Ostoksille rynnänneet ihmiset talloivat kaupan työntekijän kuoliaaksi perjantaina Yhdysvalloissa. Wal-Mart-kauppaketjun 34-vuotias työntekijä oli tekemässä huoltotöitä kaupan sisäänkäynnillä, kun noin kaksisataa ihmistä ryntäsi sisälle. Työntekijä kaatui maahan ja jäi kauppaan tulleiden jalkoihin.

New Yorkissa Long Islandilla sattuneessa välikohtauksessa loukkaantui neljä ihmistä. Turman jälkeen kaupan alan työntekijöiden liitto vaati pikaista selvitystä siitä, miksi kaupan turvallisuusjärjestelyt pettivät.

Kuolleen työntekijän tarkasta kuolinsyystä ei ole toistaiseksi tietoa.

Kiitospäivän jälkeinen perjantai eli niin sanottu Musta perjantai on Yhdysvalloissa vuoden kiireisin kauppapäivä. Useiden kauppojen oville kertyi ennen kaupankäynnin alkamista satojen ihmisten jonoja. (Lue lisää)

Koulumaailman yhteisöllisyydestä ja sen puuttumisesta kuuluu nyt kannanottoja monesta eri suunnasta. Keskinäistä vuorovaikutusta oppilaiden kesken pitäisi lisätä ja oppilaiden kilpailuttamista ja erottelemista vähentää. Lontoon yliopiston Institute of Educationin johtaja, professori Geoff Whitty varoittaa suomalaisia, että vallitseva suuntaus kannattaa muuttaa. Se eriarvoistaa yhteiskuntaa.

– Englannissa oppilaat asetetaan paremmuusjärjestykseen hyvin varhain. Suomi on kulkemassa samaan suuntaan, mutta sille tielle ei kannattaisi lähteä, kasvatustieteen päivillä Turussa perjantaina puhunut Whitty toteaa.

Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen (Cele) nuorisotutkija Tero Järvinen sanoo, että koulu pitäisi ymmärtää laajemmin sosiaalisena toimintaympäristönä eikä ahtaasti vain pelkkään oppimiseen keskittyvänä laitoksena. Sitä kautta vaikutetaan myös nuorten mielenterveysongelmiin, jotka ovat lisääntyneet 90-luvun lamavuosista lähtien.

– Opetussuunnitelmat on jo nyt ahdettu täyteen aineita, jotka perustuvat pelkkään kovaan tieteeseen ja uuden oppimiseen, Järvinen harmittelee.

– Tarvitaan koko suomalaisen koulutuspolitiikan muuttavia ohjelmia, professori Risto Rinne Turun yliopistosta jatkaa.

Briteissä ongelmaa on lähdetty ratkomaan ohjelmalla, jossa oppilaita opetetaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa erilaisilla luottamuspeleillä ja ryhmätyöharjoituksilla.

Vastuu kuuluu kunnallispäättäjille

Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtajan Markku Koposen mielestä yksi keino yhteisöllisyyden löytymiseen voisi olla oppilaitosten vuorovaikutuksen lisääminen työelämän kanssa. Nykyiset viikon mittaiset työharjoittelut peruskoulun viimeisinä vuosina eivät riitä.

– Vastuu sen kehittämisestä on mielestäni oppilaitoksilla, Koponen sanoo.

Rinne heittää perimmäisen vastuun yhteisöllisyyden löytymisestä kunnallispäättäjille.

– Kysymys on siitä, mikä asetetaan tärkeäksi. Suomessa kunnat tekevät valitettavasti säästöpolitiikkaa myös koulupuolella, jotta koulujärjestelmäkin olisi mahdollisimman tehokas. Se on huolestuttavaa, Rinne sanoo. (Lue lisää)

Ihmisiä. Niitä istuu omissa kopeissaan kuin ampiaistoukat kennoissaan, ja niitä myös vaeltaa tuhannella eri tyylillä siellä sun täällä mantuja mainion moninaisia. Tietävätkö ne itsekään, että missä elävät? Ovatkohan he edes kysyneet? (Lue lisää)

Tasa-arvolain uudistus uhkaa kaataa pieniä parturi- ja kampaamoyrittäjiä. Syynä on kaavailtu 3 000 euron sanktio, joka langetettaisiin yrittäjälle, jos tämä kieltäytyy palvelemasta jompaa kumpaa sukupuolta, kertoo Turun Sanomat.

