<?xml version="1.0" encoding="iso-8859-1"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xml:lang="fi">
	<title>F.N.U.S.</title>
	<subtitle>Suomen Nihilistinen Järjestö - www.anus.com/tribes/fnus</subtitle>
        <link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/index.php"/>
        <link rel="self" type="application/atom+xml" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/atom.xml"/>
	<updated>2008-12-02T11:20:09-08:00</updated>
	<author>
	<name>admin</name>
	<uri>http://www.anus.com/tribes/fnus/index.php</uri>
	<email>kuurakarahka@gmail.com</email>
	</author>
	<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus</id>
	<generator uri="http://www.pivotlog.net" version="Pivot - 1.40.6: 'Dreadwind'">Pivot</generator>
	<rights>Copyright (c) 2008, Authors of F.N.U.S.</rights>
	
	
	
	<entry>
		<title>Tutkimus: Trooppiset biopolttoaineet tuhoavat ympäristöä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/409/tutkimus_trooppiset_biopolttoa" />
		<updated>2008-12-02T11:20:00-08:00</updated>
		<published>2008-12-02T11:20:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.409</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Trooppisista biopolttoaineista, kuten palmuöljystä, ei saa millään ympäristöystävällistä tuotetta, kertoo tuore tutkimus. 

Palmuöljyä tuotetaan lähinnä Indonesiassa ja Malesiassa, missä plantaasien tieltä on poistettava suuret määrät metsää. Metsän hävittäminen tapahtuu yleensä polttamalla. Uuden tutkimuksen mukaan kestää vähintään 75 vuotta ennen kuin plantaasien palmuöljy on säästänyt yhtä paljon ilmastopäästöjä kuin polttaminen aiheuttaa.

Latinalaisessa Amerikassa metsiä raivataan soijantuotannon tieltä. Soija on kuitenkin laadultaan vielä huonompi biopolttoaine kuin palmuöljy.

Tutkimuksessa asetetaan kyseenalaiseksi se logiikka, jolla länsimaat pyrkivät saamaan aikaan päästövähennyksiä biopolttoaineiden kautta. Biopolttoaineiden tuotannon aikaansaaminen aiheuttaa siis valtavat ilmastopäästöt, jotka jäävät tuottajamaiden kontolle. Polttoaineen ostavat länsimaat voivat kuitata päästövähennyksiä. Tutkijoiden mukaan parasta ilmastopäästöjen vähennystä olisi tukea metsien uudelleenistutusta.

Palmuöljyplantaasien ympäristöystävällisyys on kyseenalainen myös eliöstön näkökulmasta. Poistettavan sademetsän lajit katoavat lähes kokonaan. Plantaaseilla elää noin joka kuudes sademetsän eläinlaji, kasveista tietysti vieläkin harvempi. Plantaaseilla voivat esiintyä muutenkin yleiset lajit, mutta harvinaiset, kuten sumatrantiikeri, katoavat.

Tutkimus on julkaistu tiedelehdessä Conservation Biology. Asiasta kertoo BBC.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/409/tutkimus_trooppiset_biopolttoa"><![CDATA[
                Trooppisista biopolttoaineista, kuten palmuöljystä, ei saa millään ympäristöystävällistä tuotetta, kertoo tuore tutkimus. <br />
<br />
Palmuöljyä tuotetaan lähinnä Indonesiassa ja Malesiassa, missä plantaasien tieltä on poistettava suuret määrät metsää. Metsän hävittäminen tapahtuu yleensä polttamalla. Uuden tutkimuksen mukaan kestää vähintään 75 vuotta ennen kuin plantaasien palmuöljy on säästänyt yhtä paljon ilmastopäästöjä kuin polttaminen aiheuttaa.<br />
<br />
Latinalaisessa Amerikassa metsiä raivataan soijantuotannon tieltä. Soija on kuitenkin laadultaan vielä huonompi biopolttoaine kuin palmuöljy.<br />
<br />
Tutkimuksessa asetetaan kyseenalaiseksi se logiikka, jolla länsimaat pyrkivät saamaan aikaan päästövähennyksiä biopolttoaineiden kautta. Biopolttoaineiden tuotannon aikaansaaminen aiheuttaa siis valtavat ilmastopäästöt, jotka jäävät tuottajamaiden kontolle. Polttoaineen ostavat länsimaat voivat kuitata päästövähennyksiä. Tutkijoiden mukaan parasta ilmastopäästöjen vähennystä olisi tukea metsien uudelleenistutusta.<br />
<br />
Palmuöljyplantaasien ympäristöystävällisyys on kyseenalainen myös eliöstön näkökulmasta. Poistettavan sademetsän lajit katoavat lähes kokonaan. Plantaaseilla elää noin joka kuudes sademetsän eläinlaji, kasveista tietysti vieläkin harvempi. Plantaaseilla voivat esiintyä muutenkin yleiset lajit, mutta harvinaiset, kuten sumatrantiikeri, katoavat.<br />
<br />
Tutkimus on julkaistu tiedelehdessä Conservation Biology. Asiasta kertoo BBC.<a rel="nofollow external" href="http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id109170.html">Lähde</a><br />
<p><br />
Oliko tämä yllätys?<br />
<br />
Vaikka sanat ovat kauniita ja esitetyt tarkoitusperät jaloja, lopputulos ei voisi olla kauempana mistään vihreydestä. Ekologisuus, joka nykyään "ilmastonmuutoksen" vastustamisen nimellä kulkee, on symboli taas yhdelle muotivirtaukselle, joka kannattaa ottaa huomioon liiketoimia suunnitellessa, sillä se rauta on vielä tarpeeksi kuumaa taottavaksi.<br />
<br />
Ympäristöystävällisyys ja talouskasvu ovat toisilleen vastakkaisia tavoitteita, koska taloutemme kasvu tapahtuu juuri ympäristömme kustannuksella. Meillä voi olla ympäristöystävällistä taloutta, mutta me emme voi asettaa kumpaakin tärkeiksi tavoitteiksi, koska ne kumoavat toisensa, jolloin syntyy tällaisia kulisseja talouskehityksen ajamiselle.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Suomi vapaamielisen seksin ykkösmaa!</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/408/suomi_vapaamielisen_seksin_ykk" />
		<updated>2008-12-01T11:26:00-08:00</updated>
		<published>2008-12-01T11:26:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.408</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Yli 14 000 ihmistä 48 eri maassa käsittäneen tutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautuminen seksiin on kaikkein liberaaleinta, kertoo brittilehti Daily Mail.

Yhdysvaltalaisen Bradleyn yliopiston tutkimuksessa kyseltiin ihmisiltä muun muassa seksikumppaneiden ja yhden yön juttujen määristä sekä siitä, miten monen ihmisen kanssa he odottavat harrastavansa seksiä seuraavien viiden vuoden aikana ja miten he ylipäänsä suhtautuvat seksiin.

Tutkimustuloksista koottiin ”sosioseksuaalisuuden” indeksi, joka kertoo, miten vapaamielisesti ihmiset suhtautuvat seksiin. Mitä suurempi indeksiluku, sitä vapaamielisempää suhtautuminen seksiin oli. Eri maista Suomi sai kaikkein korkeimman keskimääräisen indeksiluvun, joka oli 52. Matalin indeksiluku, 19, oli Taiwanilla.

Kärkipäässä olivat myös muun muassa Slovenia, Latvia ja Kroatia. Iso-Britannian indeksiluku oli 40 ja se sijoittui sijalle 11. Kuitenkin mitattaessa teollisia maita, joiden väkiluku on vähintään 10 miljoonaa, Britannia ponkaisee ykköseksi.

Osa tutkimustuloksista julkistettiin New Scientist -lehdessä.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/408/suomi_vapaamielisen_seksin_ykk"><![CDATA[
                Yli 14 000 ihmistä 48 eri maassa käsittäneen tutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautuminen seksiin on kaikkein liberaaleinta, kertoo brittilehti Daily Mail.<br />
<br />
Yhdysvaltalaisen Bradleyn yliopiston tutkimuksessa kyseltiin ihmisiltä muun muassa seksikumppaneiden ja yhden yön juttujen määristä sekä siitä, miten monen ihmisen kanssa he odottavat harrastavansa seksiä seuraavien viiden vuoden aikana ja miten he ylipäänsä suhtautuvat seksiin.<br />
<br />
Tutkimustuloksista koottiin ”sosioseksuaalisuuden” indeksi, joka kertoo, miten vapaamielisesti ihmiset suhtautuvat seksiin. Mitä suurempi indeksiluku, sitä vapaamielisempää suhtautuminen seksiin oli. Eri maista Suomi sai kaikkein korkeimman keskimääräisen indeksiluvun, joka oli 52. Matalin indeksiluku, 19, oli Taiwanilla.<br />
<br />
Kärkipäässä olivat myös muun muassa Slovenia, Latvia ja Kroatia. Iso-Britannian indeksiluku oli 40 ja se sijoittui sijalle 11. Kuitenkin mitattaessa teollisia maita, joiden väkiluku on vähintään 10 miljoonaa, Britannia ponkaisee ykköseksi.<br />
<br />
Osa tutkimustuloksista julkistettiin New Scientist -lehdessä.<a rel="nofollow external" href="http://www.uusisuomi.fi/viihde/42744-suomi-vapaamielisen-seksin-ykkosmaa">Lähde</a><br />
<p><br />
Kyllä! Me olemme jälleen kerran valloittaneet yhden tilaston kärkipaikan, hyvä me! Hmm, mitäs tuo tutkimus koskikaan... ah, seksiäpä se. Niin, olemme hyvin vapaamielisiä seksin suhteen, ja se on yksinomaan HYVÄ asia, koska seksikin on iloinen asia ja näin ollen sitä tulisi harrastaa mahdollisimman usein vielä mahdollisimman monen kanssa vipinän lisäämiseksi.<br />
<br />
Toisin sanottuna olemme tutkimustulosten valossa muihin maihin verrattuna sen verran näköalattomia, että joudumme etsimään syytä elämäämme yhden yön juttujen päämäärättömästä panemisesta. Olemme kuin auto, joka kulkee yön pimeydessä lukemattomia kilometrejä, ulvoen asvalttia pitkin vain siksi, että pääsisi täyttämään tankin. Huoltoaseman kelmeiden valojen vihdoinkin loistaessa ympärillä auto kurvaa himokkaasti automaatille, ja jatkaa janon sammutettuaan matkaa kohti ei-mitään. Ainoa syy, miksi tämä auto on edes liikkeellä on se, että sen täytyy päästä uudestaan huoltoasemalle tankkaamaan, ja tämän takia se ajelee koko elinkaarensa ajan samoja vanhoja teitä, yhtään mihinkään lopulta päästen.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Ostoksille rynnänneet talloivat kaupan työntekijän New Yorkissa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/406/ostoksille_rynnanneet_talloiva" />
		<updated>2008-11-29T13:34:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-29T13:34:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.406</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Ostoksille rynnänneet ihmiset talloivat kaupan työntekijän kuoliaaksi perjantaina Yhdysvalloissa. Wal-Mart-kauppaketjun 34-vuotias työntekijä oli tekemässä huoltotöitä kaupan sisäänkäynnillä, kun noin kaksisataa ihmistä ryntäsi sisälle. Työntekijä kaatui maahan ja jäi kauppaan tulleiden jalkoihin. 

New Yorkissa Long Islandilla sattuneessa välikohtauksessa loukkaantui neljä ihmistä. Turman jälkeen kaupan alan työntekijöiden liitto vaati pikaista selvitystä siitä, miksi kaupan turvallisuusjärjestelyt pettivät.

Kuolleen työntekijän tarkasta kuolinsyystä ei ole toistaiseksi tietoa.

