Tutkimus: Täsmäsuojelu talousmetsissä ontuu
Uhattuja lajeja voi suojella talousmetsissä säästämällä niiden asuinpaikat. Metsälaki määrää, että arvokas puro, lehto, korpi tai jyrkänne pitää hakkuissa käsitellä niin, että sen ominaispiirteet säilyvät. Lain pitäisi turvata lajien rikkaus myös suojelualueiden ulkopuolella.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Juha Pykälä otti selvää, miten metsälaki toteutuu käytännössä Lohjan kaupungin alueella. Kurkistus normaalisti salassa pidettävään aineistoon tuotti yllättäviä tuloksia.
Tutkija löysi Lohjalta 582 hehtaarin edestä alueita, jotka todennäköisesti pitäisi lain mukaan säästää. Todellisuudessa kohteita on rajattu 22 hehtaarin verran.
Vain yksi prosentti alueen uhanalaisten lajien esiintymistä osui metsälain mukaan rajatuille laikuille.
"Olihan se yllätys", parikymmentä vuotta Lohjan rikasta luontoa tutkinut Pykälä toteaa. Rajatuista alueista puolet on pienempiä kuin laki määrää. Monilla laikuilla on tehty hakkuita, mikä on heikentänyt niitä erityispiirteitä, joiden vuoksi alue alun perin suojeltiin.
Metsälain toteutumista on ensi kertaa tutkittu näin tarkkaan. Arvokohteiden koko ja sijainti ovat salaista tietoa, joka on vain metsäkeskusten ja maanomistajien hallussa. Pykälä pyysi ja sai tutkimusluvat maanomistajilta Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen kautta.
Tutkija sanoo suoraan, että Lohjan metsälakikohteiden kartoituksessa ei ole toimittu metsälain ja siitä annettujen ohjeiden mukaan. Kohteet ovat liian pieniä, niitä on vähän ja ne on valittu summittaisesti ja epäpätevästi lajeja tunnistamatta.
Rajaviivojen vetäminen jää "käsittämättömäksi", kun esimerkiksi lehdosta vain pieni pala on otettu mukaan.
"Ohjeita on noudatettu, ja kohteet on rajattu oikein", vastaa metsänparannuspäällikkö Mikko Ylinen Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksesta.
Ylinen tosin myöntää, että kartoituksen tehnyt metsäsuunnittelija "ei ollut alan ekspertti" lajintuntemuksessa.
Keskuksen työntekijä teki kartoituksen Lohjalla kymmenisen vuotta sitten. Alueelliset metsäkeskukset alkoivat kartoittaa arvokohteita koko maassa, kun uusittu metsälaki tuli voimaan 1997.
Lohja oli Hämeen-Uudenmaan keskuksen ensimmäinen kohde, jossa kartoitusta vasta opeteltiin. Tämä voi selittää Pykälän tuloksia. Ylisen mukaan 70 prosenttia kaikista metsäkeskuksen alueen arvokohteista on saatu merkittyä karttoihin. Pykälä sai Lohjalla tulokseksi alle kymmenen prosenttia. Ylinen sanoo, että metsälain ohjeiden suhteutuksen periaate voi vaikuttaa kovin erilaisiin tulkintoihin.
Lähde
Metsien suojelu varmaan toimiikin niinkuin tiedotetaan, kun suojelukohteetkin ovat hakusessa. Tiedä sitten mitkä asenteet vastuuhenkilöillä ovat olleet: liekö työ tehty vain tuntien täytteenä itse tarkoituksesta sen enempää piittaamatta, vai onko kyseessä ollut ihan vain tietämättömyys? Jokatapauksessa lopputulos on tältä osin jättänyt toivomisen varaa. Pysyivätpähän ainakin luonnonsuojelijat hiljaisina.
Paluuviitteen osoite: http://www.anus.com/tribes/fnus/pivot/tb.php?tb_id=119