Poliisiylijohtaja Mikko Paatero epäilee, etteivät maanantaina tiukennetut ehdot käsiaselupien myöntämiseen riitä torjumaan Kauhajoen koulusurmien tapaisia väkivallantekoja,

- Joitakin asioita saadaan estettyä, mutta jos tuollaista tekoa miettii 5-6 vuotta, on hyvin todennäköistä että tekijä toteuttaa aikomuksensa tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Hän etsii aseen jostain muualta. Jokainenhan tietää, että aseita kyllä saa, jos halua, Paatero totesi Mikkelissä Savon Sanomien mukaan.

Paatero arvioi, että uudet määräykset tulevat pitkittämään lupakäsittelyjä eikä alueellista tasa-arvoa käsittelyn nopeudessa taata.
- Käsiase ei ole mikään subjektiivinen oikeus. Ihmisten urheiluharrastuksiinkin voidaan puuttua, jos yleinen turvallisuus vaatii. (Lue lisää)

Ympäristökeskustelu ei ole pelkkää ilmastonmuutosta, vaikka siltä viime aikoina on näyttänytkin. Alan Weismanin kirja Maailma ilman meitä näyttää miten ihminen on jo kymmenien tuhansien vuosien ajan muuttanut maapalloa. Ihmisen toimet näkyvät myös pitkälle tulevaisuuteen, vaikka lajimme yhtäkkiä häviäisikin maapallolta.

Maailma ilman meitä on pohdinta siitä miten maapallon muut lajit selviytyisivät ilman ihmistä. Mitä tapahtuisi viikon, vuoden tai kymmenen vuoden kuluttua ihmislajin katoamisesta?

Arizonan yliopiston journalismin apulaisprofessori Alan Weismanin kirja kertoo aluksi sen, minkä jokainen kesämökkeilijä tai talon remontoija tietää: luonto yrittää koko ajan ottaa omansa: homeet, sammaleet ja rikkakasvit työntyvät vähitellen sisään ja hyönteiset, linnut ja pikkujyrsijät nakertavat hoitamatonta rakennusta.

Entäs sitten, kysyy lukija? Sitten alkaakin mennä mielenkiintoiseksi. Weisman vie lukijan Pohjois-Amerikan itärannikon ja Tyynenmeren koralliriuttojen menneisyyteen. Miten ihminen on jo niin pitkän ajan kuluessa jättänyt jälkensä alueisiin, että kuvitelmamme koskemattomasta luonnosta on muodostunut harhaluuloksi.

Maailma oli erilainen kuin luulemme

Ihminen otti jo 10 000 vuotta sitten päättyneellä pleistoseenikaudella hengiltä huomattavan osan Pohjois-Amerikan suurnisäkkäistä. Jääkauden jälkeen metsiä poltettiin sekä metsästyksen että maanviljelyksen tarpeisiin, joten myöhempi käsitys metsäisestä mantereesta olikin Uuden Englannin siirtolaisten kautta muodostunut, väärään yleistykseen perustunut harhaluulo.

Etäinen Kingmanin koralliriutta Tyynessä valtameressä on puolestaan osoitus siitä kuinka meri riuttojen äärellä olisi kuhisemalla täynnä valtavia, monisatakiloisia kaloja ja merikilpikonnia, mikäli ihminen ei olisi vaikuttanut asioihin. Käsityksemme koralliriutoista värikkäiden pikkukalojen kotina on sen myötä aivan väärä. Monilukuiset hait, napsijat ja muut hallitsisivat vesiä, jos se niille sallittaisiin.

Jätämme jälkeemme muovia ja säteilyä

Jos ihmisen jäljet ovat näkyneet maapallolla pitempään kuin luulemme, niin vastaavasti ne myös näkyvät ja tuntuvat tulevaisuudessa pitempään kuin luulemme. Weismanin hätkähdyttävimpiä muistutuksia on, että polymeerit ovat ikuisia. Hän kuvaa kuinka Plymouthin yliopiston tutkija siivilöi kaupungin rantahiekasta millin-parin kokoisia muoviryynejä: granulaatteja. Jokaisessa hiekkakourallisessa on arviolta 20 prosenttia muovia.

Sama toistuu lähes jokaisella rannalla. Meillä ei ole aavistustakaan siitä, miten paljon muovia merissä kelluu. Polymeerit eivät hajoa, vaan jauhautuvat yhä pienemmiksi hitusiksi aiheuttaen samalla yhä suurempia ongelmia.

Lähes jokaisen Pohjanmeren rannikolle huuhtoutuneiden myrskylinnun vatsassa on muovia. Isommat kappaleet tukkivat ruuansulatuksen, mutta pienet kulkevat läpi. Riittävän pienet muovikappaleet päätyvät eläinplanktonin nielemiksi. Näitä pienemmäksi ja pienemmäksi jauhautuvia polymeerihitusia riittää nieltäväksi vähintään tuhansiksi vuosiksi.