Kiitospäivän jälkeinen perjantai eli niin sanottu Musta perjantai on Yhdysvalloissa vuoden kiireisin kauppapäivä. Useiden kauppojen oville kertyi ennen kaupankäynnin alkamista satojen ihmisten jonoja.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/406/ostoksille_rynnanneet_talloiva"><![CDATA[
                Ostoksille rynnänneet ihmiset talloivat kaupan työntekijän kuoliaaksi perjantaina Yhdysvalloissa. Wal-Mart-kauppaketjun 34-vuotias työntekijä oli tekemässä huoltotöitä kaupan sisäänkäynnillä, kun noin kaksisataa ihmistä ryntäsi sisälle. Työntekijä kaatui maahan ja jäi kauppaan tulleiden jalkoihin. <br />
<br />
New Yorkissa Long Islandilla sattuneessa välikohtauksessa loukkaantui neljä ihmistä. Turman jälkeen kaupan alan työntekijöiden liitto vaati pikaista selvitystä siitä, miksi kaupan turvallisuusjärjestelyt pettivät.<br />
<br />
Kuolleen työntekijän tarkasta kuolinsyystä ei ole toistaiseksi tietoa.<br />
<br />
Kiitospäivän jälkeinen perjantai eli niin sanottu Musta perjantai on Yhdysvalloissa vuoden kiireisin kauppapäivä. Useiden kauppojen oville kertyi ennen kaupankäynnin alkamista satojen ihmisten jonoja.<a rel="nofollow external" href="http://verkkouutiset.fi/juttu.php?id=138886">Lähde</a><br />
<p><br />
Olemme lukeneet uutisista, kuinka suurten uskontojen maissa kuten Intiassa ja muslimimaissa ihmisiä on tallautunut kuoliaaksi tuhansien ihmisten kokoontumisissa, erityisesti kun väkijoukko on ajautunut sekasortoon ja paniikkiin.<br />
<br />
Tässäkin tilanteessa ihmiset ovat olleet odottamassa pääsyä uskontonsa temppeliin, ja ovien avauduttua rynnivät paratiisin ilmentymäänsä hinnalla millä hyvänsä. Heidän hakemansa täyttymys ei kuitenkaan ole hengen ravintoa sinänsä, vaan materiaa, josta ihmiset imevät onnensa siihen ensiksi kahliuduttuaan.<br />
<br />
Onkin perin surullista lukea, kuinka kerran niin jalo laji on rappeutunut tasolle, jossa juostaan kuin päättömät kanat, kaikki itsensä puolesta, kiiltävää krääsää pullisteleville hyllyille hypistelemään ja kassalle muovia vinguttamaan. Mitä tämä on antanut meille, ja mihin se johtaa? Ettemme kuitenkin jahtaisi sateenkaaren päätä kultapadallisen toivossa, vaikka sen suurin aarre paljastuu kun pään kohottaa kohti sitä lempeää näkyä? Se vaatii epäilemättä kiehtovan monimutkaisesta labyrintista irrottautumista, mutta on sen arvoista, voin luvata.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Brittiprofessori: &quot;Koulupolitiikkamme jälkiä ei kannata seurata&quot;</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/405/brittiprofessori_koulupolitiik" />
		<updated>2008-11-27T11:26:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-27T11:26:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.405</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Koulumaailman yhteisöllisyydestä ja sen puuttumisesta kuuluu nyt kannanottoja monesta eri suunnasta. Keskinäistä vuorovaikutusta oppilaiden kesken pitäisi lisätä ja oppilaiden kilpailuttamista ja erottelemista vähentää. Lontoon yliopiston Institute of Educationin johtaja, professori Geoff Whitty varoittaa suomalaisia, että vallitseva suuntaus kannattaa muuttaa. Se eriarvoistaa yhteiskuntaa. 

– Englannissa oppilaat asetetaan paremmuusjärjestykseen hyvin varhain. Suomi on kulkemassa samaan suuntaan, mutta sille tielle ei kannattaisi lähteä, kasvatustieteen päivillä Turussa perjantaina puhunut Whitty toteaa.

Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen (Cele) nuorisotutkija Tero Järvinen sanoo, että koulu pitäisi ymmärtää laajemmin sosiaalisena toimintaympäristönä eikä ahtaasti vain pelkkään oppimiseen keskittyvänä laitoksena. Sitä kautta vaikutetaan myös nuorten mielenterveysongelmiin, jotka ovat lisääntyneet 90-luvun lamavuosista lähtien.

– Opetussuunnitelmat on jo nyt ahdettu täyteen aineita, jotka perustuvat pelkkään kovaan tieteeseen ja uuden oppimiseen, Järvinen harmittelee.

– Tarvitaan koko suomalaisen koulutuspolitiikan muuttavia ohjelmia, professori Risto Rinne Turun yliopistosta jatkaa.

Briteissä ongelmaa on lähdetty ratkomaan ohjelmalla, jossa oppilaita opetetaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa erilaisilla luottamuspeleillä ja ryhmätyöharjoituksilla.

Vastuu kuuluu kunnallispäättäjille

Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtajan Markku Koposen mielestä yksi keino yhteisöllisyyden löytymiseen voisi olla oppilaitosten vuorovaikutuksen lisääminen työelämän kanssa. Nykyiset viikon mittaiset työharjoittelut peruskoulun viimeisinä vuosina eivät riitä.

– Vastuu sen kehittämisestä on mielestäni oppilaitoksilla, Koponen sanoo.

Rinne heittää perimmäisen vastuun yhteisöllisyyden löytymisestä kunnallispäättäjille.

– Kysymys on siitä, mikä asetetaan tärkeäksi. Suomessa kunnat tekevät valitettavasti säästöpolitiikkaa myös koulupuolella, jotta koulujärjestelmäkin olisi mahdollisimman tehokas. Se on huolestuttavaa, Rinne sanoo.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/405/brittiprofessori_koulupolitiik"><![CDATA[
                Koulumaailman yhteisöllisyydestä ja sen puuttumisesta kuuluu nyt kannanottoja monesta eri suunnasta. Keskinäistä vuorovaikutusta oppilaiden kesken pitäisi lisätä ja oppilaiden kilpailuttamista ja erottelemista vähentää. Lontoon yliopiston Institute of Educationin johtaja, professori Geoff Whitty varoittaa suomalaisia, että vallitseva suuntaus kannattaa muuttaa. Se eriarvoistaa yhteiskuntaa. <br />
<br />
– Englannissa oppilaat asetetaan paremmuusjärjestykseen hyvin varhain. Suomi on kulkemassa samaan suuntaan, mutta sille tielle ei kannattaisi lähteä, kasvatustieteen päivillä Turussa perjantaina puhunut Whitty toteaa.<br />
<br />
Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen (Cele) nuorisotutkija Tero Järvinen sanoo, että koulu pitäisi ymmärtää laajemmin sosiaalisena toimintaympäristönä eikä ahtaasti vain pelkkään oppimiseen keskittyvänä laitoksena. Sitä kautta vaikutetaan myös nuorten mielenterveysongelmiin, jotka ovat lisääntyneet 90-luvun lamavuosista lähtien.<br />
<br />
– Opetussuunnitelmat on jo nyt ahdettu täyteen aineita, jotka perustuvat pelkkään kovaan tieteeseen ja uuden oppimiseen, Järvinen harmittelee.<br />
<br />
– Tarvitaan koko suomalaisen koulutuspolitiikan muuttavia ohjelmia, professori Risto Rinne Turun yliopistosta jatkaa.<br />
<br />
Briteissä ongelmaa on lähdetty ratkomaan ohjelmalla, jossa oppilaita opetetaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa erilaisilla luottamuspeleillä ja ryhmätyöharjoituksilla.<br />
<br />
<b>Vastuu kuuluu kunnallispäättäjille</b><br />
<br />
Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtajan Markku Koposen mielestä yksi keino yhteisöllisyyden löytymiseen voisi olla oppilaitosten vuorovaikutuksen lisääminen työelämän kanssa. Nykyiset viikon mittaiset työharjoittelut peruskoulun viimeisinä vuosina eivät riitä.<br />
<br />
– Vastuu sen kehittämisestä on mielestäni oppilaitoksilla, Koponen sanoo.<br />
<br />
Rinne heittää perimmäisen vastuun yhteisöllisyyden löytymisestä kunnallispäättäjille.<br />
<br />
– Kysymys on siitä, mikä asetetaan tärkeäksi. Suomessa kunnat tekevät valitettavasti säästöpolitiikkaa myös koulupuolella, jotta koulujärjestelmäkin olisi mahdollisimman tehokas. Se on huolestuttavaa, Rinne sanoo.<a rel="nofollow external" href="http://verkkouutiset.fi/juttu.php?id=138789">Lähde</a><br />
<p><br />
Jo "koululaitos" sanana kertoo kaiken: sen tehtävä on tunkea ihmisenalut täyteen tarpeelliseksi katsottua tietoa, jotta he olisivat valmiita työelämän haasteisiin kun vanhat tekijät siirtyvät eläkepäiville. Olemmeko unohtaneet sen latinankielisen rimpsun, josta aina koulussa muistutettiin: "non scholae, sed vitae discimus"? Vai olisiko kenties niin, että se elämä, jota varten opiskelemme, vaatii juuri tällaista liukuhihnamaista tuotantoa toimiakseen parhaiten?<br />
<br />
Loppujen lopuksi kysymys on perimmäisistä arvoista: mitä me haluamme elämältä? Ratkaisu voi olla helppo sanoa, mutta ei toteuttaa, sillä jokaisessa niistä joudumme tekemään joitain uhrauksia. Tehdasmainen yhteiskunta ja käsitys yksilöistä kokonaisuuden osina ja toisinpäin eivät istu hyvin yhteen.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Itsetunto</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/403/itsetunto" />
		<updated>2008-12-02T10:22:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-20T21:57:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.403</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Ihmisiä. Niitä istuu omissa kopeissaan kuin ampiaistoukat kennoissaan, ja niitä myös vaeltaa tuhannella eri tyylillä siellä sun täällä mantuja mainion moninaisia. Tietävätkö ne itsekään, että missä elävät? Ovatkohan he edes kysyneet?</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/403/itsetunto"><![CDATA[
                Ihmisiä. Niitä istuu omissa kopeissaan kuin ampiaistoukat kennoissaan, ja niitä myös vaeltaa tuhannella eri tyylillä siellä sun täällä mantuja mainion moninaisia. Tietävätkö ne itsekään, että missä elävät? Ovatkohan he edes kysyneet?Teot määrittävät olennon elämää, sillä ne eivät vain kerro olennon kyvyistä, vaan myös antavat olennolle itselleen palautetta. Niinkuin maailma on muokannut olentoa kuin metsä yksittäistä puuta, myös olento muuttaa maailmaa ja samalla oppii tuosta vuorovaikutuksesta. Hän painaa kätensä meren pintaan: aikansa veden väreilyn vielä huomaa, mutta pian se sekoittuu vesimassan muihin liikkeisiin, jolloin kädenpainallusta ei enää voi erottaa sen jättämästä jäljestä huolimatta. Mitättömyydestään ikuisuuden muuria vasten huolimatta teot ovat tekijälle itselleen tärkeitä, sillä niillä hän kaivertaa paikkansa ja tajuaa rajansa kaikkeudessa.<br />
<br />
Ihminen, joka noukkii puupalikan ja vuoleskelee siitä vaikkapa voiveitsen, huomaa tehneensä jotain konkreettista, käsinkosketeltavaa: hän muutti ainetta, ja loi jotain uutta. Oman kädenjäljen näkeminen on osoitus vallasta ja hallinnasta oman elämän suhteen ja siitä, että pystyi ylitsekäymään työn vastuksen, jotka ovatkin tavallaan kuin lämmin taputus päälle ja rehellinen kehaisu. Sanonta "työ tekijäänsä kiittää" on todempi kuin voisi aluksi ajatellakaan. Onnistuminen haastavaksi kokemiensa koettelemusten edessä antaa olennolle palautteen, että sillä on valtaa ympäristönsä suhteen, ja että se kykenee pitämään pintansa haasteidenkin edessä. Itsevarmuus lisääntyy, koska olento tietää, että ainakaan näiden rajojen sisällä ei tule mitään sellaista vastaan mistä ei selviäisi.<br />
<br />
Asian kääntöpuolena on se, että osoitus oman vallan vähyydestä tai maailman silkka vastaamattomuus huutoosi on omiaan lannistamaan ihmistä. Tavoitteiden ollessa liian helposti saavutettavissa onnistumisen iloa ei pääse oikein kokemaan alkuinnostuksen jälkeen, koska tuo kokemuksena ei jätä vaikutusta mieleen; kun haasteet suorastaan murskaavat ihmisen kerta kerran jälkeen, hän murtuu ja luovuttaa ennemmin tai myöhemmin saadessaan palautetta, ettei yksinkertaisesti pysty tämän haasteen voittamiseen. Tahdon lujuudesta riippuen hän joko vaipuu apatiaan tai sitten ottaa vain askeleen taaksepäin kohti tavoitteita, jotka ovat saavutettavissa rakentavalla työllä. Kun ihminen taas ei saa palautetta, tilanne on sama kuin silmät eivät vastaanottaisi valoa, jolloin ne eivät voi antaa aivoille tietoa hahmottaa ympäristöä: ihminen jää masentavaan limboon, jonka tummista syövereistä ei pääse pois vain odottamalla. Se imee paikallaan olevat olennot syvemmälle ja syvemmälle itseensä.<br />
<br />
Kun liikkumattomuus sekä seinää päin rynnistys johtavat samaan lopputulokseen, eli ennen niin avarien horisonttien vetäytymiseen ahtaaksi koteloksi ympärillesi, on selvää, että keskitie on se kultaisin tässäkin tapauksessa. Jos ihminen tahtoo iskeä itsensä maailmaan ja antaa todellisuuden lukuisten pintojen koskea ihoaan, hänen täytyy rohkeasti ottaa härkää sarvista. Kun tuolle polulle astuu, taistelu ei tule koskaan loppumaan, mutta se ei olekaan tavoitteena. Elämä on taistelua monella eri tasolla, ja kamppailujen läpikäyminen kertoo sinulle itsestäsi ja paikastasi elämän virrassa. Kysy, niin sinulle vastataan!<br />
<br />
-<a rel="external" href="http://www.anus.com/etc/people/frostwood">kuurakarahka</a>
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Hiusten leikkaamatta jättämisestä voi rapsahtaa 3 000 euron sakko</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/402/hiusten_leikkaamatta_jattamise" />
		<updated>2008-11-19T10:56:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-19T10:56:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.402</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Tasa-arvolain uudistus uhkaa kaataa pieniä parturi- ja kampaamoyrittäjiä. Syynä on kaavailtu 3 000 euron sanktio, joka langetettaisiin yrittäjälle, jos tämä kieltäytyy palvelemasta jompaa kumpaa sukupuolta, kertoo Turun Sanomat. 