Suomessa on hiusyrittäjiä, jotka palvelevat vain naisia tai vain miehiä. Vanhan ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät ovat saaneet koulutuksen joko kampaajan tai parturin ammattiin. Tutkinnot yhdistettiin parturi-kampaajan tutkinnoksi 1990-luvulla.

Hallitus haluaa, että miesten ja naisten tasa-arvon mukainen syrjintäkielto alkaa koskea myös tavaroiden ja palveluiden tarjoajia. Lähtökohtana on EU:n tasa-arvodirektiivi vuodelta 2004, jota nyt sovelletaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Eli jos mies menee kampaamoon ja vaatii tukanleikkuuta eikä saa sellaista, hänellä olisi oikeus kuitata vähintään 3 000 euron kipuraha.

Hiusyrittäjät vaativat hyvityksen alarajaa koskevan säädöksen poistamista.

- Suomen hiusyrittäjien tietojen mukaan direktiivi ei edellytä hyvitysseuraamusta eikä myöskään euromääräistä alarajaa hyvitykselle, vaan päätökset tarvittavista toimenpiteistä voidaan tehdä jäsenvaltioissa, Suomen hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Arja Laurila kirjoittaa. (Lue lisää)

Bakteerien antibioottiresistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt kaikkialla maailmassa kuluneen parinkymmenen vuoden aikana, eikä uusia resistenssiongelmat ratkaisevia lääkkeitä ole pystytty kehittämään.

Antibiootit ovat parhaimmillaan elämän pelastavia ihmelääkkeitä. Antibioottihoidon tarpeellisuudesta on kuitenkin aina hyvä keskustella lääkärin kanssa. Suomessa lääkärit tuntevat hyvin avohoidon infektioiden hoitosuositukset, ja osaavat soveltaa niitä. Esimerkiksi viruksen aiheuttamassa nuhakuumeessa ja äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa ei tarvita antibioottihoitoa.

Euroopan tautiviraston ECDC:n mukaan bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on yksi Euroopan merkittävimmistä terveysuhista. Euroopan antibioottipäivänä 18. marraskuuta halutaan herättää EU-maissa tietoisuus siitä, että antibiootit menettävät tehoaan, ja siksi niiden oikeaan käyttöön pitää kiinnittää huomiota.

Käyttö vähentynyt Suomessa

Suomessa antibiootteja käytetään avohoidossa yhtä paljon kuin Euroopassa keskimäärin. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Pohjoismaista Islannissa käytetään asukasta kohden Suomea enemmän antibiootteja, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hieman vähemmän. Euroopassa eniten antibiootteja käytetään Kreikassa, Ranskassa ja Italiassa.

Kansanterveyslaitoksen vuonna 1991 perustama bakteerien resistenssiä tutkiva yksikkö on rakentanut yhdessä Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioiden kanssa koko maan kattavaa FiRe-verkostoa (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance).

Verkosto on vuodesta 1997 asti tehnyt vuosittaisen bakteerien lääkeherkkyysraportin nimeltään Finres. Tulevaisuudessa tavoitteena on reaaliaikainen herkkyysmääritysseuranta. KTL:n yksikkö on lisäksi koordinoinut 1998-2008 MIKSTRA-ohjelmaa, jossa tutkittiin antibioottien käyttöä avohoidossa.

Uudet avohoidon tavallisimpien infektioiden Käypä hoito -suositukset annettiin 1999-2000. Niiden seurauksena antibioottien käyttö Suomessa on lähentynyt hoitosuosituksia.

Suomessa on vähemmän antibiooteille resistenttejä bakteereita kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Tärkein avohoidon ongelmabakteerimme on pneumokokki, joka on tavallisin välikorvatulehduksen aiheuttaja. Lisäksi se aiheuttaa poskiontelotulehduksia ja keuhkokuumeita. Penisilliinit ja makrolidiantibiootit tehoavat pneumokokkiin Suomessa huonommin kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Myös pneumokokin resistenssi näille tärkeille lääkkeille on meillä lisääntymässä. (Lue lisää)

Vijay Prozakin artikkeli "The small world" käännettynä suomeksi. (Lue lisää)

Suomalaisen maidon, naudanlihan ja tärkkelysperunan tuotannon kohtalonhetket ovat esillä ensi viikolla, kun EU:n maatalousministerit käsittelevät EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suuntaa.