Ja kaukana ihmisistä olevalla Kingmanin riutallakin kohtaa kävijää ihmisistä muistuttava näky: muovipulloja, pullonkorkkeja, santasandaaleja, sytyttimiä. Muoviroju peittää asumattomien pikkusaarten rantoja.

Vielä muoviakin pitempään vaikuttaa ydinvoimateollisuuden perintö. Yhdysvaltain energiaministeriön on lain mukaan karkotettava seuraavan 10 000 vuoden aikana esimerkiksi kaikki, jotka pyrkivät liian lähelle amerikkalaisen ydinjätten loppusijoituspaikkaa WIPP:tä New Mexicossa. Kuvallisia varoitusviestejä kaiverretaan tulevaisuuden varalle muun muassa kahdeksan metrin korkuisiin graniittipaasiin.

Ympäristö ei ole pelkkää ilmastokeskustelua

Kun viime aikoina ympäristökeskustelu on tuntunut pelkistyvän pelkäksi ilmastonmuutokseksi, niin Maailma ilman meitä laventaa jälleen huomiota muihinkin aiheisiin. Sujuvaa ja perusteltua tekstiä täydentää laaja lähdeluettelo ja hakemisto sekä muutamat mustavalkokuvat.

Kirja on herättänyt ansaittua huomiota maailmalla ja varmasti avaa keskustelua myös Suomessa. Se on ollut The New York Times -lehden bestseller-listan kärkisijoilla kuukausia ja Time-lehti valitsi teoksen viime vuoden parhaaksi tietokirjaksi.

Kirjan oikeudet on myyty 30 maahan ja siitä on myyty myös elokuvaoikeudet.

Weisman on sunnuntaina 5.10. Turun kirjamessuilla puhumassa kirjastaan ja maanantaina 6.10. Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. (Lue lisää)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) pitää vaatimuksia asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen keskittämisestä uuden ilmasto- ja energiapolitiikan perusteella nurinkurisina.

Ministerin mukaan keskittäminen heikentää maakuntien palveluvarustusta ja johtaa työpaikkojen ja tavanomaistenkin palvelujen hakemiseen suuremmista keskuksista.

- Tämä jos mikä lisää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä, Pekkarinen sanoi Jämsässä sunnuntaina.

Liiallinen keskittäminen johtaa Pekkarisen mielestä myös uusiutuvan energian saatavuuden heikentymiseen ja hinnan kallistumiseen, kun kunnat ja seudut tyhjenevät ja liikenneyhteydet huononevat.

Pekkarisen mielestä maailmanlaajuinen uusi ilmasto- ja energiajärjestys ei edellytä kaupunkikeskusten tungostamista ja maakuntien autioittamista vaan satsaamista kunta- ja seutukuntakeskusten liikenne- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. (Lue lisää)

Taas ammuttiin koulussa, eikä vuottakaan ehtinyt kulua edellisestä kerrasta. (Lue lisää)

(Kuuntele juttu)

Jo pitkään Suomessa on keskusteltu tulevasta työvoimapulasta. Vime aikojen talouden näkymien heikentyminen nostaa myös toisenlaisia äänenpainoja.

Vantaalainen Johannes Nieminen(ps.) kaipaakin nyt vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

- Työvoimapulalla on perusteltu suorastaan hallitsematonta maahanmuuttoa. Ajatuksena on ollut, että kerätään reserviä tulevaisuuden varalle. Siis käytännössä tämä tarkoittaisi työttöminen haalimista ulkomailta. Nyt hallituksen on aika puhaltaa pilliin ja pistää peli poikki, Nieminen sanoo kuntavaaliblogissaan. (Lue lisää)

Miksi vapaat markkinat eivät ole paras valinta kestävää ruoantuotantoa ajatellen. (Lue lisää)

Joukko tutkijoita epäilee, että ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) asettama maabrändityöryhmä on tasa-arvolain vastainen. Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan vetämässä ryhmässä on naisia vain 28 prosenttia. Tasa-arvolain mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintäänkin 40 prosenttia.

Ulkoministeriön valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle. Tarkoitus on vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Ryhmän asettaneilta päättäjiltä on Helsingin yliopiston dosentti Anne Maria Hollin, Minna Canth-professori Kevät Nousiaisen, vt. professori Johanna Kantolan ja tutkija Milja Saaren mielestä jäänyt huomaamatta jotain olennaista.

"Valtuuskunnan lainvastainen kokoonpano on itsessään jo viesti siitä, kuinka Suomen viranomaiset jättävät tyynesti huomiotta sukupuolten tasa-arvonäkökohdat ja niihin liittyvän velvoittavankin lainsäädännön", tutkijat sanovat.