Suomessa on hiusyrittäjiä, jotka palvelevat vain naisia tai vain miehiä. Vanhan ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät ovat saaneet koulutuksen joko kampaajan tai parturin ammattiin. Tutkinnot yhdistettiin parturi-kampaajan tutkinnoksi 1990-luvulla.

Hallitus haluaa, että miesten ja naisten tasa-arvon mukainen syrjintäkielto alkaa koskea myös tavaroiden ja palveluiden tarjoajia. Lähtökohtana on EU:n tasa-arvodirektiivi vuodelta 2004, jota nyt sovelletaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Eli jos mies menee kampaamoon ja vaatii tukanleikkuuta eikä saa sellaista, hänellä olisi oikeus kuitata vähintään 3 000 euron kipuraha.

Hiusyrittäjät vaativat hyvityksen alarajaa koskevan säädöksen poistamista.

- Suomen hiusyrittäjien tietojen mukaan direktiivi ei edellytä hyvitysseuraamusta eikä myöskään euromääräistä alarajaa hyvitykselle, vaan päätökset tarvittavista toimenpiteistä voidaan tehdä jäsenvaltioissa, Suomen hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Arja Laurila kirjoittaa.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/402/hiusten_leikkaamatta_jattamise"><![CDATA[
                Tasa-arvolain uudistus uhkaa kaataa pieniä parturi- ja kampaamoyrittäjiä. Syynä on kaavailtu 3 000 euron sanktio, joka langetettaisiin yrittäjälle, jos tämä kieltäytyy palvelemasta jompaa kumpaa sukupuolta, kertoo Turun Sanomat. <br />
<br />
Suomessa on hiusyrittäjiä, jotka palvelevat vain naisia tai vain miehiä. Vanhan ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät ovat saaneet koulutuksen joko kampaajan tai parturin ammattiin. Tutkinnot yhdistettiin parturi-kampaajan tutkinnoksi 1990-luvulla.<br />
<br />
Hallitus haluaa, että miesten ja naisten tasa-arvon mukainen syrjintäkielto alkaa koskea myös tavaroiden ja palveluiden tarjoajia. Lähtökohtana on EU:n tasa-arvodirektiivi vuodelta 2004, jota nyt sovelletaan kansalliseen lainsäädäntöön.<br />
<br />
Eli jos mies menee kampaamoon ja vaatii tukanleikkuuta eikä saa sellaista, hänellä olisi oikeus kuitata vähintään 3 000 euron kipuraha.<br />
<br />
Hiusyrittäjät vaativat hyvityksen alarajaa koskevan säädöksen poistamista.<br />
<br />
- Suomen hiusyrittäjien tietojen mukaan direktiivi ei edellytä hyvitysseuraamusta eikä myöskään euromääräistä alarajaa hyvitykselle, vaan päätökset tarvittavista toimenpiteistä voidaan tehdä jäsenvaltioissa, Suomen hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Arja Laurila kirjoittaa.<a rel="nofollow external" href="http://verkkouutiset.fi/juttu.php?id=138295">Lähde</a><br />
<p><br />
Tässä on esimerkki siitä, kun tietyn ideaalin seuraaminen menee pitkälle normaalin järjen edelle. Kampaajat ja parturit ovat (olleet) erillään siksi, että ne ovat erikoistuneita jommankumman sukupuolen mieltymyksiin hiusasioissa. Niissä on eroa, ja luultavasti niinkin paljon että erikoistuminen kannattaa parhaan lopputuloksen saamiseksi.<br />
<br />
Tämän lain mukaan voitaisiin siis rankaista kampaajaa, joka ei suostu laittamaan miehen hiuksia hänen haluamallaan tavalla. Entä jos asiakas pyytää jotain kampaajan oman asiantuntemuksen ulkopuolella olevaa, jota ei voida varmoin ottein toteuttaa? Syyllistyykö yrittäjä silloinkin syrjintään?<br />
<br />
En nimittäin usko, että kampaajat/parturit aivan tahallaan kieltäytyvät palvelemasta toisen sukupuolen asiakasta, koska he menettävät siinä suoraan rahaa. Näin ollen syyn täytyy olla ammatillinen. Se kuitenkin nähdään syrjivänä, koska kaikki kampaajat/parturit ovat samanlaisia kun kerran uudetkin ovat parturikampaajia.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Antibioottien tehon heikkeneminen on merkittävä terveysuhka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/401/antibioottien_tehon_heikkenemi" />
		<updated>2008-11-18T10:50:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-18T10:50:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.401</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Bakteerien antibioottiresistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt kaikkialla maailmassa kuluneen parinkymmenen vuoden aikana, eikä uusia resistenssiongelmat ratkaisevia lääkkeitä ole pystytty kehittämään. 

Antibiootit ovat parhaimmillaan elämän pelastavia ihmelääkkeitä. Antibioottihoidon tarpeellisuudesta on kuitenkin aina hyvä keskustella lääkärin kanssa. Suomessa lääkärit tuntevat hyvin avohoidon infektioiden hoitosuositukset, ja osaavat soveltaa niitä. Esimerkiksi viruksen aiheuttamassa nuhakuumeessa ja äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa ei tarvita antibioottihoitoa.

Euroopan tautiviraston ECDC:n mukaan bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on yksi Euroopan merkittävimmistä terveysuhista. Euroopan antibioottipäivänä 18. marraskuuta halutaan herättää EU-maissa tietoisuus siitä, että antibiootit menettävät tehoaan, ja siksi niiden oikeaan käyttöön pitää kiinnittää huomiota.

Käyttö vähentynyt Suomessa

Suomessa antibiootteja käytetään avohoidossa yhtä paljon kuin Euroopassa keskimäärin. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Pohjoismaista Islannissa käytetään asukasta kohden Suomea enemmän antibiootteja, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hieman vähemmän. Euroopassa eniten antibiootteja käytetään Kreikassa, Ranskassa ja Italiassa.

Kansanterveyslaitoksen vuonna 1991 perustama bakteerien resistenssiä tutkiva yksikkö on rakentanut yhdessä Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioiden kanssa koko maan kattavaa FiRe-verkostoa (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance).

Verkosto on vuodesta 1997 asti tehnyt vuosittaisen bakteerien lääkeherkkyysraportin nimeltään Finres. Tulevaisuudessa tavoitteena on reaaliaikainen herkkyysmääritysseuranta. KTL:n yksikkö on lisäksi koordinoinut 1998-2008 MIKSTRA-ohjelmaa, jossa tutkittiin antibioottien käyttöä avohoidossa.

Uudet avohoidon tavallisimpien infektioiden Käypä hoito -suositukset annettiin 1999-2000. Niiden seurauksena antibioottien käyttö Suomessa on lähentynyt hoitosuosituksia.

