Fuusiovoimasta odotetaan tulevaisuuden energiamuotoa. Auringon hehkua jäljittelevä koevoimala on tarkoitus saada käyntiin noin kymmenen vuoden päästä – mutta fuusiosähköä voidaan saada kotitöpseleistä ehkä vasta tämän vuosisadan loppupuoliskolla.

Ensimmäisen fuusiokoevoimalan rakennustyöt aloitetaan tänä vuonna Cadarachessa Etelä-Ranskassa. Rakentaminen kestää kymmenkunta vuotta, minkä jälkeen koevoimalan on määrä toimia noin 20 vuotta.

– En osaa sanoa tarkasti, milloin ensimmäinen betonikuorma tuodaan rakennustyömaalle, mutta tänä vuonna se tapahtuu, lupaa voimalahankkeen pääjohtaja Norbert Holtkamp.

Voimalalle on varattu noin 60 hehtaarin alue. Itse fuusiovoimateknologiaa on kehitetty kansainvälisenä yhteistyönä jo pitkälle.

Tavoitteena omat voimalat

Hankkeessa ovat mukana EU, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea. Koevoimalan toiminta alkaa noin vuonna 2019, ja hanke tulee maksamaan noin 5,5 miljardia euroa.

– Suurin osa summasta tulee tavarana eli laitteina, tarvikkeina sekä tutkimus- ja insinöörityönä. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu se, että kukin osapuoli pystyy aikanaan rakentamaan omia fuusiovoimaloita, selvittää Holtkamp.

EU-maiden osuus rahoituksesta on 45 prosenttia. Muut osapuolet maksavat kukin yhdeksän prosenttia.

Tampereella vihittiin torstaina käyttöön osa fuusiovoimalaan liittyvistä tarvikkeista. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on saanut valmiiksi testausradan, jolla tutkitaan ja koekäytetään voimalan huoltojärjestelmiä.

Saasteeton energiamuoto

Fuusiovoiman keskeisin etu on se, ettei se tuota hiilidioksidipäästöjä eikä hitaasti hajoavaa radioaktiivista jätettä. Prosessi on periaatteessa sama kuin Auringossa: vetyatomit yhtyvät kovassa kuumuudessa heliumiksi.

– Fuusioenergia on yksi niistä uusista energiamuodoista, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä, painottaa VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori.

Voimalan polttoaineeksi tarvittavaa vetyä saadaan merivedestä. Raaka-aine siis tuskin loppuu, mutta halpaa energiaa fuusiovoimalan suunnittelijat eivät silti lupaa.

– Hintaa on vaikea arvioida tässä vaiheessa, mutta kyllä fuusiosähkö varmasti tulee olemaan kalliimpaa kuin mitä sähkö nykyisin maksaa, sanoo Seppo Karttunen, VTT:n fuusioteknologiayksikön johtava tutkija.

Sadan miljoonan asteen kuumuus

Teknisiä haasteita fuusiovoimalan rakentaminen antaa riittämiin. Auringon sisäosissa on valtava paine ja lämpöä noin 10 miljoonaa celsius-astetta. Maapallon oloissa kuumuus pitäisi saada nousemaan sataan miljoonaan asteeseen.

Jotta kuumuus ei sulata koko voimalaa, hehkuva kaasuplasma pidetään koossa voimakkaalla magneettikentällä. Jos voimala joudutaan ongelmien vuoksi pysäyttämään, se jäähtyy nopeasti.

– Kuumuus voi aiheuttaa paikallista sulamista. Jälkilämpö ei kuitenkaan ole fuusiopuolella ongelma, vaan reaktio sammuu kaikissa häiriötilanteissa, selvittää Seppo Karttunen.

Fuusioenergian vuosikymmenet

– 1985: Euroopan atomienergiayhteisö Euratom, Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Japani sopivat yhteistyöstä fuusiokoevoimalan rakentamiseksi.

– 1988: Suunnittelutyö aloitetaan.

– 2001: Fuusiovoimalan yksityiskohtainen suunnitelma julkistetaan.

– 2005: Eteläranskalainen Cadarache valitaan voimalan rakennuspaikaksi.

– 2007: Yhteistyöhön sitoutuvat EU-maat, Yhdysvallat, Venäjä, Japani, Kiina, Intia ja Etelä-Korea.

– 2009: Rakennustyöt aloitetaan Cadarachessa.