Tiistaina alkavan kokouksen pääaihe on maataloustukijärjestelmän ns. terveystarkastus, jossa on tarkoitus jatkaa tukien irrottamista tuotannosta.

Puheenjohtajamaa Ranska pyrkii siihen, että jäsenmaat saisivat aikaan yhteisen kannan uudistuksesta, sen jälkeen kun EU:n parlamentti antaa lausuntonsa asiasta keskiviikkona. Kokouksesta odotetaan pitkää ja vaikeaa.

Maatalousneuvos Matti Hannulan mukaan terveystarkastuksen valmistelussa on tapahtunut edistystä Suomen kannalta, mutta valmista ei vielä ole.
Maatalouskysymysten päätökset tehdään määräenemmistöllä, joten Suomi ei voi yksin estää itselleen epämieluisia ratkaisuja.

–Ellei mitään tehdä, tuotanto meillä alenee. Tarvitaan toimenpiteitä, jotta tuotanto voi jatkua nykytasolla, Hannula totesi.

Yksi Suomelle hankalimmista asioista on suunnitelma lakkauttaa maitokiintiöt vuonna 2015. Se uhkaa suomalaista maidontuotantoa, sillä maitoa on halvempaa tuottaa keskisemmissä Euroopan maissa kuin Suomessa.

Suomessa on laskettu, että tuotanto olisi turvattu, jos lypsylehmille saataisiin sadan euron palkkio nautaa kohden. Suomen 290000 lypsylehmälle tavoitellaan näin ollen EU:n kassasta yhteensä 29 miljoonan euron tukea.

Hannulan mukaan EU:n komissio ymmärtää Suomen toivetta saada lehmilleen tukea, mutta kaikki EU-maat eivät ole yhtä myötämielisiä.

Esimerkiksi naapurimaa Ruotsi kuuluu EU:n maatalouspolitiikan liberaaliryhmään, joka haluaisi kaikin tavoin heikentää EU:n maatalouspolitiikkaa. Myös EU:n uudet jäsenmaat ovat kriittisiä, sillä ne eivät ole saaneet yhtä korkeita tukia kuin vanhat jäsenet.

–Jos molemmat ryhmät äänestävät vastaan, niin päätöstä ei synny, Hannula sanoi.

Muita Suomen ongelmakohtia ovat sonnipalkkioiden ja tärkkelysperunoiden tukien ja kiintiöiden poistuminen. (Lue lisää)

Kuolausta nuoruuden lähteen ympärillä. (Lue lisää)

Nano on uusin taikasana kohta toteutuvien tulevaisuuden visioiden muassa. Ei olekaan asiaa, mitä ei hippusella "nanoa" saisi entistä ehommaksi. Pitäisikö meidän siis kylpeä tässä teknologiassa niinkuin olisi jo? (Lue lisää)

Sisäasiainministeri Anne Holmlund varoitti internetiin liittyvien turvallisuusuhkien kasvusta tulevaisuudessa maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan Helsingissä.

-Verkkomaailma on luonut täysin uusia mahdollisuuksia valmistella ja tehdä rikoksia. Samalla uppoutuminen virtuaalimaailmaan saattaa vieraannuttaa todellisesta elämästä. Perinteisen yhteisöllisyyden tilalle on syntynyt verkkoyhteisöjen maailma. Tämä on todellisuutta niin hyvässä kuin pahassa, Holmlund sanoo puheessaan.

Holmlundin mielestä viranomaisten tietojensaantioikeuksia tulisi nostaa, vaikka yksilön tietosuoja kärsisikin.

-Jaan poliisiylijohtajan näkemyksen siitä, että ihmisten turvallisuuden edistämiseksi tietosuojan on väistyttävä ainakin jonkin verran. Samaan hengenvetoon haluan kuitenkin korostaa, että tarkoituksenani ei ole tavoitella poliisivaltiota, jossa kaikkia tarkkaillaan kaiken aikaa.

