna.
6. Aktiviteetit
Televisioon menee aikaa ja rahaa, eikä siitä juurikaan saa irti mitään rakentavaa. Sen tuijottamiseen on kovin helppo hukkua, ja varsinkin perheen pienimmät ovat alttiita sen vaikutukselle. Se hyödyllinen mitä televisio voisi tarjota on löydettävissä tietokoneen avulla, tai eritoten kirjoista. Kuitenkin, sen sijaan että istuisit kaiken aikaa olmina tietokoneesi äärellä, joka sekin on kovin petollinen kapistus huolimatta potentiaalistaan, on hyvä viettää aikaa ystäviesi kanssa, sillä hyvät sellaiset ovat korvaamattomia, vaikka eivät olisikaan täydellisiä.
Voisin kertoa hieman omasta tavastani luovia päivien läpi, näin esimerkin vuoksi:
En juurikaan vietä aikaa kaupungissa tai kaupoissa, koska ostokseni teen vain tarpeeseen, enkä saa mitään nautintoa tavararöykkiön keskellä istumisesta. Vaatteissa yms. suosin käytännöllisyyttä, eikä mahdollisesti korkeampi hinta pelota pois jos tuote on kestävä ja käytännöllinen, eli sitä ei tarvitse heittää kuukauden päästä roskiin. Monet tietokoneen osat olen hankkinut elektroniikkaroskiksesta; monta näyttöä, kokonaisia koneita, aivan kelpoja. Joillekin ne eivät ilmeisesti ole kelvanneet. Koulut ja yritykset uusivat tietokonekantaansa säännöllisin väliajoin.
Päivät on mukava kuluttaa tekemällä jotain: itse harrastan innokkaasti liikuntaa, mm. juoksen sopivan mittaisen lenkin pari-kolme kertaa viikossa tai sitten hiihdän, ja käyn myös naapurini punttisalilla, jossa ei tarvitse maksaa salimaksuja, eikä sietää julkisten salien jumputuksia. Itseasiassa, ei ole mitenkään välttämätöntä käydä salilla jos mielii lihaskuntoaan kohentaa, sillä kotona voi luovuuttaan käyttämällä treenata varsin tehokkaasti ilman erityisiä välineitä, mutta käytän nyt tuota salia kun sellainen on kerran tarjolla. Kitaran soitto, piirtäminen, lukeminen; siinä minulle muita varsin mieluisia aktiviteetteja. Silloin tällöin käyn metsissä kävelyllä, ja otan kamerani mukaan jotta voisin ikuistaa minulle tarkoituksellisia hetkiä. Joskus tunnen itseni niin voimistuneeksi vehreyden keskellä olemisesta, että tartun innokkaana kitaraan ja soittaa surautan tuntoni eetteriin. Metsässä maailman luonne nyt tulee selvinten esille, ja tätä perspektiiviä voi sitten soveltaa muuhun elämään. Kun ilta on jo pitkällä, on mainiota paneutua yöpuulle tuottoisan ja virkistävän päivän jälkeen.
Vaikka olenkin innokas kuntoilija ja musiikin harrastaja, en ole mitenkään riippuvainen niistä, eivätkä ne määrää elämäni suuntaa, enkä ala määrittämään itseäni sen mukaan mikä näiden käsitteiden merkitys on yleisessä kielessä. Saatat urheiluliikkeissä käväistessäsi nähdä hurjan lauman ihmisiä ostamassa jotain tiettyä sesonkituotetta vain unohtaakseen sen huoneen nurkkaan kiinnostuksen lopahtaessa; hype ja luulottelu harvoin vastaavat todellisuutta. Itsensä ahtaminen sosiaalisiin käsitteisiin ei ole järkevää; teen niin kuin näen käytännölliseksi.
Ei nyky-yhteiskunta mikään paratiisi ole, ei todellakaan, mutta siitä huolimatta tulisi muistaa että elämän rauniot eivät ole lopun tyyssija, vaan uudelleensyntymän. Älä siis vello kurjuudessa, vaan katsokohti sitä mikä on positiivista tässä maailmassa. Neuvo muitakin ihmisiä arkielämän valinnoissa, ja kerro heille tekojensa seurauksista.
Mieleesi saattaa joskus putkahtaa sellainen ajatus että sinun elämäntavallasi ei olisi väliä suurissa ympyröissä, mutta se kielii vain kapeakatseisuudesta. On totta, että liian monet ihmiset kartuttavat jätevuoria runsaalla kädellä ja peittävät maailman tukahduttavaan vaippaan, jossa se kituu aikansa ja lopulta kuolee pois joko vaimean pihahduksen tai väkivaltaisen kouristuksen saattelemana. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä ettetkö sinä voisi vaikuttaa osaltasi. Seuraukset eivät ehkä ilmaannu elinaikanasi, mutta voit tyynnyttää mielesi tietäessäsi toimivasi uuden elämän puolesta. Raunioista tulee nousemaan uusi vihreä varsi, ja vaikka saatoitkin joskus nuijia niitä rakenteita maahan ja myrkyttää orastavaa vihreyttä, se on jo tehty, eikä sitä saa tekemättömäksi. Kukaan ei synny valmiiksi tietoisena kokonaisuudesta ja sen tilasta, vaan se on elämänkokemuksen opettamaa. Sinäkin voit muuttaa elämäntapasi - se on hyvä alku.
Tammikuun 28. 2007
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=12