– 2018 tai 2019: Koevoimalaan viedään ensimmäinen plasmaerä ja se aloittaa toimintansa.

– 2020-luvun loppupuoli: jos koevoimala toimii odotusten mukaisesti, voidaan rakentaa demonstraatiovoimala,joka tuottaa fuusiosähköä.

– 2035: Optimistisimpien arvioiden mukaan fuusioenergia voisi jo tällöin tulla yleiseen käyttöön. (Lue lisää)

Uusiomuovikassi rasittaa ympäristöä kangaskassia vähemmän, osoittaa tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan ostoskassien valmistuksen, käytön ja hävityksen kasvihuonekaasupäästöt eivät kuitenkaan ole merkittäviä muun kulutuksen rinnalla.

Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillinen yliopiston selvityksessä on vertailtu erilaisten kassimateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä niiden koko elinkaaren ajalta. Muovikassia verrattiin paperi- ja kangaskasseihin sekä uusiomuovisiin ja biohajoaviin ostoskasseihin.

Eri materiaaleista valmistettujen kassien keskinäinen paremmuus riippuu ennen kaikkea kangaskassien käyttömäärästä sekä kotitalouden jätehuoltoratkaisuista eli käytettyjen jätepussien määrästä ja painosta. Suomessa myydään vuosittain vajaat 300 miljoonaa ostoskassia, joista valtaosa on muovikasseja.

Puuvillainen kassi ei olekaan ekologisin vaihtoehto

Uusiomateriaaleista valmistettu muovikassi vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. Paperi- ja muovikassin paremmuudessa keskeistä on jätepussien painon lisäksi paperin kierrätysaste ja paperin hajoamisaste kaatopaikalla. Mikäli suurin osa paperikasseista kierrätetään, paperikassi on todennäköisesti ympäristön kannalta parempi kuin muovikassi, mutta tämä pätee ainoastaan valkoisiin paperikasseihin. Ruskeita paperikasseja ei voi kierrättää paperinkeräyksen kautta.

Aiemmista tuloksista poiketen puuvillainen kestokassi ei ole paras kauppakassi. Puuvillan valmistuksessa tarvitaan paljon energiaa ja kasteluvettä, ja kassien tuotannosta aiheutuu runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi kestokasseja käytettäessä jätehuolto on ratkaistava muilla kertakäyttöisillä pusseilla, jolloin korvaavien pussien paino nousee ratkaisevaan asemaan. Kevyillä jätepusseilla ja suurilla käyttömäärillä puuvillakassi ohittaa kestävyydessä muovikassin, mutta ei uusiomuovikassia tai paperikassia. Tulosten valossa kestokasseihin olisi käytettävä muita kuituja puuvillan sijasta.

Biohajoava muovikassi huonoin vaihtoehto

Biohajoava ostoskassi todettiin huonoimmaksi vaihtoehdoksi. Nykyisellään niihin lisätään lujuuden parantamiseksi seosaineita, jotka ovat fossiilisperäisiä. Niiden biohajoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, kun pusseja kompostoidaan tai viedään kaatopaikalle. Biohajoava ostoskassi oli päästöiltään vertailukelpoinen muihin kasseihin ainoastaan, jos se poltettiin tai mädätettiin biokaasuksi.

Tehokkaimmin ostoksilla käynnin ilmastovaikutusta voi vähentää käymällä harvemmin kaupassa ja ostamalla täysiä kassillisia. Kaiken kaikkiaan ostoskassien vaikutus ilmastonmuutokseen on muuhun kulutukseen verrattuna vähäistä. (Lue lisää)

Poliisi ampui puukolla uhanneen miehen kuoliaaksi Etelä-Ruotsissa maanantain vastaisena yönä. Poliisin mukaan psyykkisesti sairas mies oli hyökännyt poliisien kimppuun, kun partio oli saapunut hänen asunnolleen Skånessa.

Viranomaiset kertoivat, että 57-vuotias mies ryntäsi poliiseja kohti puukko kädessään heti kun he avasivat oven. Poliisin mukaan tilanne oli ohi muutamassa sekunnissa.

Mies oli soittanut sunnuntai-iltana hätänumeroon ja kertonut olevansa väsynyt elämäänsä. Hän oli ilmoittanut myös pitävänsä hallussaan ampuma-asetta.

