Maailmaa voidaan katsoa absoluuttisesti tai symbolisesti. Ensimmäisessä tilanteessa todellisuus on lukemattomien ominaisuuksien, määrien ja lukujen varasto, ja jälkimmäinen kanta voidaan tiivistää vain yhteen kuvioon vaikkapa tupakkiaskin kanteen. (Lue lisää)

Kodinkonekorjaajia työllistää yhä useammin pesu- ja kylmäkoneiden takuukorjaukset, kertoo Kymen Sanomat.

Kodinkonekorjaaja ja yrittäjä Juhani Hosko uskoo, että kaikista korjauksista peräti 80 prosenttia on takuukorjauksia. Vanhoja ja käytettyjä koneita ei juuri korjauteta ja alle sadan euron arvoiset kodinkoneet, kuten mikrot joutavat kaatopaikalle.

- Niitä ei nää korjata, vaikka usein vikana saattaa olla palanut sulake, jonka arvo on viisi senttiä. Tällainen kertakäyttökulutus on käsittämätöntä, Hosko toteaa lehdelle (Lue lisää)

Kansainvälisesti arvostettu suomalaisprofessori Pekka Himanen toi tänään mielenkiintoisen lisän maahanmuuttajakeskusteluun esittämällä presidenttifoorumissa, että 2010-luvulla Suomeen tarvittaisiin vuosittain 20 000 maahanmuuttajaa. Näin turvattaisiin Suomen talouskasvu, kun kansa eläköityy.

Tämä tarkoittaisi kohtapuoliin alkavalla vuosikymmenellä yhteensä 200 000 maahanmuuttajaa, joka nostaisi Suomen ulkomaalaisten määrän prosentuaalisesti eurooppalaiselle keskitasolle.

Presidentti Martti Ahtisaari pani vielä paremmaksi sanomalla kuulleensa, että 20 000 ei ole välttämättä riittävä vuosimäärä, vaan tarvetta Suomessa voisi olla 40 000:lle.

Ahtisaari toi esiin ihailunsa Kanadan järjestelmää kohtaan. Kanada kun onnistuu saamaan muuttajiksi paljon koulutettuja ihmisiä. Etuna tosin ovat maan viralliset kielet englanti ja ranska, jotka ovat maailmankieliä toisin kuin suomi.

Nykyisin Suomen nettomuuttovoitto liikkuu vuosittain 10 000 ihmisen paikkeilla. Tänään julkistetun Helsingin Sanomien kyselyn mukaan suomalaisten asenteet ovat muuttuneet viime vuosina aikaisempaa kriittisemmiksi maahanmuuttajia kohtaan. (Lue lisää)

Keskinäinen epäluottamus: jos lepäät laakereillasi, voit olla varma että jossain vaiheessa joku ottaa sinusta hyödyn irti. Niinpä joudut varustautumaan sen varalta. (Lue lisää)

Nyt se on varmaa: hehkulamput poistuvat myynnistä EU-alueella. Asia varmistui, kun Euroopan parlamentin täysistunto päättyi viime viikolla Strasbourgissa ilman, että asiasta olisi vaadittu äänestystä.

Europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.) kertoo Uudelle Suomelle, että asetus tuo helpotusta myös niiden suomalaisten elämään, joita energiansäästölamput ovat ärsyttäneet.

– Monet suomalaiset ovat olleet oikeutetusti tyytymättömiä siihen, etteivät pienoisloistelamppujen valaisuteho ole vastannut sitä, mitä tuotepakkauksessa on luvattu. Nyt lampuille on tarkemmat laatuvaatimukset.

– Joidenkin myynnissä olleiden energiansäästölamppujen valaisuteho on vastannut 10 wattia, vaikka pakkauksessa on voitu luvata sen vastaavan 60 wattia, Hassi kuvaa kuluttajien harhaanjohtamista.

Hassin mukaan hehkulamppukielto on ollut poikkeuksellisen tunteita herättävä kielto. Hän on saanut asiaan liittyen suomalaisilta paljon yhteydenottoja.

Hehkulamput häviävät asteittain syyskuusta 2009 alkaen, vuoteen 2012 mennessä.

Energiansäästölamput kuluttavat Euroopan komission mukaan 75 prosenttia vähemmän energiaa kuin hehkulamput. Hassin mukaan halogeenilamput, jotka jatkossa myös ovat sallittuja, puolestaan kuluttavat 30 prosenttia hehkulamppuja vähemmän.

Komissio on arvioinut, että siirtyminen energiansäästölamppuihin säästää EU:ssa sähköä saman verran, kuin 11 miljoonan eurooppalaistalouden vuotuinen energiankulutus on. (Lue lisää)

Jos metsät saataisiin kasvamaan nopeammin, metsäteollisuuden käyttöön ei tarvitsisi raivata metsiä nykyisellä kiihtyvällä tahdilla. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan puiden kasvuun vaikuttavia geenejä ja pyritään löytämään keinoja metsän kasvun tehostamiseen.