Ulkoministerin asettamassa maabrändivaltuuskunnassa on puheenjohtaja mukaan lukien 18 jäsentä. Näistä 5 on naista, 13 miestä. Naisia on siis 28 prosenttia, miehiä 72 prosenttia, mikä poikkeaa kiintiösäädöksen vaatimuksesta.

Tutkijat huomauttavat, että tasa-arvovaltuutetun ohjeistuksessa on myös annettu numeeriset minimimäärät niitä viranomaisia varten, joilta prosenttilasku tai sukupuolten tasa-arvon huomioiminen ei muuten luonnistu. 18 henkilön toimikunnassa on oltava vähintään 8 naista ja miestä kumpaakin.

"Maabrändivaltuuskunnan kohdalla tuskin voidaan edes vedota siihen, että niissä ryhmissä, joista jäsenet on valikoitu, ei olisi naisia, sillä naisia löytyy niin urheilun kuin entisten poliitikkojenkin sarjasta. Asiasta ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin että tasa-arvolakia ei sen paremmin tunneta kuin kunnioitetakaan valtionhallinnossa", naiset toteavat.

Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston päällikön Petri Tuomi-Nikulan mukaan valtuuskuntaa täydennetään myöhemmin.

”Tasa-arvolain edellyttämä 40 prosentin vähimmäis- osuus kumpaakin sukupuolta täyttyy, kun lopullinen nimilista valmistuu ensi viikon alussa. Tasa-arvovaltuutettu Päivi Mäkistä on informoitu menettelystä ja se sopii hänelle” Tuomi-Nikula sanoo. (Lue lisää)

Ihmiset ovat kuluttaneet syyskuun 23. päivänä loppuun kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat luonnonvarat. Laskelma perustuu tutkimuslaitos Global Footprint Networkin mittauksiin siitä, paljonko ihmiskunta käyttää vuodessa luonnonvaroja ja kuinka paljon niitä on vielä käytettävissä.

Luonnon rajat tulevat tänä vuonna ennätysaikaisin vastaan ja ylikulutusaste on 40 prosenttia suurempi kuin planeetan kyky uusia luonnonvarojaan.

Ihmiskunnan ensimmäinen maapallon ylikulutuspäivä (Global Overshoot Day) oli joulukuun 31. vuonna 1986. Kymmenen vuotta myöhemmin ihmiskunta käytti vuodessa 15 prosenttia enemmän luonnonvaroja kuin planeetta pystyi tarjoamaan ja maapallon luonnonvarat käytettiin loppuun jo marraskuussa.

Maailman ylikulutuspäivä muistuttaa, että luonnollakin on budjettinsa. Luonto voi tuottaa vain tietyn määrän luonnonvaroja ja sitoa vain tietyn määrän jätteitä kunakin vuonna. Maailmanlaajuisesti ihmiset ylittävät planeetan biologisen kyvyn tuottaa luonnonvaroja 1,4-kertaisesti. Ylikulutus on syynä useisiin polttavimpiin ympäristöongelmiin kuten ilmastonmuutokseen ja vähenevään luonnon monimuotoisuuteen.

Global Footprint Network laskee joka vuosi ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen, joka kuvaa sitä, kuinka suuri alue tarvitaan ihmiskunnan elintason ylläpitämiseen. Tutkimuslaitos vertaa jalanjälkeä ekosysteemien kykyyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä jätteitä. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan määrittää päivä, jolloin ihmiskunta alkaa elää yli varojensa.

Suomen luonnonvaroja on suuren pinta-alan vuoksi henkeä kohden laskettuna varsin paljon. Tästä syntyy helposti väärä mielikuva, että Suomen luonnonvarojen kulutus ja hiilidioksidipäästöt olisivat kohtuullisia.

Global Footprint Networkin laskelmien ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tarkistuksen mukaan suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki. Uudet laskelmat kansallisista ekologisista jalanjäljistä ilmestyvät vielä tänä vuonna. (Lue lisää)

Hallitus jatkaa turpeen vääntämistä hitaasti uusiutuvaksi energialähteeksi, kuten hallitusohjelmassakin seisoo. Näin lupasi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Hallituksen hanke tyssäsi – ainakin väliaikaisesti – viime viikolla Euroopan parlamentin teollisuusvaliokuntaan, joka ei sisällyttänyt turvetta uusiutuvien polttoaineiden joukkoon.

Pekkarisen mukaan väännölle löytyy aukko EU:n komission esityksestä, jonka mukaan sellaisten polttoaineiden raaka-aineet, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä enemmän kuin 35 prosenttia fossiilisiin öljypolttoaineisiin verrattuna, voitaisiin hyväksyä EU:n kestävyyskriteerien piiriin.

- Tässä on se aukko, josta Suomi nyt yrittää mennä turpeella läpi, Pekkarinen totesi.