Suomessa on vähemmän antibiooteille resistenttejä bakteereita kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Tärkein avohoidon ongelmabakteerimme on pneumokokki, joka on tavallisin välikorvatulehduksen aiheuttaja. Lisäksi se aiheuttaa poskiontelotulehduksia ja keuhkokuumeita. Penisilliinit ja makrolidiantibiootit tehoavat pneumokokkiin Suomessa huonommin kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Myös pneumokokin resistenssi näille tärkeille lääkkeille on meillä lisääntymässä.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/401/antibioottien_tehon_heikkenemi"><![CDATA[
                Bakteerien antibioottiresistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt kaikkialla maailmassa kuluneen parinkymmenen vuoden aikana, eikä uusia resistenssiongelmat ratkaisevia lääkkeitä ole pystytty kehittämään. <br />
<br />
Antibiootit ovat parhaimmillaan elämän pelastavia ihmelääkkeitä. Antibioottihoidon tarpeellisuudesta on kuitenkin aina hyvä keskustella lääkärin kanssa. Suomessa lääkärit tuntevat hyvin avohoidon infektioiden hoitosuositukset, ja osaavat soveltaa niitä. Esimerkiksi viruksen aiheuttamassa nuhakuumeessa ja äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa ei tarvita antibioottihoitoa.<br />
<br />
Euroopan tautiviraston ECDC:n mukaan bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on yksi Euroopan merkittävimmistä terveysuhista. Euroopan antibioottipäivänä 18. marraskuuta halutaan herättää EU-maissa tietoisuus siitä, että antibiootit menettävät tehoaan, ja siksi niiden oikeaan käyttöön pitää kiinnittää huomiota.<br />
<br />
<b>Käyttö vähentynyt Suomessa</b><br />
<br />
Suomessa antibiootteja käytetään avohoidossa yhtä paljon kuin Euroopassa keskimäärin. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Pohjoismaista Islannissa käytetään asukasta kohden Suomea enemmän antibiootteja, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hieman vähemmän. Euroopassa eniten antibiootteja käytetään Kreikassa, Ranskassa ja Italiassa.<br />
<br />
Kansanterveyslaitoksen vuonna 1991 perustama bakteerien resistenssiä tutkiva yksikkö on rakentanut yhdessä Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioiden kanssa koko maan kattavaa FiRe-verkostoa (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance).<br />
<br />
Verkosto on vuodesta 1997 asti tehnyt vuosittaisen bakteerien lääkeherkkyysraportin nimeltään Finres. Tulevaisuudessa tavoitteena on reaaliaikainen herkkyysmääritysseuranta. KTL:n yksikkö on lisäksi koordinoinut 1998-2008 MIKSTRA-ohjelmaa, jossa tutkittiin antibioottien käyttöä avohoidossa.<br />
<br />
Uudet avohoidon tavallisimpien infektioiden Käypä hoito -suositukset annettiin 1999-2000. Niiden seurauksena antibioottien käyttö Suomessa on lähentynyt hoitosuosituksia.<br />
<br />
Suomessa on vähemmän antibiooteille resistenttejä bakteereita kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Tärkein avohoidon ongelmabakteerimme on pneumokokki, joka on tavallisin välikorvatulehduksen aiheuttaja. Lisäksi se aiheuttaa poskiontelotulehduksia ja keuhkokuumeita. Penisilliinit ja makrolidiantibiootit tehoavat pneumokokkiin Suomessa huonommin kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Myös pneumokokin resistenssi näille tärkeille lääkkeille on meillä lisääntymässä.<a rel="nofollow external" href="http://verkkouutiset.fi/juttu.php?id=138262">Lähde</a><br />
<p><br />
Tämä on ollut odotettavissa, sillä bakteerikannat elävät ja muuttuvat jatkuvasti siinä missä mekin, ja mikä ei tapa, se vahvistaa. Nyt joudumme vain ikävään asemaan ihmisinä, kun antibiootit menettävät lopunkin tehonsa: meillä itsellämme ei ole kehittynyttä vastustuskykyä, koska olemme järjestelmällisesti paikkailleet sen puutteita lääkkeiden avulla.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Käännös: Pieni maailma</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/400/kaannaoes_pieni_maailma" />
		<updated>2008-11-15T15:00:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-15T15:00:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.400</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Vijay Prozakin artikkeli "The small world" käännettynä suomeksi.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/400/kaannaoes_pieni_maailma"><![CDATA[
                Vijay Prozakin artikkeli <a rel="external" href="http://www.anus.com/zine/articles/prozak/the_small_world/">"The small world"</a> käännettynä suomeksi.On eräs iäkäs sanonta, josta paljastuu meidän epäluottamuksemme syvyys yhteiskuntaa kohtaan yksilöinä. "Pidä pääsi matalalla," meidän isovanhempamme kertoivat vanhemmillemme, joka tarkoitti: työskentele kovaa äläkä välitä muusta.<br />
<br />
Tämä mielenkiintoinen lause kertoo ensiksi, että vain omista asioistaan huolehtiminen on välttämätöntä päästäkseen tätä raakaa maailmaa pakoon, ja toisekseen, että tästä maailmasta tulee paeta koska sen tarkastelemisessa ei ole mieltä -- niin kuin kiintopisteiden etsiminen rannalta itse ollen kaoottisen virran viemänä, se on häkellyttävää, jopa pelottavaa.<br />
<br />
Sukupolvi tai pari myöhemmin voimme kuitenkin nähdä tämäntapaisen anarkistisen, "elää ja anna elää" lauseen ongelman. Jollei yhteiskuntaa opasteta kokonaisuutena, se siirtyy kollektiivina kohti alinta yhteistä nimittäjää, ja heräät työn horroksestasi 60-vuotiaana tajutaksesi, että maasi on siirtynyt kohti kolmatta maailmaa. Kuinka näin pääsi käymään? Pää alhaalla tarkoittaa tiedottomuutta kaikesta muusta paitsi itsestään.<br />
<br />
Tällä hetkellä kyynisyys on huipussaan, kun yhteiskuntamme välttämättä tahtoo huutaa epäonnistumisistaan vuorista korkeimmalta. Etsimme pelastajia, tai jotain toista joka välittäisi, tietämättä että kuulijan pitää ymmärtää viestin tärkeys ennen kuin hän lähtee etsimään sen alkuperää.<br />
<br />
Me harhoista vapaat olemme muiden tavoin puhki, mutta muista syistä. Olemme väsyneet näkemään pahojen tyyppien aina voittavan samalla teeskennellen olevansa hyviä. Olemme väsyneet näkemään massan suosikkien tukahduttavan paremman vaihtoehdon. Olemme palaneet loppuun huomatessamme kerta kerran jälkeen yhteiskunnan jatkuvassa liikkeessä ja kilpailussa, ilman että se koskaan loisi <i>selkeyttä</i>.<br />
<br />
Myös useimmat ihmiset ovat saaneet tästä tarpeekseen, ja he muuttuvat kielteisiksi. He puhuvat pahoin maistaan, kansallisuuksistaan, perheistään, itsestään ja heidän lajistaan. He tuntevat olevansa voimattomia muutoksen edessä, joten he luovuttavat. Luovuttamiseen on lukemattomia tapoja, mutta suurimmat ovat itsemurha, itsetuhoinen käyttäytyminen ja vallitseva negatiivisuus, joka johtaa jatkuvaan huonoon itsetuntoon.<br />
<br />
Media auttaa tätä prosessia eteenpäin. Huonot uutiset myyvät paremmin kuin hyvät, koska kuka jaksaa kiinnittää huomiota "kaikki hyvin" toteamukseen? Me reagoimme uhkiin enemmän kuin positiiviseen vakuutukseen, sillä uhat varoittavat meitä kaiken menettämisen mahdollisuudesta. Positiiviset ideat, mukaanlukien ehkä paremmat valinnat, ovat riskejä ilman varmaa palkintoa siinä missä palkkiomme on nyt taattu.<br />
<br />
Nyt kun media on demokratisoitu, olemme lisänneet ilmoitustauluja ja torvia töräytelläksemme epäselvien symbolien sekasotkuja tähän soppaan. Keskiverto bloggaaja, kuten tavanomainen trendien haistelija rock-konsertissa tai kampuksen iso nimi, luo statuksensa kertomalla ihmisille superlatiivein mitä he haluavat kuulla. Blogit pitäisi nimetä uudelleen "blouskuiksi," koska ne kaikki ovat louskutusta, tai ylitsevuotavaa puhetta ilman henkäystäkään välissä, paljoakaan sanottavaa, meemien toistoa, joiden avulla voimme syyttää jotakuta toista ja näin itse välttää ongelman käsittelyn.<br />
<br />
Tästä seuraa, että me olemme itseään vastaan hyvin jakaantunut laji, itseään vihaava sivilisaatio, ja yksilöitä, jotka näkevät negatiivisuuden uskonomaisen selvyyden yhtä vahvasti kuin he huomaavat oman tehottomuutensa. Pojat, kaikki mitä me voimme tehdä on jatkaa saman saamarin tempun yrittämistä, joka ei onnistunut viimeisellä kuudella miljoonalla kerralla, mutta... yrittäkää kovemmin!<br />
<br />
Kun tämä päivittäisen happamuuden nousu hyökkää, siirrymme yhtä vaistonvaraiseen käytösmalliin kuin syöminen: katsomme alaspäin. Luomme käytännössä pienoismaailman, joka muodostuu pöydästämme, mitä luemme, tietokoneestamme, lautasestamme, polvistamme pöntöllä istuessamme. Pidämme päämme matalana jottei meidän tarvitse yrittää hakea paikkaamme kun katsomme kokonaisuutta. <br />
<br />
Olemme käytännössä luoneet kaikista hallitsemistamme asioista pienoismaailmoja, ja jättäneet suuren maailman huomiotta, sen jossa kaikki syyt liittyvät tapahtumiin seurausten vyöryssä. Olemme irtautuneet todellisuudesta itsen määrittämään tilaan. Se ei eroa hiekkaan päänsä piilottavasta strutsista, tai lapsesta, joka sukeltaa peiton alle välttääkseen näkemästä pelottavaa elokuvaa.<br />
<br />
Jotkut haluavat esittää olevansa tietoisia ja cooleja, ja he ilmaisevat tätä ajatusta a) irtautumisella maailman suurista ongelmista ja b) uusien "ratkaisujen" keksimisellä, joiden he luulevat parantavan heidän ulkokuvaansa. Tämä uskomus, massanusko, on monituhatvuotinen suuntaus joka kuvastaa yhteiskunnan rappiota uuden alan raivaamisesta saaliista kinastelemiseen.<br />
<br />
Nämä ihmiset kannattavat epätodennäköisiä ihanteita, koska noita ihanteita ei voida koskaan toteuttaa. Vaikka he ovat "aktivisteja," jotka viettävät kaiken aikansa blogaten, protestoiden ja vihreitä (tm) kondomeja pesten, he eivät odota oman toimintansa olevan hyödyllistä. Se on elämäntyyli.<br />
<br />
Muotihile, tämän korkein kehitysaste, näkee tämän trendin sellaisena kuin se on: sosiaalisena välineenä tai muotina, ja käyttää sitä sopivalla tavalla. He puhuvat aatteista niin kuin he puhuvat musiikista ja vaatteista: he ovat erakkorapuja, rakentavat ympärilleen talon "ainutlaatuisesti" asetelluista verukkeista ja krääsästä oikeuttaakseen persoonallisuutensa sinulle, jotta voisit auttaa heitä olemaan tunnettuja.<br />
<br />
Älykkäät ihmiset masentuvat entisestään nähdessään tämän massan, joka näyttää kasvavan koska se tarjoaa helppoja ja miellyttäviä illuusioita. Kaikki mihin tämä massa koskee muuttuu epäaidoksi ja romahtaa sisältä käsin. Nämä samat ihmiset, jotka näyttävät välittävän siitä, kuinka pahikset voittavat aina jne., ovat itseasiassa näiden aina voittavien pahisten lähde, koska he ovat läpeensä epärehellisiä ja helposti ohjailtavissa.<br />
<br />
Pärjätäksesi heidän mallin mukaisessa yhteiskunnassa keksit mielipiteen, joka muotoilee yleisen kannan uudestaan - aina muunnelma lauseparresta "pidä pääsi matalana ja hankkiudu kuuluisammaksi/rikkaammaksi" - ja sanoo sen jollain ainutkertaisella tavalla, jonka pintapuolen erikoisuuteen keskittyvä lähestymistapa saa tökerön muotihileen näyttämään raikkaalta. He loisivat toisistaan syövän tavoin, eivätkä tarjoa mitään olennaista. Jopa he ovat tästä tietoisia, jonka takia he ovat hulluina saadakseen "uusia" asioita ylistettäväksi joka päivä.<br />
<br />
Kestävällä totuudella ei ole mitään tekemistä näiden ihmisten kanssa.<br />
<br />
Jäljelläolevat ihmiset, jotka ovat tosielämässä kiinni, pitävät näitä ihmisiä masentavina, koska he näyttävät voittavan sodan lukumäärällään. Tämä ei ole aivan totta; niinkuin useimmat ihmiset eivät ole omistautuneet yhdelle tai toisellekaan poliittiselle ajatukselle, vaan valitsevat monesta huonosta vähiten huonon vaihtoehdon, on olemassa hiljainen enemmistö, joka ei ole ottanut osaa tähän virtaukseen.<br />
<br />
Tässä nukkuvien puolueessa on joukko älykkäitä ihmisiä, jotka työskentelevät kovaa mutta pitävät myös päänsä ylhäällä. He tuppaavat olemaan masentuneita, koska he näkevät kuinka lukumäärä ottaa totuudesta niskalenkin, ja joutuvat aina vähemmistöön joutuessaan vetoamaan muihin älykkäisiin ihmisiin asemansa vuoksi. <i>Suurin osa tämän artikkelin lukijoista kuuluu tähän ryhmään</i>.<br />
<br />
Mikäli vetäydyt pienoismaailmasta, sinun pitäisi vetäytyä myös yleisesti hyväksytystä todellisuuden kerroksesta, joka on luotu heidän toimesta jotka hallinnan nimissä tahtovat pitää <i>jokaisen</i> omassa pienessä maailmassaan. Tämä hallitseva joukko, verenhimoisia liikemiehiä kuten myös loisivia muotihileitä, tahtoo meidän unohtavan ihmiskunnan yhteisen suunnan. He hyötyvät nukkuessamme.<br />
<br />
Heidän voittonsa on kuitenkin ilmeisen väliaikainen, kuten on laita kaikkien voittojen yleisen suunnan ollessa alaspäin. Monta sotaa on sinetöity sen jälkeen kun toinen osapuolista, voittoisa monessa taistelussa, ymmärsi olevansa häviöllä sodassa. Suurin osa elämässä onnistuneista ihmisistä kärsi monia tappioita ennen kuin löysi tavan ilmaista heille voiton tuoneen ajatuksen.<br />
<br />
Tämän hetken tapahtumat ovat alkusoittoa väestön pullonkaulalle. Pullonkauloja syntyy kun kaikki paitsi pieni osa parhaimmistosta tuhoutuvat tai lakkaavat lisääntymästä. Kummallisesti kääntäen pienoismaailman päinvastaiseksi, pullonkaulat pakottavat suuren joukon suureen maailmaan, ja todellisuudesta tietoiset -- jotka eivät ole hautautuneet pieniin maailmoihin -- voittavat.<br />
<br />
Tämä kehityskulku on yhtälailla matematiikkaa kuin "luontokin" on jonkun romanttisen näkemyksen mukaan. Tiedon nokareiden leviämisessä näkyvät tietyt kaavat, joihin rajat vaikuttavat. Ajastaan nuo rajat niiden sisältämän kuvion muuttamina jakaantuvat uudelleen, ja ne kuristavat pakottaen hajanaisen kuvion siirtymään selvempään ja yksinkertaisempaan muotoon.<br />
<br />
Lajimme päästessä yhä lähemmäksi täydellistä valtaa luonnon yli se kärsii myös sisäisen yhdenmukaisuuden puutteesta. Ei ole yksimielisyyttä politiikassa, ei arvoissa, ei elämäntyylissä, ja on hyvin vähän laadunvalvontaa, varsinkin kun nykyaikaiset valtiot luovat hoivavaltioita ja hyvinvointiohjelmia auttaakseen jokaista tyhjäpäistä idioottia pääsemään mukaan numeroiden leikkiin.<br />
<br />
Maailmamme vastaa joko asteittain rappeuttamalla suurimman osan ihmiskuntaa edelliseen inkarnaatioon, tai työntämällä heidät evoluution tikapuita alas apinaa kohti. He, jotka käyttäytyvät apinoiden tavoin -- naiden kaikkea mikä liikkuu, juoden ja käyttäen huumeita eikä tehden mitään rakentavaa, muuttuvat sukupolvien myötä apinoiksi. Annetaan muotihileiden elää heidän ah-niin-coolia elämäänsä, koska he ovat voimattomia tätä heidän muotivirtaustaan suurempaa kehityssuuntaa vastaan.<br />
<br />
Monet epäonnistuvat luomaan tarkoituksellisia yhteyksiä toisiinsa, epäonnistuvat lisääntymisessä, ja päätyvät geenipoolista ulos ajautuneiksi yksinäisiksi ihmishippusiksi. Kun heidän luomansa epävakauden vaikutukset leviävät, maat epäonnistuvat, ja vielä useammat ajautuvat tätä seuraavassa kaaoksessa, sodassa, anarkiassa, verenvuodatuksessa, taudeissa ja korruptiossa. Se tuskin on hienovaraista, mutta ratkaisee ongelman.<br />
<br />
Kuten voit nähdä, ei ole syytä masentua ihmiskunnan tulevaisuuden takia. Kaikki mitä sinun tarvitsee tehdä on toimia positiivisesti, eikä negatiivisesti ja pienoismaailmaan vetäytyen muotihileiden tapaan. Rakenna paikallista yhteisöäsi; rikasta itseäsi; luo mahtavaa taidetta ja kirjallisuutta; vahvista ja sivistä itseäsi asioissa joilla todella on väliä -- todellisuuden tutkimusta.<br />
<br />
Pullonkaula on tulossa, ja vaikka näyttää siltä, että ääliöt jotka pakottavat pienoismaailman dogmiaan meille peittäen suuren maailman, ovat voitolla, he eivät ole. He vain saavuttavat toiminnassaan huipun ennen pois ajautumista. Vältä masennusta, kehitä itseäsi ja totuutta, ja yhtä varmasti kuin aurinko nousee, sinä -- ja kaikki realistit -- tulet voittamaan.<br />
<br />
-<a rel="external" href="http://www.anus.com/etc/people/frostwood">kuurakarahka</a>
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Suomalaiselle maidolle voi käydä köpelösti</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/399/suomalaiselle_maidolle_voi_kay" />
		<updated>2008-11-14T14:08:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-14T14:08:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.399</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Suomalaisen maidon, naudanlihan ja tärkkelysperunan tuotannon kohtalonhetket ovat esillä ensi viikolla, kun EU:n maatalousministerit käsittelevät EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suuntaa.