- Lyhyellä tähtäimellä ajatellen teollisuudesta on valtavasti hyötyä. Mutta aina, kun tuhoamme jonkin maa-alan tai metsäalan, tuhoamme samalla miljoonia vuosia koskemattomana olleen ekosysteemin, toteaa Helsingin yliopiston professori Yrjö Helariutta.

Metsien hyötykäyttö ja metsäteollisuus ovat Suomelle elintärkeitä, mutta metsäraaka-aineen riittävyys tulevaisuudessa pohdituttaa. Helariutan johtamassa Kestävä Energia SusEn -tutkimusohjelmassa selvitetään, miten metsän kasvua voitaisiin tehostaa ja nopeuttaa uusimman geenitiedon valossa.

- Metsänjalostusta on tehty vasta vähän aikaa, vain noin sata vuotta. Sen sijaan viljelykasvien kohdalla jalostustyötä on tehty pidempään. Esimerkiksi maissin ja vehnän nykyiset viljelymuodot ovat aivan erilaisia kuin alkuperäiset. Uuden geenitiedon avulla metsää voidaan pystyä viljelemään tulevaisuudessa kuten viljaa.

Kasvua nopeuttavia geenejä voitaisiin siirtää puihin

Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin puiden kasvua sääteleviä geenejä. Tiedon avulla voitaisiin saada mahdollisimman paljon irti niistä maa- ja metsäalueista, jotka on jo raivattu ihmisen käyttöön.

Tutkimusprojektissa on tutkittu lituruohon kasvuun vaikuttavia geenejä. Jos tutkimus rajoitettaisiin pelkkiin puihin, geenien vaikutukset ja periytyminen nähtäisiin vasta kymmenien vuosien kuluttua, kun metsään kasvaisi uusi puusukupolvi.

- Kaikilla kasveilla on samanlaiset perusrakenteet, ja samat geenit näyttävät olevan vastuussa sekä puiden että lituruohon kasvun säätelystä, Helariutta sanoo.

- Lituruoho on kasvimaailman banaanikärpänen: se on hyvä tutkimuskohde, sillä se kasvattaa uuden sukupolven kahdessa kuukaudessa. Sitä voidaan käyttää puiden rakenteen ja kehittymisen selvittämiseen samalla tavalla kuin ihmisen rakennetta on tutkittu banaanikärpästen avulla.

Vaikka kerran hakattua metsää ei saadakaan enää palautettua luonnonmukaiseksi, sitä voidaan uudistaa ekologisesti luomumetsänhoidon keinoin. Kasvua säätelevien geenien ymmärtäminen tarjoaa kuitenkin nopeamman tavan uudistaa metsää ja tehostaa kasvua.

- Kasvuun vaikuttavia geenejä voidaan esimerkiksi siirtää valittuihin puihin nopeuttamaan niiden kasvua. Käyttöön voidaan myös seuloa ne puut, joissa geenit ovat jo vahvasti olemassa.

Nopeakasvuinen metsä luomumetsänhoitoa parempi

Nopeakasvuiseksi jalostettu puu olisi teollisuuden käyttöön vähintään yhtä hyvä kuin tavallinenkin puu. Puita voitaisiin jalostaa teollisuuden ehdoilla samaan tapaan kuin peltokasveja.

- Oma näkemykseni on, että jos tietyltä pinta-alalta pystyttäisiin saamaan enemmän tuottavuutta irti, paine täysin luonnontilaisten metsäalojen hakkaamisen vähenisi. Toiminnan tehostamisesta jo menetetyillä alueilla johtaisi siihen, että meidän ei tarvitsisi vallata yhtä kiihtyvällä rytmillä biodiversiteetiltään tärkeitä alueita, professori Yrjö Helariutta toteaa.

Ratkaisuksi on esitetty luomumetsänhoitoa. Helariutta suhtautuu siihen kuitenkin kriittisesti ja näkee nopeakasvuisen metsän luomumetsänhoitoa kestävämpänä kehitysmuotona.

- Kun metsäalue on jo menetetty, on ihan sama, millaista geneettistä materiaalia sille laitetaan, sillä olemme jo peukaloineet luonnon järjestystä. Alueen tarkoituksena on tuottaa ihmisen käyttöön hyvin kasvavaa metsää ja raaka-ainetta sekä hillitä painetta hakata luonnontilassa olevaa metsää. (Lue lisää)

Rasismikortti on oiva tapa lyödä vastustaja väittelyssä maanrakoon, mutta ilman tunteiden verhoa sillä on paljon tylsempi merkitys. (Lue lisää)

Seinällä telineissä hiljaa lepäävä puu on katkottunakin vaikuttava näky. Kolmattasataa vuotta vanha, toistakymmentä senttiä paksuiksi kappaleiksi halkaistu harmaa mänty on peräisin Liperistä, minne se on tuotu Venäjältä.