Hän oli samaa mieltä asiasta kysyneen kansanedustaja Marja Tiuran (kok.) kanssa siitä, että on erittäin valitettavaa, kun hallituspuolueenkin edustaja on Euroopan parlamentissa ollut ajamassa hallituksen yksimielisen kannan vastaista ratkaisua.

Nimeämättömällä mepillä Pekkarinen ja Tiura tarkoittivat Vihreiden Satu Hassia, joka tuoreeltaan iloitsi julkisuudessa siitä, että teollisuusvaliokunta tyrmäsi turpeen.

- Tästä huolimatta hallitus tekee kaikkensa saadakseen turpeen uusiutuvien raaka-aineiden joukkoon, Pekkarinen lupasi.

Hänen mukaansa turvevalistus kohdistuu nyt EU:n energianeuvostoon ja parlamentin jäseniin, jotka päättävät unionin lopullisen kannan uusiutuviin polttoaineisiin yhteispäätösneuvottelussa. (Lue lisää)

Näin muutoksen aikana, kun luonto painuu uneen talvea varten, on helppo mietiskellä ympäristön monia kasvoja. (Lue lisää)

Kerrostalon parvekkeelle ripustetun hakaristilipun poistamiseksi ovat keinot vähissä. Kiinteistöliiton vanhemman lakimiehen Tiina Hallbergin mukaan taloyhtiön hallituksella ei ole valtaa vaatia lipun poistamista, vaikka se häiritsisikin muita asukkaita.

"Hallituksen tai isännöitsijän on ihan mahdotonta puuttua, jos lippu on huoneiston sisäpuolella tai sen tilaan kuuluvalla parvekkeella eikä aiheuta konkreettista vaaraa", Hallberg sanoo.

Viikonloppuna useat lehdet kertoivat, että kerrostalon parvekkeen kattoon ripustettu hakaristilippu herätti pahennusta Helsingin Pikku Huopalahdessa. Naapurit soittivat paikalle poliisit, mutta hekään eivät voineet tehdä asialle mitään, koska hakaristilipun pitäminen parvekkeella ei sinällään ole rikos.

Hallbergin mukaan tilanne olisi taloyhtiön kannalta toinen, jos lippu olisi ripustettu parvekkeen kaiteen ulkopuolelle.

"Lain mukaan asunto-osakkeen omistaja ei saa tehdä muutostöitä asunnon ulkopuolelle, eli periaatteessa asukkaalla ei ole oikeutta laittaa mitään parvekkeensa ulkopuolelle", Hallberg kertoo.

Hänen mukaansa tilanteeseen ei juuri vaikuta se, onko kyseessä omistus- vai vuokra-asunto. Hallbergin mielestä toistaiseksi voimassa oleva vuokrasuhde pitäisi kuitenkin olla mahdollista irtisanoa, kun siihen on hyväksyttävä syy.

"Riitatilanteessa jäisi tuomioistuimen harkittavaksi, olisiko tämä hyväksyttävä syy irtisanomiselle vai ei", Hallberg sanoo.

Poliisiylitarkastaja Jorma Toivasen mukaan sisäministeriöllä ei ole erityistä ohjeistusta siitä, kuinka parvekkeille ripustettujen hakaristilippujen kanssa pitäisi toimia.

"Lipun pitäminen parvekkeella ei ole vielä kiihottamista kansanryhmää vastaan, eikä järjestyslaki puolestaan tunne tällaista asiaa", sisäministeriössä työskentelevä Toivanen sanoo.

Hänen mukaansa poliisi ei voi mennä koputtelemaan hakaristilipun ripustajan ovelle ja pyytää tätä ottamaan lippua pois.

"Sille ei oikein ole mitään perustetta. Se olisi yksityisyyteen puuttumista."

Pikkuhuopalahtelaisella parvekkeella olleen lipun liehunta loppui lopulta siihen, että nuorehko mies poisti hakaristilipun kiipeämällä kadulta asunnon parvekkeelle. (Lue lisää)

Brittikomisario arvioi traagisesti väärin, minkälainen huumori on sopivaa ja mikä ei. Komisario Colin Terry säntäsi karnevaaleille naamioituneena Osama bin Ladeniksi. Siitä ei hyvä heilunut.

Devonin ja Cornwallin poliisijohto ilmoittaa tiedotteessaan suhtautuvansa Terryn tempaukseen erittäin vakavasti. Terryn huumori ei siis naurata ainakaan poliisijohtoa.

Komisario Terry on uransa toiminut muun muassa Afganistanissa poliisien kouluttajana. Ulkoministeriön tiedottaja ilmoittaa, että ei toimi enää.

Komisario Terry sanoo, että hänen aikomuksensa ei todellakaan ollut loukata ketään.

"Olen hyvin hämmästynyt siitä, että joku suhtautuu karnevaaliasuuni näin kielteisesti", Terry kiteyttää. (Lue lisää)

Masaisoturi kampaamoalalla ei kuulosta kaikkein todennäköisimmältä yhdistelmältä. Niin kuitenkin kävi kenialaiselle Lempuris Lalasholle, joka jätti kotikylänsä ja lähti etsimään onneaan Mombasan turistiparatiisista.