Tiistaina alkavan kokouksen pääaihe on maataloustukijärjestelmän ns. terveystarkastus, jossa on tarkoitus jatkaa tukien irrottamista tuotannosta.

Puheenjohtajamaa Ranska pyrkii siihen, että jäsenmaat saisivat aikaan yhteisen kannan uudistuksesta, sen jälkeen kun EU:n parlamentti antaa lausuntonsa asiasta keskiviikkona. Kokouksesta odotetaan pitkää ja vaikeaa.

Maatalousneuvos Matti Hannulan mukaan terveystarkastuksen valmistelussa on tapahtunut edistystä Suomen kannalta, mutta valmista ei vielä ole.
Maatalouskysymysten päätökset tehdään määräenemmistöllä, joten Suomi ei voi yksin estää itselleen epämieluisia ratkaisuja.

–Ellei mitään tehdä, tuotanto meillä alenee. Tarvitaan toimenpiteitä, jotta tuotanto voi jatkua nykytasolla, Hannula totesi.

Yksi Suomelle hankalimmista asioista on suunnitelma lakkauttaa maitokiintiöt vuonna 2015. Se uhkaa suomalaista maidontuotantoa, sillä maitoa on halvempaa tuottaa keskisemmissä Euroopan maissa kuin Suomessa.

Suomessa on laskettu, että tuotanto olisi turvattu, jos lypsylehmille saataisiin sadan euron palkkio nautaa kohden. Suomen 290000 lypsylehmälle tavoitellaan näin ollen EU:n kassasta yhteensä 29 miljoonan euron tukea.

Hannulan mukaan EU:n komissio ymmärtää Suomen toivetta saada lehmilleen tukea, mutta kaikki EU-maat eivät ole yhtä myötämielisiä.

Esimerkiksi naapurimaa Ruotsi kuuluu EU:n maatalouspolitiikan liberaaliryhmään, joka haluaisi kaikin tavoin heikentää EU:n maatalouspolitiikkaa. Myös EU:n uudet jäsenmaat ovat kriittisiä, sillä ne eivät ole saaneet yhtä korkeita tukia kuin vanhat jäsenet.

–Jos molemmat ryhmät äänestävät vastaan, niin päätöstä ei synny, Hannula sanoi.