Tarkoituksellisin verkkohyökkäyksin saatetaan Holmlundin mukaan pyrkiä myös heikentämään valtion päätöksentekojärjestelmien tai esimerkiksi rahaliikenteen toimivuutta. Viranomaisten yhteistoimin tuleekin seurata yhteiskuntamme teknistymistä ja varautua erilaisiin tietoverkkouhkiin.

Suomen sisäisen suurimpana turvallisuusuhkana Holmlund ei pidä internetiä, vaan syrjäytymistä.

-Ei siis järjestäytynyt rikollisuus, ei terrorismi, ei sodat, ei internet-maailma, vaan syrjäytyminen. Se luo pohjaa ja mahdollisuuksia monille ei-toivotuille kehitystrendeille, kuten raa’alle väkivallalle ja ääriryhmittymille. (Lue lisää)

Harvoin kirja on yhtä ajankohtainen. Jussi Särkelän Koulumurhat-pamfletti ilmestyi vain kuukausi Kauhajoen tragedian jälkeen. WSOY:n Barrikadi-sarjassa julkaistu teos on kaiketi ensimmäinen yritys käsitellä aihetta kirjan muodossa.

"Aloin kirjoittaa, kun keskustelu kääntyi heti Jokelan tapahduttua mielenterveysongelmiin. Näytti siltä, että ampuminen oli helpointa selittää niillä", Särkelä sanoo.

Hän on entinen järjestöjyrä, joka toimi vuosikymmenet Näkövammaisten keskusliitossa ja Invalidiliitossa. 1990-luvulla hän työskenteli Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtajana.

Taustaansa nähden Särkelä, 57, esittää yllättäviä näkemyksiä.

Hänen mukaansa nyky-yhteiskunnan vitsaus on psykologisointi, jossa kaikki poikkeavuus selitetään mielenterveysongelmiksi. Oikeasti mielisairaat ihmiset ovat Suomessa heitteillä samalla kun pahoinvointi, pettymys tai väsymys luokitellaan mielenterveysongelmiksi.

"Nyt ammuskelutapaukset johtavat siihen, että koululaisten huolikartoitukset lisääntyvät. Tarkoitus on seuloa, kenestä voi tulla kouluampuja. Poikkeavat yksilöt ulkoistetaan sosiaali- ja terveyshuollon hoidettaviksi sen sijaan, että he olisivat osa yhteisöä. Heidät leimataan loppuiäkseen", Särkelä laukoo.


Hän sanoo odottavansa peloissaan Jokelan ja Kauhajoen tutkintalautakuntien toimenpidesuosituksia.

"Sieltä tulee varmasti ehdotuksia, että mielenterveyspalveluita on lisättävä. Kouluihin suositellaan turvallisuuskoulutusta, ja aseiden saantia rajoitetaan. Sen sijaan että hoidettaisiin sairautta, hyväillään oireita."

Sairas on Särkelän mielestä yhteiskunta, ei yksilö. Hänen taikasanansa on sama kuin pääministeri Matti Vanhasella (kesk) ja monella muulla: yhteisöllisyys.

"Jokelan jälkeen poliitikot eivät vielä puhuneet yhteisöllisyydestä. Mielipidekirjoituksissa kansalaiset ja tutkijat näkivät kuitenkin keskeisenä ongelmana yhteisöjen rapautumisen."

"Yhteisöt eivät enää tue yksilöitä. Yksilöt ovat joutuneet irralleen, ja ilman sosiaalisia siteitä myös mieli on lähtenyt hajoamaan."

Miten Särkelä sitten hoitaisi sairasta yhteiskuntaa?

Vaikka yhteisöjen rapautumisen luulisi olevan koko länsimaisen kulttuurin ongelma, Särkelä penää pamfletissaan hallituksen vastuuta.

Tutkijalautakunnan sijasta pitäisi perustaa "tieteellinen neuvottelukunta", vieläpä valtioneuvoston kanslian yhteyteen.

"Siihen kuuluisi johtavia filosofian, sosiologian, historian ja kasvatustieteen tutkijoita, jotka selvittäisivät, mitä yhteisöille on oikein neljänkymmenen vuoden aikana tapahtunut."


Yhteisöllisyyden vahvistamisen Särkelä aloittaisi kouluista.