- Muualta ei tuollaista puuta löytynyt. Siitä syntyy kesäksi moderni pirtinpöytä ja penkit, puuseppä Pekka Malinen kertoo.

Verstaassaan radion tahdissa hyörivä Malinen perusti oman puuseppäyrityksen Raisioon vuosi sitten. Oikeastaan Malinen aloitti yrittäjänä alusta jo toisen kerran: ensimmäisen hän perusti opiskelupaikkakunnalleen Ouluun, mutta muutto siirsi verstaan etelämmäs.

Kovin monella puusepällä rohkeus ei isojen ketjujen ja kiinalaisten kalusteiden keskellä riitä yrittäjyyteen. Malinen tietää kurssikavereistaan yhden, joka on polkaissut käyntiin oman firman. Muut ovat jatkaneet kouluttautumista, kenties toisella alalla, tai menneet isompiin kalusteteollisuuden firmoihin töihin.

- Kustannukset yrityksen aloittamisessa ovat aikamoiset, koska pitää hankkia kaikki koneet, hän sanoo.

Eloa lyhyellä syklillä

Tilauksia Malisella on seuraavalle kuukaudelle, eli kovin pitkällä syklillä puusepän yksityisyrittäjyydessä ei eletä.

- Aika tipotellen tilauksia tulee. Mihinkään puolen vuoden päähän töitä ei voi suunnitella, hän sanoo.

Taantuman vaikutusta hän ei kuitenkaan ole juuri huomannut.

- Tuntuu, että tilauksia on ehkä tullut viime aikoina jopa enemmän. Kun ihmisillä ei ole varaa ostaa asuntoja, he käyttävät rahat remontointiin ja sisustamiseen, Malinen arvelee.

- Toisaalta olen yrittäjänä vielä niin alussa, että en tiedä, onko näin todella. Toivon ainakin, että raha menisi siihen.

Käsin tehtyä ei heitetä pois

Malisen asiakkaat tulevat pääasiassa internetin kautta, jonne hän aloittaessaan teetti omat nettisivut. Tuotteiden saaminen myymälöihin on pienyrittäjälle varsin haastavaa.

- Tietysti jonkin verran olen mukana eri tapahtumissa, kuten Aura Street Marketissa tai Turku Design Weekilla.

Tyypillisimmiksi asiakkaikseen Malinen nimeää pariskunnat tai nuoret naiset. Hän arvioi, että pääosa asiakkaista on 25-45-vuotiaita.

- Nuoret aikuiset ovat tietoisempia ympäristöasioista ja muusta. Toisaalta asiakkaat ovat sellaisia, että he ovat jo käyneet etsimässä kaikki huonekaluliikkeet eivätkä ole löytäneet haluamaansa.

Puusepän tekemänä huonekalun hinta voi olla kaksinkertainen halvempaan kaupan teollisuustavaraan verrattuna, mutta Malinen löytää satsaukseen helposti perustelut.

- Esimerkiksi pöytä on silloin tehty parhaista materiaaleista perinteisellä puusepäntaidolla ja liitokset kestävät sen sata vuotta. Luulen, että ainakin ne, jotka ostavat käsintehtyä, osaavat sitä arvostaa. Kun ostaa ensimmäisen kerran jotain, joka on varta vasten tehty, huomaa eron käytössä. Tavaraa ei tarvitse heittää pois, eikä se mene rikki. (Lue lisää)

Eduskunta hyväksyi sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksen äänin 96–56.

Poissa kiistellyn Lex Nokian äänestyksestä oli oli 47 kansanedustajaa.

Vihreistä Johanna Sumuvuori ja Jyrki Kasvi äänestivät hallituksen esitystä vastaan.

Kuusi vihreää oli poissa äänestyksestä ja loput äänestivät hallituksen esityksen puolesta.

Aiemmassa vaiheessa lakia vastaan oli äänestänyt myös kolme muuta vihreiden kansanedustaja. Heistä Ville Niinistö oli paikalla, mutta ei äänestänyt. Kirsi Ojansuu ja Johanna Karimäki oli nimenhuudossa kirjattu poissaoleviksi.

Laki mahdollistaa työnantajille tietyin ehdoin oikeuden tutkia työntekijöidensä sähköpostien tunnistetietoja. Niitä ovat esimerkiksi tiedot viestien vastaanottajasta ja ajankohdasta. Viestien sisältöjen tutkimiseen laki ei anna oikeutta. (Lue lisää)