Muita Suomen ongelmakohtia ovat sonnipalkkioiden ja tärkkelysperunoiden tukien ja kiintiöiden poistuminen.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/399/suomalaiselle_maidolle_voi_kay"><![CDATA[
                Suomalaisen maidon, naudanlihan ja tärkkelysperunan tuotannon kohtalonhetket ovat esillä ensi viikolla, kun EU:n maatalousministerit käsittelevät EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suuntaa.<br />
<br />
Tiistaina alkavan kokouksen pääaihe on maataloustukijärjestelmän ns. terveystarkastus, jossa on tarkoitus jatkaa tukien irrottamista tuotannosta.<br />
<br />
Puheenjohtajamaa Ranska pyrkii siihen, että jäsenmaat saisivat aikaan yhteisen kannan uudistuksesta, sen jälkeen kun EU:n parlamentti antaa lausuntonsa asiasta keskiviikkona. Kokouksesta odotetaan pitkää ja vaikeaa.<br />
<br />
Maatalousneuvos Matti Hannulan mukaan terveystarkastuksen valmistelussa on tapahtunut edistystä Suomen kannalta, mutta valmista ei vielä ole.<br />
Maatalouskysymysten päätökset tehdään määräenemmistöllä, joten Suomi ei voi yksin estää itselleen epämieluisia ratkaisuja.<br />
<br />
–Ellei mitään tehdä, tuotanto meillä alenee. Tarvitaan toimenpiteitä, jotta tuotanto voi jatkua nykytasolla, Hannula totesi.<br />
<br />
Yksi Suomelle hankalimmista asioista on suunnitelma lakkauttaa maitokiintiöt vuonna 2015. Se uhkaa suomalaista maidontuotantoa, sillä maitoa on halvempaa tuottaa keskisemmissä Euroopan maissa kuin Suomessa.<br />
<br />
Suomessa on laskettu, että tuotanto olisi turvattu, jos lypsylehmille saataisiin sadan euron palkkio nautaa kohden. Suomen 290000 lypsylehmälle tavoitellaan näin ollen EU:n kassasta yhteensä 29 miljoonan euron tukea.<br />
<br />
Hannulan mukaan EU:n komissio ymmärtää Suomen toivetta saada lehmilleen tukea, mutta kaikki EU-maat eivät ole yhtä myötämielisiä.<br />
<br />
Esimerkiksi naapurimaa Ruotsi kuuluu EU:n maatalouspolitiikan liberaaliryhmään, joka haluaisi kaikin tavoin heikentää EU:n maatalouspolitiikkaa. Myös EU:n uudet jäsenmaat ovat kriittisiä, sillä ne eivät ole saaneet yhtä korkeita tukia kuin vanhat jäsenet.<br />
<br />
–Jos molemmat ryhmät äänestävät vastaan, niin päätöstä ei synny, Hannula sanoi.<br />
<br />
Muita Suomen ongelmakohtia ovat sonnipalkkioiden ja tärkkelysperunoiden tukien ja kiintiöiden poistuminen.<a rel="nofollow external" href="http://www.uusisuomi.fi/raha/41155-suomalaisen-maidon-kohtalonhetki">Lähde</a><br />
<p><br />
Ehkä yksi järjettömimmistä tempuista mitä maan eheyden suhteen voi tehdä, on siirtää ruoantuotanto muille mannuille: nykyisen Euroopan liittovaltion tapauksessa sinne, missä se on halvinta - kuljetusverkosto hoitaa loput. Tulemme aina tarvitsemaan ruokaa, ja sen lähteet tulisikin pitää aina niin lähellä kuin mahdollista.<br />
<br />
Arvot kuitenkin määritellään taloudellisten periaatteiden mukaan, joten tuotanto on niiden mukaan järkevintä pitää siellä, missä siitä aiheutuu vähiten kustannuksia juuri tällä yhdellä mittarilla. Tämän yhden mittarin pitäisi sitten heijastaa päätösten oikeellisuutta huolimatta siitä, mitä tämän harhakuvan takana tapahtuu.<br />
<br />
Suomalaiselle maidolle käy köpelösti ainoastaan siksi, että olemme irtautuneet todellisuudesta, emmekä tajua sitä turruttuamme yksinkertaisten talouskäyrien helppouteen, joiden oletamme nyt olevan todellisuus itse, vaikka nuo käyrät kuvaavat yhtä osaa siitä suuresta kokonaisuudesta.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Elämä ilman kuolemaa?</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/398/elama_ilman_kuolemaa" />
		<updated>2008-11-13T10:28:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-12T12:03:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.398</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Kuolausta nuoruuden lähteen ympärillä.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/398/elama_ilman_kuolemaa"><![CDATA[
                Kuolausta nuoruuden lähteen ympärillä.-Ensimmäinen yli tuhatvuotiaaksi elävä ihminen on jo elossa - - tajusivatpa he sitä tai eivät, useimmat alle 40-vuotiaat voivat odottaa elävänsä vuosisatoja, mikäli he välttävät onnettomuudet eivätkä tee itsemurhaa, Cambridgen yliopiston tutkija Aubrey de Grey sanoo The Daily Galaxy –verkkolehden mukaan.<br />
<br />
De Grayn näkemystä voi pitää liian optimistisena, mutta lehden mukaan monet muutkin tutkijat, lääkärit ja nanotekniikan asiantuntijat ovat alkaneet tukea väitettä, että ikääntymisen merkittävälle hidastamiselle tai estämiselle ei välttämättä ole esteitä. Tutkijat väittävät, että väite ei ole ainoastaan teoreettinen mahdollisuus, vaan saavutettavissa oleva tavoite, johon pitäisi pyrkiä nyt elossa olevien edun nimissä.<br />
<br />
Yhdysvaltain hallituskin on innostunut vanhentumiseen liittyvästä tutkimuksesta. Sen ikääntymisen biologiaa koskeva antama tutkimusrahoitus on vuodessa 2,4 miljardia dollaria, vaikka laskuista jätettäisiin pois sydäntautien tai syövän rahoitus.<br />
<br />
-Kaksikymmentä vuotta sitten ikääntymisen viivyttäminen, puhumattakaan sen pysäyttämisestä, oli täysin käsittämätön. Tällä hetkellä löytyy hyviä syitä ajatella, että se on täysin mahdollista, kuolemattomuutta Kalifornian yliopistossa tutkiva Michael Rose sanoo lehdelle.<br />
<br />
Voittoa tuottamatonta nanoteknologiayritystä edustavan Robert Freitasin mukaan ”ikääntymisen ongelman ratkaisemisessa ollaan kahdesta neljään vuosikymmenen päässä”.<br />
<br />
Kaikki tutkijat eivät ole sitä mieltä, että ihmisen pitäisi elää ikuisesti – tai että se olisi ylipäätään mahdollista.<br />
<br />
-En vain usko, että [kuolemattomuus] on mahdollista, kirurgian professori Sherwin Nuland Yalen yliopistosta kertoo.<br />
<br />
Hänen mielestään de Grey ja muut tutkijat yliyksinkertaistavat tiedettä, eivätkä he ymmärrä asian laajuutta. Nulandin mukaan de Greyn suunnitelma ei tule onnistumaan. Jos niin kuitenkin kävisi, aliarvioisi se ihmisyyden tarkoitusta.<br />
<br />
Jotkut tutkijat korostavat, ettei kuoleman voittamisesta ei saataisi mitään sosiaalista hyötyä.<br />
<br />
De Grey korostaa, että hänen ideansa on, ettei kuolema ole väistämätön asia.<br />
<br />
-Nyt ajattelemme kauhean fatalistisesti, että tulemme vanhenemaan ja sairastumaan ja kokemaan kivuliaan kuoleman. Ikään liittyviin sairauksiin kuolee 100 000 ihmistä joka päivä. Voisimme lopettaa tämän verilöylyn. Kyse on vain sen päättämisestä, mitä meidän tulisi tehdä.<br />
<br />
<a rel="nofollow external" href="http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/40871-”ihminen-voi-elaa-1000-vuotiaaksi”-estajia-riittaa">Lähde</a><br />
<p><br />
De Greyn perimmäisenä perusteena terveen iän pidentämisen velvollisuudelle näyttää olevan ihmisten pelastaminen elämään nyt kuuluvilta kärsimyksiltä. No, niitähän me olemme tahtoneet välttää kautta aikain: antibiootit, rokotteet ja muut hoidot antavat arvostamiamme lisävuosia hengellemme - hetkiä, joiden arvo nousee kummasti kun oma nirri on lähellä lähteä. Niinpä terveen iän pidentäminen, eli vanhuuteen liittyvien sairauksien torjuminen on vain askel pidemmälle samaa vanhaa polkua pitkin.<br />
<br />
Moraaliselta kannalta katsottuna emme voi löytää yksiselitteistä kyllä/ei-vastausta kysymykseen, että tulisiko meidän ryhtyä tähän projektiin. "Luonnollisuus" argumentti ei toimi, koska tuhatvuotias ihmisolento on aivan yhtä luonnollinen kuin 60-vuotiaana kuoleva ihminen. Toisaalta, myöskään ihmishenkien pelastamisen puolesta vetoaminen ei vakuuta, koska mikä velvollisuus meillä on pidentää elämänkaartamme, varsinkaan näin radikaalisti? On nykyisiä moraalikäsityksiä vastaan olla pelastamatta ihmishenkiä - sitähän iän pidentäminen on, tapahtui se sitten pelastusrenkaalla tai rokotteella. Sille ei vain ole ehdotonta, rautaista sääntöä, joten joudumme katsomaan muita tekijöitä.<br />
<br />
Koska de Grey mainitsee <a rel="nofollow external" href="http://www.mfoundation.org/files/sens/concerns.htm#ineq">projektin sivuilla</a>, että tämäntyyppinen hoito ei jäisi vain rikkaiden huviksi, liikakansoituksen ongelma pahenisi. Hän ehdottaa, ettemme hankkisi niin monia lapsia korjataksemme syntyvien suhdetta kuolleisiin, joka keskimääräisen eliniän noustessa myös nousisi. Olettaen, että ihmiset eläisivät pisimmillään päälle 1000-vuotiaiksi, suhteessa normaali lapsentekoaika olisi siinä 200-300 vuoden paikkeilla, jona aikana sitten pyöräyttäisimme ne pari-kolme mukulaa. Aikavälin ollessa näin pitkä muutokset väestön koossa hidastuisivat, mutta tapahtuisivat kuitenkin. Pitää kuitenkin muistaa kysyä, että onkohan niin, että ihmiset jättävät lisääntymishalunsa narikkaan, ellei niitä onnistuta jollain kontrollikeinolla hillitsemään?<br />
<br />
Liikakansoituksesta tekee ympäristöongelman se, että valtavaksi paisunut ihmismassa vaatii myös valtavan määrän resursseja elinsijaltaan. Korkea teknologian taso ei sekään pysy yllä aivan itsestään, vaan vaatii omat raaka-aineensa. Jos nämä "ikuisen nuoruuden" visiot toteutuvat, meillä on käsissämme ilmeisesti miljardeja ihmisiä, jotka elävät monta kertaa normaalia pidemmälle, kuluttavat luultavasti saman verran eivätkä uskoakseni ole halukkaita luopumaan ihmelääkkeestään. Jos lisääntyminen saadaan aisoihin, tilanne vastaisi nykyistä paitsi että ihmiskanta ei uusiutuisi niin nopsaan.<br />
<br />
Jos otamme hörpyn tästä lähteestä, tulemme riippuvaisiksi siitä, kuten on yleensä laita teknologian kanssa. Silloin me joudumme ylläpitämään nykyistä teknologiapyramidia, koska vain sen avulla tätä elämän eliksiiriä voidaan valmistaa, ja se ei ainakaan merkitse kulutuksen vähentämistä.<br />
<br />
Lopuksi voidaan kysyä, että miksi kuolemaa pitää yrittää potkia mahdollisimman kauaksi? Kuolema ja kärsimys ovat erottamaton osa elämäämme, sillä ilman niitä emme osaisi suhteuttaa miellyttäviä asioita, ja ne menettäisivät arvoaan mukavuuden inflaatiossa. Jospa nyt kuitenkin kuolisimme ihan tavalliseen aikaan varmuuden vuoksi.<br />
<br />
-<a rel="external" href="http://www.anus.com/etc/people/frostwood">kuurakarahka</a>
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Päätäpahkaa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/397/paatapahkaa" />
		<updated>2008-11-13T10:25:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-11T12:21:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.397</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Nano on uusin taikasana kohta toteutuvien tulevaisuuden visioiden muassa. Ei olekaan asiaa, mitä ei hippusella "nanoa" saisi entistä ehommaksi. Pitäisikö meidän siis kylpeä tässä teknologiassa niinkuin olisi jo?</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/397/paatapahkaa"><![CDATA[
                Nano on uusin taikasana kohta toteutuvien tulevaisuuden visioiden muassa. Ei olekaan asiaa, mitä ei hippusella "nanoa" saisi entistä ehommaksi. Pitäisikö meidän siis kylpeä tässä teknologiassa niinkuin olisi jo?Nanohiukkasten käyttö kaupallisissa sovelluksissa yleistyy nopealla tahdilla. Tuore tutkimus valottaa hiilen nanohiukkasten mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia. <br />
<br />
Nanohiukkasten terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä paljoakaan, vaikka niitä käytetään jo laajalti esimerkiksi kosmetiikassa ja elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, ja niitä on huomattavia määriä muun muassa liikenteen päästöissä.<br />
<br />
Nanohiukkasten käytön yleistyessä kulutustuotteissa ovat niihin liittyvä seuranta ja lainsäädäntö jälkijunassa. Euroopan unionin kemikaaliasetus REACH ei edes tunne käsitettä nanomateriaali.<br />
<br />
Professori Ilpo Vattulaisen ja akatemiatutkija Emppu Salosen tutkimusryhmät ovat yhdessä yhdysvaltalaisen professori Pu-Chun Ken ryhmän kanssa selvittäneet, kuinka hiilen nanohiukkaset vuorovaikuttavat solujen kanssa. Tulokset antavat aihetta huoleen.<br />
<br />
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tietyt soluviljelmät eivät häiriinny, jos ne altistetaan hiilen pallomaisille nanohiukkasille eli fullereeneille. Solujen toiminta ei häiriinny myöskään silloin, jos ne altistetaan galliinihapolle, jota esiintyy lähes kaikissa kasveissa ja muun muassa teessä. Sen sijaan soluliuoksessa yhtä aikaa esiintyessään fullereenit ja galliinihappo järjestyvät rakenteiksi, jotka sitoutuvat solujen pinnalle ja aiheuttavat solujen kuoleman muutamassa kymmenessä minuutissa.<br />
<br />
Tutkimus osoittaa, kuinka ongelmallista nanohiukkasten terveysvaikutusten kartoittaminen on. Vaikka yksittäinen nanohiukkastyyppi ei näyttäisikään olevan myrkyllinen, sen vuorovaikutukset muiden elimistössä esiintyvien yhdisteiden kanssa voivat aiheuttaa vakavia ongelmia solujen toiminnalle. Nanohiukkasten ja eri biomolekyylien mahdollisia yhdistelmiä on suunnaton määrä, mistä johtuen niiden systemaattinen tutkiminen on käytännössä mahdotonta.<br />
<br />
Tutkimus fullereenien ja galliinihapon aiheuttamasta solukuolemasta on äskettin julkaistu nanotieteen tutkimuslehdessä Small.<br />
<br />
<a rel="nofollow external" href="http://verkkouutiset.fi/juttu.php?id=137766">Lähde</a><br />
<p><br />
Kivikkoinen on tämä polku, jota kuljemme, eikä niitä kaikkia murikoita voi huomata matkan aikana. Varsinkin silloin kun juoksemme pää kolmantena jalkana ja katse tiukasti horisontissa jäävät kivet huomaamatta, ja kaatumisen vaara on ilmeinen. Sitä ei vain tule ajatelleeksi kun tulevaisuus näyttää niin lupaavalta tuolla taivaanrannalla, vaikka ensin olisi hyvä varmistaa että jalat ovat tukevasti maan päällä.<br />
<br />
Nanoteknologia lupaa suurenmoisia loikkia kehityksessä, sillä sen avulla voimme astua maailmaan, jossa ikkunat pysyvät puhtaina itsestään, käyttöesineet ovat kestävämpiä, kevyempiä ja yleensäkin tekevät työnsä paremmin: noin karkeasti sanoen kaikki olisi jollain tavalla paremmin nanoauringon alla. Positiivisia puolia nanoteknologiassa varmasti onkin mittava liuta, sitä en epäile, koska kyseessä on kuitenkin uusi lähestymistapa materiaalienkäsittelyyn. Sokea teknologiausko kuitenkin saa ihmisen ajattelemaan, että kehityksestä ei voi seurata kuin hyvää, ja totta tosiaan, kukapa ei tahtoisi ikuisesti puhtaita ikkunoita. Mitä vähemmän vaivaa, sitä parempi, eikö?<br />
<br />
Tämän valossa on todennäköistä, että mahdollisten huonojen puolien tutkiminen ja esille kaivaminen on jäänyt paljon vähemmälle kuin mukavien asioiden, joita sitten messutaan hurmioituneille massoille - ilolla he ottavat lahjan vastaan. On itsestäänselvää, että uudet teknologiat, eli työkalut, vaikuttavat meihin monilla tavoin, eivätkä ne kaikki ole välttämättä suotuisia pitkällä tähtäimellä. Mikäli nanoteknologiaa aiotaan hyödyntää, olisi viisainta käyttää vain niitä sovelluksia, jotka tutkitusti eivät polta käsiämme. Tällaiset mielipiteet ovat kuitenkin epäsuosittuja, koska nehän selvästi hidastavat kehitystä ja estävät uusille laitumille kirmausta. Tuhannet liikeideat odottavat toteutumistaan, mutta ne joutuvat jäämään idean asteelle jos nanoteknologiaa ei otetakaan avosylin vastaan. Kukaan ei tahdo kuulla, että tämän kirjavan oven takana saattaa lymytä varsinainen vitsausten kirjo, koska se asettaa heidän oman optimisminsa häpeälliseen valoon ja kyseenalaistaa heidän kiintyneet käsityksensä kehityksestä.<br />
<br />
Monet olettavat automaattisesti, että teknologinen ja taloudellinen kehitys on yksistään hyvästä, ja he elävät elämänsä mm. tuon ajatuksen kautta. Se on osa heitä itseään, ja siitä luopuminen olisi henkisesti tuskallista. Se vaatisi kaikkien tämän käsityksen ylle kasautuneiden rakennelmien tuhoa ja uudistuneelta perustalta rakentamista. On kuitenkin helpompi pitää kehitysuskon epäilijöitä vain oppimattomina pahanilmanlintuina, koska sitä kautta pääsee itse moraalisesti ylivertaiseen asemaan. Sinne vetäytyen on yksinkertaista perustella itselleen, kuinka oma mielipide on se oikea - se nyt sattuu turvaamaan mukavat oltavat siinä samalla. Sillä aikaa kun ihmiset käyvät tätä saippuadraamaa lävitse tällä kertaa nanoteknologia kenttänään, tällä haavaa vielä varsin tuntematon tekniikka valtaa alaa päivittäisessä elämässämme ja kylvää siemeniä huomista varten. Mitä noista siemenistä syntyy, emme tiedä.<br />
<br />
-<a rel="external" href="http://www.anus.com/etc/people/frostwood">kuurakarahka</a>
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>”Suomesta ei poliisivaltiota, mutta...”</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/396/asuomesta_ei_poliisivaltiota_m" />
		<updated>2008-11-10T10:58:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-10T10:58:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.396</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Sisäasiainministeri Anne Holmlund varoitti internetiin liittyvien turvallisuusuhkien kasvusta tulevaisuudessa maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan Helsingissä.