"Opettajilla on valtava vastuu, ja he tarvitsevat tukea. Heidän tehtävänsä ei voi olla pelkkää tiedonsiirtoa, vaan kokonaisvaltaista ihmisen kasvattamista. Pitäisi palata pienempiin kouluyksikköihin, ja sitten pienentää luokkakokoja."

Särkelä myöntää, ettei hänellä ole takataskussaan ihmereseptiä.

"Tulen osaksi ongelmaa, jos alan luetella toimenpiteitä. Kukaan ei pysty tekemään temppulistaa. Minulla ei ole kompetenssia kuin esittää kysymyksiä. Mutta vastauksia pitäisi alkaa hakea tosissaan. Toivon, että arvostetut tieteentekijät avaisivat suunsa ja alkaisivat puhua." (Lue lisää)

"Hallitus pistää kansalaiset sähkönsäästökuurille," mutta teko on enemmänkin symbolinen kuin todellinen. (Lue lisää)

Tanskassa johtavat aids-tutkijat katsovat, että myös hiv-positiivisilla täytyy olla oikeus suojaamattomaan seksiin.

Heidän on voitava unohtaa kondomin käyttö ilman pelkoa vankilaan joutumisesta, sanovat tutkijat tanskalaiselle Berlingske Tidende -lehdelle.

Asiantuntijoiden mukaan on väärin, että hiv-tartunnan saanut voi saada neljän vuoden vankilatuomion suojaamattomasta seksistä.

Tutkijat pitävät hiv-positiivisten kohtelua kohtuuttoman syrjivänä. (Lue lisää)

Kansainvälinen kokous rypäleaseista herätti myös mielenosoittajat.

- Hävetkää, Suomi, kun ette allekirjoita rypäleasesopimusta! Ette ole liittyneet myöskään maamiinojen kieltosopimukseen. Selityksenne eivät vakuuta lainkaan, miksi ette allekirjoita näitä sopimuksia.

Steve Goose, kansalaisjärjestö Human Rights Watchin ja sopimusta ajavan Rypälease –liiton edustaja lataa Genevessä täyslaidallisen, kun kuulee, mistä maasta toimittaja tulee.

Genevessä neuvotellaan tällä viikolla rypäleasesopimuksen humanitaarisista yksityiskohdista. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti perjantaina, ettei Suomi allekirjoita rypäleaseita kieltävää Oslon sopimusta joulukuussa. Hallitus pitää rypäleaseita niin olennaisena osana Suomen puolustusta, ettei niistä voida luopua.

Goose muistuttaa, että myös esimerkiksi Britannia oli noin vuosi sitten samoissa asemissa kuin Suomi, mutta nyt se on alkanut tuhota rypäleasevarastojaan.

- Tämä todistaa, että jos poliitikoilla vain on halua, asiat muuttuvat hyvinkin nopeasti. Mutta jos sotilaat pääsevät päättämään asioista, mitään ei tapahdu.

Goose suositteli Suomelle ja muille Oslon sopimuksen allekirjoittamisesta kieltäytyville maille edistymistä pienin askelin ja kansallisin päätöksin.

- Maat voivat alkaa tuhota asevarastojaan ja etenkin vanhimpia niistä. Tai ne voivat sopia, etteivät valmista tai käy niillä kauppaa. Tai, että ne rahoittavat rypäleaseiden uhrien kuntoutusta ja rypäleammusten raivausta sota-alueilla. Mahdollisuudet ovat monet tiellä rypäleaseiden kieltoon.

Oslossa joulukuun 3. päivänä kirjoitettavan sopimuksen ulkopuolelle jäävät myös rypäleaseiden suuret valmistajat kuten Yhdysvallat, Israel, Kiina ja Venäjä.

Rypälease-liiton mukaan niin Venäjä kuin Georgia käyttivät rypäleammuksia elokuisessa sodassaan. Venäjä on kuitenkin kiistänyt käytön. USA ja Britannia käyttivät rypäleammuksia vuonna 2003 Irakin sodassa.