Hän ei ole tiellään yksin: punaisiin verhoutuneet masaisoturit ovat tavallinen näky Kenian hiekkarannoilla ja safaritiloilla, joissa he työskentelevät oppaina, turvamiehinä - tai kampaajina.

Masaiden paimentolaiskulttuuri on joutunut ahtaalle ilmaston ja elinolojen muutoksen takia, joten yhä useammat heimon miehet päätyvät kaupunkeihin leveämmän leivän toivossa.

Lalashon alkuperäisenä ajatuksena oli tosin tehdä kuten ystävänsä Leishorwa, eli mennä rikkaisiin naimisiin ulkomaisen turistin kanssa.

- Leishorwa muutti joksikin aikaa ulkomaille ja palattuaan takaisin rakennutti ison talon ja hankki monipäisen karjan. Kadehdin häntä, Lalasho tunnustaa.

Kampaajaa uhkaa heimon viha

Kun yritys ei tuottanut tulosta, Lalasho päätyi muutamien muiden ystäviensä tavoin kampaajaksi. Uravalinnalle on järkeenkäypä selitys, sillä soturit oppivat aikuistumisriittinsä aikana kiertämään hiukset ohuiksi rastamaisiksi kiharoiksi. Lisäksi he värjäävät usein hiuksensa punaisiksi, ja punainen sattuu olemaan muotiväri kaupungeissa.

Kampaajana tienaakin mukavasti, mutta ammatilla on varjopuolensa. Masaisoturi ei perinteen mukaan saisi koskettaa naisen päätä, sillä se katsotaan tiukan patriarkaalisessa kulttuurissa miestä alentavaksi eleeksi. Lalashoa uhkaa heimonvanhimpien viha ja jopa karkotus.

- Jos isäni saa tietää mitä teen, hän suuttuu minulle ja ehkä jopa ajaa minut kodistani. Mutta minun pitää syödä, ja kaupunkielämä on kallista. Siksi rikoin tabun, Lalasho kertoo.

Masaiden parissa kuitenkin pelätään, että muuttoliike ja tapojen murtuminen uhkaa koko kulttuurin selviämistä. Huolta lisää se, että heimon menestys ja hyvä maine turistirysissä on huomattu, joten rannoilla liikkuu runsaasti feikki-masaita.

- Se on lopun alkua masaikulttuurille. Kohta siitä kerrotaan enää kirjoissa, huokaa matkaoppaana työskentelevä Isac Oramat. (Lue lisää)

Liikenteen päästöt nousevat sitä enemmän, mitä väljemmin asutulla alueella ihmiset asuvat. VTT:n mukaan maa-alan kaksinkertaistuminen lisää tieliikenteen energiankulutusta 15 prosenttia asukasta kohti. Vastaavasti maa-alan kolminkertaistuminen lisää energiankulutusta tieliikenteessä jopa 30 prosenttia.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti hiljattain Helsingin Sanomissa näkemyksensä puutarhakylien metropolista. Hänen hahmottelemassaan mallissa ihmiset asuisivat pienissä puutarhataajamissa, joissa työpaikat ja palvelut olisivat lähellä kotia.

Vanhempi suunnittelija Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) ei hyväksy Vanhasen näkemyksiä ympäristöystävällisinä: mitä hajautuneempi kaupunki, sitä enemmän henkilöautoja.

- Vanhasella on hyviä ajatuksia joukkoliikenteen kehittämisestä, mutta kehitys pystytään paremmin toteuttamaan täydentämällä olemassa olevia keskuksia, eikä rakentamalla uusia, Ristimäki linjaa.

Vanhanen nojaa mallissaan joukkoliikenteen osalta linja-autojen varaan, mutta Ristimäen mukaan paras keino olisi käyttää joukkoliikenteen runkona raideliikennettä ja niitä tukevaa bussiliikennettä.

- Tälläkin hetkellä on paljon bussireittejä, jotka ovat lakkauttamisuhan alla, koska ei ole tarpeeksi asukkaita, Ristimäki muistuttaa.

Ristimäki arvioi, että joukkoliikenteen toimimisen edellytyksenä asukastiheyden pitäisi olla vähintään 2 000 asukasta neliökilometriä kohden.

Ihmiset kulkevat työpaikalle pitkiä matkoja

Ristimäen mielestä ajatus työpaikkojen sijainnista kodin lähellä on nykyaikana "utopistinen".

- Työpaikat ja ammatit ovat jo niin erikoistuneita tuotannon tehostumisen takia, että työmarkkina-alueet ovat laajat. Käytännössä moni henkilö ei löydä työpaikkaa asuinpaikkansa läheisyydestä, Ristimäki huomauttaa.