-Verkkomaailma on luonut täysin uusia mahdollisuuksia valmistella ja tehdä rikoksia. Samalla uppoutuminen virtuaalimaailmaan saattaa vieraannuttaa todellisesta elämästä. Perinteisen yhteisöllisyyden tilalle on syntynyt verkkoyhteisöjen maailma. Tämä on todellisuutta niin hyvässä kuin pahassa, Holmlund sanoo puheessaan.

Holmlundin mielestä viranomaisten tietojensaantioikeuksia tulisi nostaa, vaikka yksilön tietosuoja kärsisikin.

-Jaan poliisiylijohtajan näkemyksen siitä, että ihmisten turvallisuuden edistämiseksi tietosuojan on väistyttävä ainakin jonkin verran. Samaan hengenvetoon haluan kuitenkin korostaa, että tarkoituksenani ei ole tavoitella poliisivaltiota, jossa kaikkia tarkkaillaan kaiken aikaa.

Tarkoituksellisin verkkohyökkäyksin saatetaan Holmlundin mukaan pyrkiä myös heikentämään valtion päätöksentekojärjestelmien tai esimerkiksi rahaliikenteen toimivuutta. Viranomaisten yhteistoimin tuleekin seurata yhteiskuntamme teknistymistä ja varautua erilaisiin tietoverkkouhkiin.

Suomen sisäisen suurimpana turvallisuusuhkana Holmlund ei pidä internetiä, vaan syrjäytymistä.

-Ei siis järjestäytynyt rikollisuus, ei terrorismi, ei sodat, ei internet-maailma, vaan syrjäytyminen. Se luo pohjaa ja mahdollisuuksia monille ei-toivotuille kehitystrendeille, kuten raa’alle väkivallalle ja ääriryhmittymille.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/396/asuomesta_ei_poliisivaltiota_m"><![CDATA[
                Sisäasiainministeri Anne Holmlund varoitti internetiin liittyvien turvallisuusuhkien kasvusta tulevaisuudessa maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan Helsingissä.<br />
<br />
-Verkkomaailma on luonut täysin uusia mahdollisuuksia valmistella ja tehdä rikoksia. Samalla uppoutuminen virtuaalimaailmaan saattaa vieraannuttaa todellisesta elämästä. Perinteisen yhteisöllisyyden tilalle on syntynyt verkkoyhteisöjen maailma. Tämä on todellisuutta niin hyvässä kuin pahassa, Holmlund sanoo puheessaan.<br />
<br />
Holmlundin mielestä viranomaisten tietojensaantioikeuksia tulisi nostaa, vaikka yksilön tietosuoja kärsisikin.<br />
<br />
-Jaan poliisiylijohtajan näkemyksen siitä, että ihmisten turvallisuuden edistämiseksi tietosuojan on väistyttävä ainakin jonkin verran. Samaan hengenvetoon haluan kuitenkin korostaa, että tarkoituksenani ei ole tavoitella poliisivaltiota, jossa kaikkia tarkkaillaan kaiken aikaa.<br />
<br />
Tarkoituksellisin verkkohyökkäyksin saatetaan Holmlundin mukaan pyrkiä myös heikentämään valtion päätöksentekojärjestelmien tai esimerkiksi rahaliikenteen toimivuutta. Viranomaisten yhteistoimin tuleekin seurata yhteiskuntamme teknistymistä ja varautua erilaisiin tietoverkkouhkiin.<br />
<br />
Suomen sisäisen suurimpana turvallisuusuhkana Holmlund ei pidä internetiä, vaan syrjäytymistä.<br />
<br />
-Ei siis järjestäytynyt rikollisuus, ei terrorismi, ei sodat, ei internet-maailma, vaan syrjäytyminen. Se luo pohjaa ja mahdollisuuksia monille ei-toivotuille kehitystrendeille, kuten raa’alle väkivallalle ja ääriryhmittymille.<a rel="nofollow external" href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/40612-suomesta-ei-poliisivaltiota-mutta">Lähde</a><br />
<p><br />
Olettaen, että syrjäytyminen luo pohjaa internetissä havaittaville ääriaineksille, voi kysyä, että kuinka syrjäytymisen seurausten valvonta estää itse syrjäytymistä?
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Pamfletti: Kouluampuja ei ole mielisairas</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/395/pamfletti_kouluampuja_ei_ole_m" />
		<updated>2008-11-09T04:23:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-09T04:23:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.395</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Harvoin kirja on yhtä ajankohtainen. Jussi Särkelän Koulumurhat-pamfletti ilmestyi vain kuukausi Kauhajoen tragedian jälkeen. WSOY:n Barrikadi-sarjassa julkaistu teos on kaiketi ensimmäinen yritys käsitellä aihetta kirjan muodossa. 

"Aloin kirjoittaa, kun keskustelu kääntyi heti Jokelan tapahduttua mielenterveysongelmiin. Näytti siltä, että ampuminen oli helpointa selittää niillä", Särkelä sanoo. 

Hän on entinen järjestöjyrä, joka toimi vuosikymmenet Näkövammaisten keskusliitossa ja Invalidiliitossa. 1990-luvulla hän työskenteli Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtajana. 

Taustaansa nähden Särkelä, 57, esittää yllättäviä näkemyksiä. 

Hänen mukaansa nyky-yhteiskunnan vitsaus on psykologisointi, jossa kaikki poikkeavuus selitetään mielenterveysongelmiksi. Oikeasti mielisairaat ihmiset ovat Suomessa heitteillä samalla kun pahoinvointi, pettymys tai väsymys luokitellaan mielenterveysongelmiksi. 

"Nyt ammuskelutapaukset johtavat siihen, että koululaisten huolikartoitukset lisääntyvät. Tarkoitus on seuloa, kenestä voi tulla kouluampuja. Poikkeavat yksilöt ulkoistetaan sosiaali- ja terveyshuollon hoidettaviksi sen sijaan, että he olisivat osa yhteisöä. Heidät leimataan loppuiäkseen", Särkelä laukoo. 


Hän sanoo odottavansa peloissaan Jokelan ja Kauhajoen tutkintalautakuntien toimenpidesuosituksia. 

"Sieltä tulee varmasti ehdotuksia, että mielenterveyspalveluita on lisättävä. Kouluihin suositellaan turvallisuuskoulutusta, ja aseiden saantia rajoitetaan. Sen sijaan että hoidettaisiin sairautta, hyväillään oireita." 

Sairas on Särkelän mielestä yhteiskunta, ei yksilö. Hänen taikasanansa on sama kuin pääministeri Matti Vanhasella (kesk) ja monella muulla: yhteisöllisyys. 

"Jokelan jälkeen poliitikot eivät vielä puhuneet yhteisöllisyydestä. Mielipidekirjoituksissa kansalaiset ja tutkijat näkivät kuitenkin keskeisenä ongelmana yhteisöjen rapautumisen." 

"Yhteisöt eivät enää tue yksilöitä. Yksilöt ovat joutuneet irralleen, ja ilman sosiaalisia siteitä myös mieli on lähtenyt hajoamaan." 

Miten Särkelä sitten hoitaisi sairasta yhteiskuntaa? 

Vaikka yhteisöjen rapautumisen luulisi olevan koko länsimaisen kulttuurin ongelma, Särkelä penää pamfletissaan hallituksen vastuuta. 

Tutkijalautakunnan sijasta pitäisi perustaa "tieteellinen neuvottelukunta", vieläpä valtioneuvoston kanslian yhteyteen. 

"Siihen kuuluisi johtavia filosofian, sosiologian, historian ja kasvatustieteen tutkijoita, jotka selvittäisivät, mitä yhteisöille on oikein neljänkymmenen vuoden aikana tapahtunut." 


Yhteisöllisyyden vahvistamisen Särkelä aloittaisi kouluista. 

"Opettajilla on valtava vastuu, ja he tarvitsevat tukea. Heidän tehtävänsä ei voi olla pelkkää tiedonsiirtoa, vaan kokonaisvaltaista ihmisen kasvattamista. Pitäisi palata pienempiin kouluyksikköihin, ja sitten pienentää luokkakokoja." 

Särkelä myöntää, ettei hänellä ole takataskussaan ihmereseptiä. 