Mies oli varoittanut ampuvansa poliiseja, jos hänen kotiinsa tullaan ilman lupaa. (Lue lisää)

Suomalaisista enemmistö eli 64 prosenttia uskoo, että elintarviketta voi syödä "viimeinen käyttöpäivä" -päiväyksen jälkeen. Tämä on elintarviturvallisuusvirasto Eviran mukaan väärin.

Herkästi pilaantuvan elintarvikkeen pakkauksessa on ilmoitettava vähimmäissäilyvyysajan sijasta viimeinen käyttöpäivä. Se on ajankohta, johon asti elintarvike on säilytysohjetta noudattamalla käytettävissä. Tämän päivämäärän jälkeen tuotetta ei saa myydä eikä sitä pidä myöskään käyttää sellaisenaan tai toisten tuotteiden valmistamiseen.

Lisäksi 14 prosenttia arvioi, että tällaista elintarviketta saa edelleen myydä. 84 prosenttia tietää, että tuotetta voi syödä parasta ennen päivän jälkeen, kuten asia onkin.

Luvut käyvät ilmi Eviran teettämästä tuoreesta kyselystä. Virasto harmittelee, että etenkin päiväysmerkintöjen ero on edelleen epäselvä useille suomalaisille. (Lue lisää)

Modernien matkapuhelimien moninaiset toiminnot turhauttavat britti- ja jenkkikuluttajia, ilmenee uudesta tutkimuksesta BBC:n mukaan.

Mobiilifirma Mformationin tekemän tutkimuksen mukaan 85 prosenttia käyttäjistä kertoi turhautuneensa uuden puhelimen käyttöönoton vaikeuden takia. Kaikkiaan 4000 kyselyyn osallistuneesta peräti 95 prosenttia sanoi, että kokeilisi kyllä enemmän palveluita, jos puhelin olisi helpommin saatavissa käyttökuntoon.

Mformationin edustaja Matthew Bancroft kommentoi, että kyseessä on paradoksi: uudet puhelimet kykenevät vaikka millaisiin toimintoihin, mutta ne jäävät kokeilematta, koska puhelimet ovat niin hankalia käyttää. Kaiken lisäksi huonot käyttökokemukset laimentavat intoa kokeilla uusia ominaisuuksia. Jos sovellus ei toimi ensimmäisellä tai toisella kerralla, sitä ei enää edes yritetä käyttää.

Bancroft esittää ratkaisuksi kännykkäalan yhteisiä pelisääntöjä kännykän käyttöönotossa. Näin ollen hommaa ei tarvitsisi joka kerta opetella uudelleen.

Analyysiyhtiö CCS Insightin Geoff Blaber sanoo, että operaattorit pureutuvatkin juuri näihin ongelmiin lisäämällä henkilöstön koulutusta ja tukipalveluja. Blaber ottaa esille Applen iPhonen, jossa on kosketusnäyttö ja jonka käyttö perustuu ikonien paineluun. Ikonit ovat Blaberin mukaan parempi vaihtoehto kuin alavalikko.

Kännykkäyhtiöt ja operaattorit ovat siirtäneet painopisteitään juuri mobiilipalveluihin, sovelluksiin ja uusiin ominaisuuksiin kypsyneillä markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa ja Euroopassa. (Lue lisää)

Eristäytynyt kommunistivaltio Pohjois-Korea haluaa pitää kiinni oikeudestaan ydinaseisiin niin kauan kuin maa kokee Yhdysvaltain uhkaavan turvallisuuttaan.

Pohjois-Korean ulkoministeriö ilmoitti lauantaina, että suhteiden normalisointi Yhdysvaltoihin ei automaattisesti johda ydinaseista luopumiseen.

Pohjois-Koreasta palannut amerikkalainen asiantuntija Selig Harrison sanoi, että maalla on tiettävästi riittävä määrä väkevöitettyä plutoniumia neljän tai viiden ydinpommin rakentamiseen.

Harrison sanoi pohjoiskorealaisten isäntien vakuuttaneen, että maa halua ystävällismieliset suhteet Yhdysvaltoihin. Tästä huolimatta maa ei halua luopua ydinohjelmastaan eikä suostu siihen, että sen aseistus alistetaan kansainväliseen tarkkailuun. (Lue lisää)

Mitä tahto sukeltaa maailmaan tarkoittaa? (Lue lisää)

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) ehdottaa, että puolueet laatisivat yhteisen julkilausuman, jossa ne sanoutuisivat irti rasistisista sanoista ja teoista EU-vaalikampanjoinnissa.