Ristimäki on huolissaan siitä, ettei Suomessa ohjata työpaikkojen sijaintia millään tavoin. Ongelmana on pirstaloitunut kuntarakenne. Kun kunnat kilpailevat yritysten kotipaikoista, ne luovuttavat yhtiöiden käyttöön sellaisia alueita, jotka eivät ole parhaiten sopivia yhdyskuntarakenteen kannalta.

- Nyt jos työpaikka sijaitsee kaukana joukkoliikenteestä, työntekijä menee automaattisesti työpaikalleen henkilöautolla. Asutusta ei saisi viedä keskelle liikenteen solmukohtia melun takia, vaan työpaikat voisivat sijaita niissä ja toimia samalla melupuskurina.

Tiivistä asumista täydentämällä rakennuskantaa

Pääministeri Vanhasen mukaan haja-asutusmallissa päästöjä voitaisiin vähentää käyttämällä sähköautoja. Ristimäki ei tätä väitettä sulata, sillä hänen mukaansa sähköautojen edullista tuotantoa saadaan odottaa vielä vuosikausia.

- Vanhasen mallissa tarvittaisiin ainakin kaksi autoa perhettä kohti. Mistä kaikki rahat sähköautoihin löytyvät, kun nykyinenkin autokanta on vielä niin vanhaa?

Ristimäen mielestä Helsingin seudulla tulisi suosia täydennysrakentamista, jotta yhdyskuntarakenne pysyisi mahdollisimman tiiviinä.

- Miksi muuten ihmiset sitten haluaisivat asua kaupungissa? Miksi ihmiset eivät sitten muuta pois? (Lue lisää)

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen jätettiin keskiviikkona yksin puolustamaan ajatustaan "puutarhakylien metropolista", kun suurimpien puolueiden puheenjohtajat avasivat kuntavaalipaneelien sarjan Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Pääministeri tuohtui hänen mallinsa arvostelusta ja kysyi, haluavatko muut kieltää rakentamisen muualle kuin ratojen varsiin.

Vanhanen närkästyi varsinkin vasemmistoliiton puheenjohtajalle Martti Korhoselle ja vihreitä paneelissa edustaneelle vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Anni Sinnemäelle. Vanhaseen ehkä koski eniten Sinnemäen heitto, että "pääministerin hajakeskitetty malli oli ehkä vähän typerä ehdotus".

Vanhanen esitti sunnuntain Helsingin Sanomissa ajatuksensa pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön kehittämisestä niin, että ihmiset asuvat pienissä puutarhataajamissa, joissa työpaikat ja palvelut ovat lähellä kotia.

Typerä ehdotus -käsitteen Vanhanen lanseerasi itse heinäkuussa arvioidessaan tv-paneelissa SDP:n uuden puheenjohtajan Jutta Urpilaisen puheita ruuan arvonlisäveron alennuksen perumisesta.

"Asunnot joukkoliikenneyhteyksien ääreen"

- Tarkoittaako tuo äskeinen sitä, että vaan ratojen varteen Suomessa pitää rakentaa. Silloin aika iso osa Helsingistä, Espoosta, Vantaasta,Tampereesta, Turustakin rajautuisi pois. Siellä on paljon kaupunginosia, jotka eivät tule koskaan rataa saamaan, Vanhanen tivasi ratojen varteen rakentamista suosineilta Korhoselta ja Sinnemäeltä.

Vanhasen mielestä kuntien pitää huolehtia tasapainoisesta, kysyntää vastaavasta asuntotuotannosta ja asunnot pitää rakentaa joukkoliikenneyhteyksien varrelle, mutta ainoaa joukkoliikennettä radat eivät ole.

Vanhanen nostatti Kuntamarkkinoiden paneelia seuranneiden kuntapäättäjien käsiä sen perusteella, hoidetaanko heidän alueellaan joukkoliikennettä junalla vai busseilla. Vanhanen tulkitsi junapuolueen osuudeksi vain viisi prosenttia.

Urpilainen pääsi kuittaamaan

SDP:n Urpilainen näki Vanhasen ahdingossa tilaisuutensa kuitata heinäkuun typerä ehdotus -heiton.

- Kyllä minulle hahmottuu, Matti, tuo sinun puutarhakaupunkimallisi niin, että se ennen kaikkea toimii kyllä yksityisautoilun varassa. Se johtaa siihen, että perheessä pitäisi käytännössä olla melkein kaksi autoa, jotta pystyy lapsia kuljettamaan kouluun, pystyy käymään kaupassa, Urpilainen piikitteli.