Euroopan unionin jäsenmaista sopimusta eivät allekirjoittane Suomen lisäksi myöskään Puola, Kreikka eikä Kypros. (Lue lisää)

Suomen ei pitäisi hukata markkinavalttiaan puhdasta ruokatuotantoa geenimuuntelulla, kirjoittaa Mertsi Lanki blogissaan. Hänen mukaansa Maa- ja metsätalousministeriö haluaa edistää geenimuunneltujen kasvien viljelyä vastoin monien kuluttajien toiveita.

”Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt esitysluonnoksen, joka edistäisi geenimuunneltujen kasvien viljelyä Suomessa ja vaarantaisi mm. luomu- ja hunajantuotannon. Suomalaisen maatalouden valttina on laatu ja puhtaus, joihon täytyy kuulua geenimanipulaatio-vapaus”, kirjoittaa Mertsi Lanki blogissaan. (Lue lisää)

Nuori suomalainen laulaja Sofia Sida kertoi kesällä Ilta-Sanomien haastattelussa 3 000 euron ulosottoveloistaan. "Äh, ei kiinnosta. Niin monella on nykyään velkaa ulosotossa, että mitä sitten", Sida kommentoi.

Julkisen liikenteen tarkastusmaksuja Sidalla on perinnässä kahdeksan, mitä hän hieman harmitteli. "Menen kuitenkin yleensä vain pari pysäkkiä. Sitä paitsi en ole ainoa, joka matkustaa pummilla."

Laulaja siis katsoo, ettei hänen tarvitse huolehtia velvoitteistaan, koska muutkaan eivät huolehdi. Kommentti on itsekäs, mutta siihen kuitenkin liittyy eräänlainen ajatus yhteisöllisyydestä ("monella on velkaa, muutkin matkustavat pummilla").

Kansakuntamme rikkoo tänä syksynä haamurajan, kun suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste nousee sataan prosenttiin. Vanhan kansan sanonta "suu säkkiä myöten" on vain katoavaa kansanperinnettä, sillä suomalaiset lainaavat nyt enemmän kuin tienaavat.

Tilastoista näkee, että isot velat kasautuvat etenkin nuorille, mikä selittyy tietenkin nuorten perheiden aiempaa suuremmilla asuntolainoilla.

Myös maailma on muuttunut: suljetuilla rahamarkkinoilla joutui hattu kädessä anomaan lainaa pankinjohtajalta, nykyisin pankit kannustavat ottamaan isoja asuntolainoja jopa 30 vuoden maksuajalla. Kulutusluottoja saa aiempaa helpommin. Kauppojen maksupäätteiden asetukset tarjoavat ensimmäiseksi maksutavaksi luottokorttia. Vippilainaa irtoaa tekstiviestillä.

Yritimme velkagallupissa todentaa, onko suhtautumisessa velkaan sukupolvien välisiä eroja. Lähtöoletus oli, että eroja löytyisi: sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kasvoivat jälleenrakentamisen ilmapiirissä, jossa säästäminen, uurastaminen ja uhrautuminen olivat hyveitä. Hinta–laatu -suhde oli ostopäätöksen keskeisin kriteeri. Sotakorvausten maksaminen oli kansallinen ylpeyden aihe. Velka oli häpeä.

Nykyään kulutuspäätöksissä korostuu yksilöllisyys. Hinnan lisäksi valintoihin vaikuttavat monet asiat kuten laatu, brändi ja ekologisuus. Kuluttaminen ei lähde vain rationaalisesta välttämättömyysajattelusta vaan on yhä selkeämmin tapa luoda identiteettiä.

Kulutusluotoilla voi – ainakin hetkellisesti – velkavivuttaa elämäänsä vahvistaakseen haluamaansa kuluttajaidentiteettiä.

Gallup-kyselyssä sukupolvien väliltä löytyi eroja, mutta ne olivat yllättävän pieniä. Sekä nuoret että vanhemmat vastaajat suhtautuivat velkaantumiseen luonnollisesti. Velka ei ehkä ole entiseen tapaan arvolatautunut suure, vaan pikemminkin väline, joka auttaa tasoittamaan henkilökohtaisen talouden kuoppia.

Selvä ero näkyi kysymyksessä "kertoisitko luottohäiriömerkinnästäsi tuttavillesi". Vain joka kuudes 55–64 -vuotias kertoisi, 18–30 -vuotiasta peräti 30 prosenttia. Sofia Sida on siis aikamme tulkki. (Lue lisää)