"Julkilausumassa puolueet ilmoittaisivat, etteivät ne hyväksy ehdokkaidensa tai muiden puolueaktiivien julkisesti levittävän muukalaisvihamielisiä mielipiteitä", Wallin kaavailee.

Wallinin mukaan se, mitkä puolueet julkilausuman allekirjoittaisivat, olisi äänestäjille hyvää kuluttajavalistusta.

"Kysymys on myös kuvasta, mitä viestitämme maamme rajojen ulkopuolelle", hän sanoo.

Wallin korostaa, että monikulttuurisuus ja maahanmuutto eivät ole osa Suomen tulevaisuutta vaan jo nyt vallitseva asioiden tila.

"Pitäisi hyväksyä paasikivimäisesti tosiasiat ja toimia niin, että Suomen maahanmuuttopolitiikka ja kotouttaminen sujuisivat hyvin. Kysymys on myös perustavaa laatua olevista ihmisarvoon liittyvistä kysymyksistä."

Wallin ehdottaa, että puheenjohtajat allekirjoittaisivat julkilausuman hyvissä ajoin ennen vaalikampanjan alkua.

Wallin ei ole yksin ajatustensa kanssa. Keskiviikon Hufvudstadsbladetin haastattelussa pääministeri Matti Vanhanen (kesk) tuomitsi rasismin levittämisen Suomessa taantuman varjolla.

Tähän mennessä ärhäkintä ääntä maahanmuuttopolitiikasta on pitänyt perussuomalaiset. Wallin kuitenkin korostaa, että hänen aloitteensa ei ole suunnattu ketään vastaan vaan se on ilmaisu monikulttuurisuuden puolesta.

"Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että se on tosiasia. Olisi hyvä, että puolueet ilmaisisivat tämän selkeästi, ettei syntyisi tulkinnanvaraa onko yhteisessä rintamassa säröjä." (Lue lisää)

Talouden taantuma on tuonut yhdysvaltalaisista esiin uuden, säästeliään puolen. Maailman suurimpina kuluttajina tunnetut amerikkalaiset ovat löytäneet käytettyjen tavaroiden kaupat.

Second hand -liikkeet ja kirpputorit kukoistavat kaikkialla Yhdysvalloissa. Esimerkiksi käy Cincinnatissa sijaitseva Once Upon a Child (Olipa kerran lapsi) -liike, joka ostaa ja myy käytettyjä lasten vaatteita ja leluja.

Ennen taantumaa liikkeessä vieraili parikymmentä asiakasta päivässä. Määrä on sittemmin nelinkertaistunut. Asiakkaat eivät myöskään käyttäydy yhtä huolettomasti kuin aiemmin, myyjä Trish Dollard kertoo.

– He eivät enää osta mitään ennen kuin näkevät, paljonko heidän tuomistaan tavaroista maksetaan.

Myös tukkuliikkeiden ja tehtaanmyymälöiden myynti on kasvanut viime syyskuun jälkeen. Niiden kattojärjestön tekemän kyselyn mukaan kolme neljäsosaa liikkeistä kertoo myyntinsä kasvaneen keskimäärin 35 prosenttia.

Sormukset lainojen lyhennykseen

Vaatteiden ja lelujen lisäksi amerikkalaiset kauppaavat aiempaa enemmän kultaa ja jalokiviä. Valley Goldmine -jalokiviliikkeen omistaja Tim Hargis kertoo, että hänen neljän liikkeensä myynti on vuoden takaiseen verrattuna kaksinkertaistunut.

Asiakkaat myös tuovat myytäväksi aiempaa laadukkaampaa tavaraa.

– Rahaa saadakseen he myyvät jopa itselleen merkityksellisiä esineitä, Hargis kertoo.

Uudenlaisesta ikävästä esimerkistä käy työpaikkansa menettänyt autonmyyjä, joka hiljattain vieraili Valley Goldminessa.

– Hänellä oli maksettavanaan suuri asuntolaina ja iso pino laskuja. Hänen piti myydä kaikki palkintoina saamansa kultasormukset, kuten vuoden autonmyyjän ja autokaupan sormukset, Hargis kertoo.

Liiketoiminta on kasvanut myös Yhdysvaltain arviolta 15 000 panttilainaamossa. Kalifornian yläluokkaisessa Beverly Hillsissä sijaitseva Beverly Loan ei ole 70-vuotisen historiansa aikana kertaakaan aiemmin lainannut yhtä paljon, yrityksen johtaja Jordan Tabach-Bank sanoo.