Vasemmistoliiton Korhonen takertui Vanhasen vuokra-asunnoista käyttämään termiin "vuokrakämppä", jota hän piti halveksivana ja aliarvioivana ja osoituksena Vanhasen asennevammasta. Vanhanen puolustautui sanomalla, että sana on tarttunut hänelle nuorten kielenkäytöstä, mutta lupasi jatkossa puhua vuokra-asunnoista.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen pysytteli vähän sivussa kaavoituskeskustelusta. Hän tyytyi toteamaan, että kokoomus ajaa mielekästä ja fiksua kaavoitusta, joka minimoi turhaa liikkumista. (Lue lisää)

Metsäjätti Stora Enson supistukset jäävät Suomessa pienemmiksi kuin synkimmissä ennakkoarvioissa oletettiin. Yhtiö aikoo leikata 550 työpaikkaa sulkemalla koneita Imatralta ja Varkaudesta, mutta yhtään kokonaista tehdasta ei mene kiinni.

Kemijärvellä ja Summassa suljettiin kokonaiset tehtaat tämän vuoden alussa. Työpaikkoja meni 1 100.

Stora Enso järjestääkin varsinaisen verilöylyn tällä kertaa ulkomailla, Saksassa, Venäjällä ja Virossa. Saksasta menee 600 työpaikkaa Beienfurtin ja Kabelin tehtailta. Venäjän puunhankinnan loppuminen vie työt 400 henkilöltä. Virossa suljetaan Paikusen saha.

Yhteensä supistukset ovat siten noin 1 700 työntekijää. Lisäksi Stora Enso aikoo siirtää 1 450 kunnossapidon työntekijää ABB:n kanssa perustettavaan yhteisyritykseen.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan yhtiön viime syksynä aloitettu leikkausohjelma on tässä. Mitään muuta ei ole tiedossa, vaikka mitään ei voi myöskään taata.

Kovimmin supistukset kohtelevat tällä kertaa Imatraa, josta pysäytetään yksi kartonkikone ensi vuoden loppuun mennessä. Karvinen korostaa kuitenkin, että samaan aikaan Imatralla tehdään investointeja toiseen kartonkikoneeseen ja sellulinjaan. Valtaosa ilmoitetuista 135 miljoonan investoinneista menee Imatralle.

Varkauden suljettava kone valmistaa hylsykartonkia. Se menee kiinni jo tänä vuonna.

Karvisen mukaan lakkautukset johtuvat koneiden kannattamattomuudesta. Venäjän puutulleilla ei ole päätökseen osuutta.

Sen sijaan investoinnit tehdään Venäjän puutulleja ajatellen. Karvinen julistaa, että Stora Enso on ensi vuonna riippumaton venäläisestä tuontipuusta. Hän muistuttaa, että uutiset olisivat nyt paljon pahempia, ellei Stora Enso olisi jo viime vuoden keväällä alkanut varautua puun tuonnin katkeamiseen.

Puuta ostettava lisää

Monissa ennakkoarvailuissa lopetettaviksi veikatut Uimaharjun (Enocell) ja Sunilan sellutehtaat säästyvät, vaikka Stora Enso varoittaa mahdollisista tuotannonrajoituksista. Ne liittyvät puun saatavuuteen.

Karvinen lupaa, että Uimaharjussa keitetään sellua koneet punaisella, jos puuta vain riittää. Hän jopa lupaa metsänomistajille, että puusta maksetaan metsänomistajia tyydyttävä hinta, jos puukauppaan saadaan lisää vauhtia.

Stora Enson toimenpiteet

- Lakkautettavat koneet: Imatra (kartonki ja muovipäällyste), Varkaus (hylsykartonki), Karhula (muovipäällyste), Baienfurt (kartonki), Kabel (päällystetty aikakauslehtipaperi), Paikunen (sahatavara).

- Muut supistukset: Veitsiluoto vajaan 100 työntekijän leikkaus, Kotka vajaan 50 työntekijän leikkaus.

- Mahdolliset tuotannonrajoitukset: Uimaharjun (Enocell) sellutehdas, Sunilan sellutehdas (toinen omistaja Myllykoski).

- Investoinnit: 135 miljoonaa euroa Imatralle, Inkeroisiin ja Forsiin (Ruotsi).

- Vuoden ajan myynnissä ollut Kotkan tehdas jää Stora Ensolle, sillä ostajaa ei löytynyt.

- Liikevaihto supistuu 440 miljoonalla eurolla. Liikevoiton on määrä kohentua 140 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 mennessä. (Lue lisää)

Valtioneuvoston kanslian tiistaina julkistaman selvityksen mukaan ilmastohuoli on erittäin laajaa koko kansan keskuudessa ja erot väestöryhmien näkemyksissä ovat pieniä. Tekoihin ilmaston puolesta ei kuitenkaan olla valmiita ryhtymään, koska kanssaihmisten epäillään luistavan omista teoistaan.

Selvityksen ilmastoviestinnän keinoista ilmastomuutoksen hillinälle myönteisen asenteen muuttamiseksi sanoista teoksi on laatinut Demos Helsinki. Selvitys on jo 12. hallituksen vuoteen 2050 saakka ja ylikin ulottuvan ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon taustaraporteista. Selonteko on määrä antaa eduskunnalle ensi kevään istuntokaudella.