"Tulen osaksi ongelmaa, jos alan luetella toimenpiteitä. Kukaan ei pysty tekemään temppulistaa. Minulla ei ole kompetenssia kuin esittää kysymyksiä. Mutta vastauksia pitäisi alkaa hakea tosissaan. Toivon, että arvostetut tieteentekijät avaisivat suunsa ja alkaisivat puhua."</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/395/pamfletti_kouluampuja_ei_ole_m"><![CDATA[
                Harvoin kirja on yhtä ajankohtainen. Jussi Särkelän Koulumurhat-pamfletti ilmestyi vain kuukausi Kauhajoen tragedian jälkeen. WSOY:n Barrikadi-sarjassa julkaistu teos on kaiketi ensimmäinen yritys käsitellä aihetta kirjan muodossa. <br />
<br />
"Aloin kirjoittaa, kun keskustelu kääntyi heti Jokelan tapahduttua mielenterveysongelmiin. Näytti siltä, että ampuminen oli helpointa selittää niillä", Särkelä sanoo. <br />
<br />
Hän on entinen järjestöjyrä, joka toimi vuosikymmenet Näkövammaisten keskusliitossa ja Invalidiliitossa. 1990-luvulla hän työskenteli Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtajana. <br />
<br />
Taustaansa nähden Särkelä, 57, esittää yllättäviä näkemyksiä. <br />
<br />
Hänen mukaansa nyky-yhteiskunnan vitsaus on psykologisointi, jossa kaikki poikkeavuus selitetään mielenterveysongelmiksi. Oikeasti mielisairaat ihmiset ovat Suomessa heitteillä samalla kun pahoinvointi, pettymys tai väsymys luokitellaan mielenterveysongelmiksi. <br />
<br />
"Nyt ammuskelutapaukset johtavat siihen, että koululaisten huolikartoitukset lisääntyvät. Tarkoitus on seuloa, kenestä voi tulla kouluampuja. Poikkeavat yksilöt ulkoistetaan sosiaali- ja terveyshuollon hoidettaviksi sen sijaan, että he olisivat osa yhteisöä. Heidät leimataan loppuiäkseen", Särkelä laukoo. <br />
<br />
<br />
Hän sanoo odottavansa peloissaan Jokelan ja Kauhajoen tutkintalautakuntien toimenpidesuosituksia. <br />
<br />
"Sieltä tulee varmasti ehdotuksia, että mielenterveyspalveluita on lisättävä. Kouluihin suositellaan turvallisuuskoulutusta, ja aseiden saantia rajoitetaan. Sen sijaan että hoidettaisiin sairautta, hyväillään oireita." <br />
<br />
Sairas on Särkelän mielestä yhteiskunta, ei yksilö. Hänen taikasanansa on sama kuin pääministeri Matti Vanhasella (kesk) ja monella muulla: yhteisöllisyys. <br />
<br />
"Jokelan jälkeen poliitikot eivät vielä puhuneet yhteisöllisyydestä. Mielipidekirjoituksissa kansalaiset ja tutkijat näkivät kuitenkin keskeisenä ongelmana yhteisöjen rapautumisen." <br />
<br />
"Yhteisöt eivät enää tue yksilöitä. Yksilöt ovat joutuneet irralleen, ja ilman sosiaalisia siteitä myös mieli on lähtenyt hajoamaan." <br />
<br />
Miten Särkelä sitten hoitaisi sairasta yhteiskuntaa? <br />
<br />
Vaikka yhteisöjen rapautumisen luulisi olevan koko länsimaisen kulttuurin ongelma, Särkelä penää pamfletissaan hallituksen vastuuta. <br />
<br />
Tutkijalautakunnan sijasta pitäisi perustaa "tieteellinen neuvottelukunta", vieläpä valtioneuvoston kanslian yhteyteen. <br />
<br />
"Siihen kuuluisi johtavia filosofian, sosiologian, historian ja kasvatustieteen tutkijoita, jotka selvittäisivät, mitä yhteisöille on oikein neljänkymmenen vuoden aikana tapahtunut." <br />
<br />
<br />
Yhteisöllisyyden vahvistamisen Särkelä aloittaisi kouluista. <br />
<br />
"Opettajilla on valtava vastuu, ja he tarvitsevat tukea. Heidän tehtävänsä ei voi olla pelkkää tiedonsiirtoa, vaan kokonaisvaltaista ihmisen kasvattamista. Pitäisi palata pienempiin kouluyksikköihin, ja sitten pienentää luokkakokoja." <br />
<br />
Särkelä myöntää, ettei hänellä ole takataskussaan ihmereseptiä. <br />
<br />
"Tulen osaksi ongelmaa, jos alan luetella toimenpiteitä. Kukaan ei pysty tekemään temppulistaa. Minulla ei ole kompetenssia kuin esittää kysymyksiä. Mutta vastauksia pitäisi alkaa hakea tosissaan. Toivon, että arvostetut tieteentekijät avaisivat suunsa ja alkaisivat puhua."<a rel="nofollow external" href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pamfletti+Kouluampuja+ei+ole+mielisairas/1135240924204">Lähde</a><br />
<p><br />
Helppoahan se on selitellä kouluampuminen ym. muottiin sulautumaton teko mielenterveydelliseksi viaksi: silloin yhteisön ei tarvitse katsoa peiliin, koska syyn esitetään tulevan jumalallisten sfäärien luota, eikä meillä ole mitään sananvaltaa asiaan. Joudumme vain sopeutumaan, ja paras keinohan tähän on tietysti lisätä valvontaa. Yhtäkkiä näemmekin kouluampujia yhden jos toisenkin pulpetin äärellä. Näin ollen on kätevä aloittaa seulominen ja yksipuolinen kategorisointi, jossa olet joko "puhdas" tai sitten mahdollinen kouluampuja.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Kevytsähköä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/393/kevytsahkaoea" />
		<updated>2008-11-13T10:25:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-06T12:22:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.393</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">"Hallitus pistää kansalaiset sähkönsäästökuurille," mutta teko on enemmänkin symbolinen kuin todellinen.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/393/kevytsahkaoea"><![CDATA[
                "Hallitus pistää kansalaiset sähkönsäästökuurille," mutta teko on enemmänkin symbolinen kuin todellinen.Hallitus aikoo kääntää Suomen energian kokonaiskulutuksen laskuun. Sähköä sen sijaan käytetään vuonna 2020 enemmän kuin nyt, mutta kasvun on hotkaissut pääasiassa teollisuus. Tavallisen suomalaisen hallitus haluaa säästävän sähköä. <br />
<br />
Hallitus esitteli tänään asiakirjan nimeltä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Sen pääpaino on vuoteen 2020 ulottuvissa linjauksissa.<br />
<br />
Hallitus arvioi, että energian loppukulutus Suomessa vuonna 2020 on 347 terawattituntia (TWh), jos uusia säästötoimia ei tehdä. Uuden strategian avulla hallitus aikoo painaa kokonaiskulutuksen 310 TWh:iin eli noin kymmenen prosenttia edellä mainittua alemmaksi. Tämä tarkoittaa energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa, ja liikenteessä. <br />
<br />
Sähkönkulutuksen hallitus arvioi hieman nousevan nykyisestä, mutta ajatus on hidastaa kulutuksen kasvu merkittävästi. Jos mitään ei tehdä, sähkönkulutuksen arvioidaan nousevan nykyisestä 90 TWH:sta 103TWh:iin. Hallitus arvioi kulutuksen olevan 2020 noin 98TWh.<br />
<br />
Koska teollisuus on arvioinut tarvitsevansa jopa lisää sähköä, toivoo hallitus kansalaisten ryhtyvän sähkönsäästökuurille. <br />
<br />
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kotitalouskoneet ja valaisimet vaihdetaan energiaa säästäviin malleihin, joukkoliikennettä käytetään nykyistä enemmän ja että asumukset tiivistetään kunnolla, jotta sähkönkäyttö pysyy kurissa.<br />
<br />
Suomeen on tulossa lisää ydinvoimalla tuotettua sähköä. Lisää sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan muun muassa sähköntuonnin korvaamiseksi, sillä Suomi aikoo olla omavarainen sähkön suhteen jo 2010-luvulla. Sähköä pitää pystyä tuottamaan lisää myös sen vuoksi, että ilmaston kannalta haitallista, hiililauhdevoimalla tuotettua sähköä on tarkoitus korvata muilla tavoin tuotetulla sähköllä. <br />
<br />
Strategiaa valmistellutta ryhmää johtanut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) sanoi strategian julkistamistilaisuudessa, että tämä kaikki tarkoittaa todennäköisesti ydinvoiman lisärakentamista. Hänen mukaansa hallituksen on tehtävä päätöksiä asiasta vielä tällä hallituskaudella eli ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.<br />
<br />
Hallitus haluaa rakentaa jonkin verran lisävoimaa. Vuotoksen altaan rakentamisesta strategiaan on kirjattu linjaus, että sitä ei tällä hallituskaudella rakenneta. Kollajan altaan mahdollisesta rakentamisesta ei sen ole mainittu mitään. <br />
<br />
Eduskunta aloittaa strategian käsittelyn ensi viikon keskiviikkona, 12. päivä marraskuuta.<br />
<br />
<a rel="nofollow external" href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Hallitus+pistää+kansalaiset+sähkönsäästökuurille/1135240860316">Lähde</a><br />
<p><br />
"Koska teollisuus on arvioinut tarvitsevansa jopa lisää sähköä, toivoo hallitus kansalaisten ryhtyvän sähkönsäästökuurille."<br />
<br />
Vaikka sitä puhutaan kauniisti sähkönsäästämisestä ympäristöystävällisyyden nimissä, ei kuitenkaan olla valmiita todella työntämään viisaria alaspäin. Nyt en puhu kostomielessä: "ettäkö kansalaiset joutuvat teollisuusherrojen kisojen maksumiehiksi, niinkuin aina meitä sorretaan!" Sähkönkulutuksen nimissä energiatehokkaampien vaihtoehtojen käyttäminen tietenkin hidastaa hieman muuten niin villisti pyörivää sähkömittarin kiekkoa. Mittavat vähennykset tietysti vaativat mittavia toimia, ja kansalaisten kodeissa ja elämässä yleensä tämä heijastuisi vähennyksenä siellä, päivityksenä tuolla. Onko energiatehokasta saati ympäristöystävällistä tunkea ihmiset takaisin kulutusrumbaan "vihrein" motiivein sen vähiten energiaa kuluttavan kojeen perässä?<br />
<br />
Niinkuin tässä ei olisi jo tarpeeksi, teollisuus ei tyydy nykyiseenkään palaan kakusta. No, mikäs sen sopivampaa: pirteä kulutushan pitää teollisuuden pystyssä. Tuotantoa ei ole olemassa vain sen itsensä vuoksi, vaan me kuluttajat annamme sille syyn toimia ja kasvaa. Kaikkeen, mitä me suinkin kulutamme, menee energiaa ja raaka-aineita. Mitä enemmän me kulutamme, sitä enemmän menee energiaa ja raaka-aineita. Ja nykyään me kulutamme aika himskatin paljon, josta olisi varaa leikata.<br />
<br />
Ainahan ei tietenkään ollut näin. Kuinkahan paljon 1900-luvun alun keskivertotalous kulutti sähköä ja materiaa, ja minkälaatuista tämä kulutettu aine pääasiassa oli: uusiutuvaa vai uusiutumatonta tai rankkaa jalostamista tarvitsevaa? Ihmisillä on kuitenkin aineellisia tarpeita - selittämättömiä tarpeita - niinkuin harakallakin, joka on mieltynyt kaikkeen kiiltävään vaikkei sillä mitään teekään. Tämä on hoksattu jo ammoisina aikoina, mutta tämän tarpeen hyödyntämisen, eli tyydyttämisen, keinojen määrän kasvaessa räjähdysmäisesti kasvoi myös kulutus. Nyt kauppojen hyllyt ovat täynnä tavaraa, jota emme periaatteessa tarvitse, mutta koska perustarpeemme ovat jo lopensa kyllästettyjä, voimme ajatella "korkeampien" tarpeidemme täyttämistä. Meitä on siunattu vapaa-ajalla vaeltaa kaupoissa kuin zombit, haahuillen hyllyjen välissä etsimässä jotain, mikä pistäisi turtaan silmäämme ja herättäisi halun saada tämä oudon viehättävä kapine.<br />
<br />
Jos ihmiset eivät koskaan olisi olleet tietoisia joistain näistä käytännössä tarpeettomista esineistä, he eivät olisi osanneet kaivatakaan juuri niitä nimenomaisia tavaroita, vaikka kasvoton halu olisi toki piillyt pinnan alla hyönteissilmineen. Niinpä teollisuudellakaan ei olisi nykyistä aineellista syytä olemassaololleen, koska ihmiset eivät kokisi tarvitsevansa niin paljoa.<br />
<br />
Siinä mielessä onkin todella outoa kulutuksen vähentämisen kannalta laittaa ihmiset sähködieetille kuluttamisen keinoin (myönnetään, hieman säästäenkin ja lihasvoimaa käyttäen, joka on kauttaaltaan hyvä asia) ja samalla tukea teollisuuden tarpeita, joka on se kaivo, josta ammennamme pöhöttävän vetemme. Emmehän me muutakaan osaa tehdä.<br />
<br />
-<a rel="external" href="http://www.anus.com/etc/people/frostwood">kuurakarahka</a>
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
	<entry>
		<title>Tanskassa sallittaisiin hiv-positiivisten suojaamaton seksi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/391/tanskassa_sallittaisiin_hivpos" />
		<updated>2008-11-05T10:19:00-08:00</updated>
		<published>2008-11-05T10:19:00-08:00</published>
		<id>tag:suomennihilistinenjarjestaoe,2008:fnus.391</id>
		<link rel="related" type="text/html" href=""  />
		<summary type="text">Tanskassa johtavat aids-tutkijat katsovat, että myös hiv-positiivisilla täytyy olla oikeus suojaamattomaan seksiin. 

Heidän on voitava unohtaa kondomin käyttö ilman pelkoa vankilaan joutumisesta, sanovat tutkijat tanskalaiselle Berlingske Tidende -lehdelle.

Asiantuntijoiden mukaan on väärin, että hiv-tartunnan saanut voi saada neljän vuoden vankilatuomion suojaamattomasta seksistä.

Tutkijat pitävät hiv-positiivisten kohtelua kohtuuttoman syrjivänä.</summary>
        <content type="html" xml:lang="fi" xml:base="http://www.anus.com/tribes/fnus/entry/391/tanskassa_sallittaisiin_hivpos"><![CDATA[
                Tanskassa johtavat aids-tutkijat katsovat, että myös hiv-positiivisilla täytyy olla oikeus suojaamattomaan seksiin. <br />
<br />
Heidän on voitava unohtaa kondomin käyttö ilman pelkoa vankilaan joutumisesta, sanovat tutkijat tanskalaiselle Berlingske Tidende -lehdelle.<br />
<br />
Asiantuntijoiden mukaan on väärin, että hiv-tartunnan saanut voi saada neljän vuoden vankilatuomion suojaamattomasta seksistä.<br />
<br />
Tutkijat pitävät hiv-positiivisten kohtelua kohtuuttoman syrjivänä.<a rel="nofollow external" href="http://verkkouutiset.fi/juttu.php?id=137412">Lähde</a><br />
<p><br />
Uskoisin, että seksistä kahden jo valmiiksi hiv-positiivisen välillä ei paljoa tuomioita ole jaeltu, koska asiassa ei ole tapahtunut rikosta - ellei sitten jonkun kiemuran kautta pääse syyttämään, ettei kumpikaan ollut tietoinen toisen hiv-positiivisuudesta. Kuitenkin, vahinko tapahtuu kun hiv tarttuu, ja rangaistavaksi tuo tulee kun hiv-positiivinen kumppani ei kerro asiasta toiselle ennenkuin harrastaa suojaamatonta seksiä.<br />
<br />
Tässä mielessä tutkijoiden vaatimus on tyystin mieletön, koska kyseessä on enemmän kuin "vain" normaalin sukupuolitaudin tartuttaminen toiseen. AIDS ei parannu, mutta useimmat sen yhdynnän kautta saaneet kyllä ovat kohtalonsa ansainneetkin, koska ainakin länsimaissa ihmiset ovat tietoisia riskeistä. Niistä ei vain välitetä, koska on helpompaa vain heittäytyä halujensa vietäväksi jonkun yhden yön seuralaisen kanssa, ja siinä sivussa sitten unohtuu se suojakin.
		]]></content>
		<author>
			<name>admin</name>
		</author>
	</entry>
	
	
	
</feed>