Tavanomainen korko Beverly Loanin lainoille on neljä prosenttia kuukaudessa.

– Annamme edelleen viisi- ja kuusinumeroisia lainoja Beverly Hillsin seurapiirirouville, jotka haluavat plastiikkakirurgille. Mutta koskaan aiemmin emme ole nähneet yhtä paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat epätoivoisesti varoja yritystensä rahoitukseen, Tabach-Bank sanoo.

Kulutustottumukset muuttuvat

Henkilökohtaisten tragedioiden vastapainona asiantuntijat näkevät ilmiössä kokonaisuudessaan hyvääkin.

Marylandin yliopiston taloustutkija Jeff Werling arvioi, että käytettyjen tavaroiden osto- ja myyntikauppa hyödyttää jossain määrin Yhdysvaltain taloutta, koska se lisää kansallista kulutusta.

Psykologi Stuart Vyse muistuttaa, että amerikkalaisten ökymäiset kulutustottumukset muuttuvat nyt väistämättä.

– Hinku saada aina viimeisintä uutta vähenee ja ihmiset joutuvat miettimään ostoksiaan käyttötarkoituksen mukaan, Vyse sanoo. (Lue lisää)

Suomen Nihilistinen Järjestö haastatteli Beheritin Marko Laihoa. (Lue lisää)

Hiihtorinteiden keinolumettaminen voi olla merkittävä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ilmastonmuutosta voi ehkäistä lumipeitteellä, sillä 80 prosenttia auringon lämmöstä heijastuu valkeasta pinnasta takaisin avaruuteen ja viilentää näin ilmaa.

Keinolumen syntyminen

- Keinolunta tehdään ruiskuttamalla vettä kovalla paineella ilmaan. Lämpötila voi olla korkeintaan - 3 astetta.

- Vesi kristallisoituu ilmassa ja sataa lumena maahan.

- Yhdestä kuutiosta vettä saadaan kolme kuutiota lunta, joka on neljä kertaa tiiviimpää ja 60 kertaa kovempaa kuin luonnonlumi.

- Lumetus luo hiihtokeskusten läheisyyteen paikallisen sumuisen pienilmaston, josta aiheutuu esimerkiksi pyykkien hidas kuivuminen.

Ympäristökeskuksen professorin Jyri Seppälän mukaan keinolumetuksesta on hyötyä vain, jos keinolumi on tuotettu vihreällä energialla, mieluiten tuulienergialla. Hiihtokeskukset eivät ole vielä perehtyneet keinolumen ekologisiin mahdollisuuksiin.

Suomen hiihtokeskusten rinteistä lumetetaan noin 80 prosenttia, Etelä-Suomessa lumetetaan kaikki rinteet. Kittilän Levillä on hiihtorinteitä 176 hehtaaria, niistä keinolumetetaan kolmasosa. Hiihtokeskuksen yhteensä 50 vuorokautta kestävä ympärivuorokautinen lumetus tapahtuu hiihtokauden alussa, marraskuun alusta alkaen.

Vettä lumetukseen kuluu 1000 kuutiota tunnnissa. Joka kahdeksas sekunti syntyy kuorma-autollinen lunta. Kun kaikki Levin tykit ovat käytössä, niiden teho on 5000 kilowattia. Energiankulutus 50 vuorokaudessa on 6000 megawattituntia. Sähköllä lämpiävän omakotitalon energiankulutus on 21 000 kilovattituntia vuodessa. Lumetukseen käytettävä energia on neljännes yrityksen sähkönkulutuksesta.

Ympäristöjärjestöt vastustavat

Alpeilla rinteet ovat 30 % keinolunta, yhteensä 24 000 hehtaaria. Itävallassa keinolumetetaan puolet rinteistä. Vettä lumetukseen Alpilla kuluu ainakin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se vastaa 1,5 miljoonan asukkaan kaupungin vuosittaista vedenkulutusta. Ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet lumetusta Keski-Euroopassa 1980-luvulta saakka. Ympäristöjärjestöjen mukaan joidenkin Ranskan vuoristojokien vedenpinta on laskenut jopa 70 prosenttia keinolumetuksen vuoksi. Keinolumen ravinnekoostumus on erilainen kuin luonnonlumen, joten maaperään sulava keinolumi muuttaa kasvilajistoa. (Lue lisää)