Tekijöiden kerääämien asennetutkimusten mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää ilmastomuutosta suurena turvallisuusuhkana. Kolme neljäsosaa on myös valmis tekoihin, jotka omalta osaltaan hillitisisivät ilmastomuutosta. Valtaosa omaksuu kuitenkin sivustajakatsojan rooliin, koska ei usko muiden kuitenkaan lähtevän mukaan talkoisiin.

Selvityksen mukaan suomalaiset ovat EU:n keskiarvoa paremmin perillä ilmastumuutoksen vaikutuksista. Usko omien ilmastotekojen vaikuttavuuteen ei kuitenkaan ole sen korkeamalla tasolla kuin muuallakaan Euroopassa. Tavallinen selitys on, että mitä meidän suomalaisten kannattaa tehdä, kun Kiina, Intia ja Yhdysvallat näyttävät kuitenkin jatkavan päästötehtailuaan.

Säväyttäviä päätöksiä poliitikoilta

Selvityksen mukaan vuosina 2002–2007 toteutettu Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma lisäsi kansalaisten ilmastotietoa, mutta ei johtanut konkreettisiin tekoihin, koska ilmastomuutos ei vielä ollut politiikan ja sitä kautta lainsäädännön kärkiasioita, "säväyttävät päätökset" puuttuivat. Yksittäisenä tekona sellainen olisi esimerkiksi Millenium-teknologipalkinnon muuttamainen Arjen ekoinnovaatio -palkinnoksi.

Poliitisten päätösten lisäksi tarvitaan muun muassa massaviestintää ja elämäntyyliesikuvia rohkaisemaan kansalaisia ryhtymään sanoista tekoihin. Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne ainakin voisivat luopua ökyjahdeistaan ja antaa kavereidensa törmäillä laitureille ja rantakiville vaikkapa Finnjollilla.

Selvityksen mukaan ihmisiä motivoi toimimaan tieto siitä, että muutkin kansalaiset ja osapuolet tekevät ilmastotekoja. Odotukset muiden toiminnasta ovat kuin itseään toteuttavia ennusteita. Ilmastoviestinnän tulisikin vähentää yksilön epävarmuutta muiden teoista.

Toinen Pohjois-Karjala-projekti

Selvitykseen on koottu kokemuksia yhteisöllisistä ja laaja-alaisista koti- ja ulkomaisista päästövähennys- ja muista elintapojen muutoksen tähdänneistä kampanjoista. Selvityksen tekijöiden mukaan esikuvaksi kelpaisi vaikka 1970-luvulla käyntiin polkaistu Pohjois-Karjala-projekti, jossa on julkishallinto, työnantajat, media ja kansalaiset itse propagoivat voin sijasta kevyttä kasvislevitettä.

Yhteisöjä, kuten kuntia ja yrityksiä, on rohkaistava kehittämään omannäköisiään ilmastomyötäisiä toimintatapoja ja elämäntyylejä. Näin voidaan rakentaa ’Me pystymme’ -asennetta. Tällainen asenne motivoi, ja oman käyttäytymisen muutoksesta tulee vähitellen osa rutiineja.

Demos Helsingin laatima toimenpidekartta esitteleekin ilmastoviestinnän askelia, joilla voidaan lähestyä vähäpäästöistä Suomea. Tehtävää riittää kaikille: poliitikoille, joukkoviestimille, koulutusorganisaatioille, elämäntyyliesikuville, portinvartijaorganisaatioille, mielipidejohtajille ja paikallisyhteisöille. (Lue lisää)

Jokainen ruotsalainen heittää vuodessa sata kiloa täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin, kertoo ruotsalaisen tutkimusinstituutin SIK:n tuore raportti.

SIK:n tutkimuksen mukaan kaupasta kotiin kannetusta ruoasta lähes kolmannes eli 27 prosenttia päätyy Ruotsissa syömättä jätteeksi.

Vuodessa siitä syntyisi 2,3 miljoonan tonnin ruokavuori, josta viidesosa olisi pois heitettäessä ollut vielä syömäkelpoista.

Eniten pois heitetään hedelmiä ja vihanneksia, erityisesti perunoita. Myös pasta ja riisi päätyvät usein roskikseen, samoin maito, viili ja jogurtti.

Suurin ympäristökuormitus on kuitenkin poisheitetyllä lihalla ja kalalla.

Suomessa tilanne ei ole sen parempi. Suomalaisten kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kymmenesosa päätyy syömättä roskiin. Se tarkoittaa jopa 70 kiloa ruokaa henkeä kohden vuodessa.

Ruotsissa tuhlattava ruokamäärä vastaa 460 000 öljylämmitteisen talon kulutusta, SIK vertaa. Jos ruoan haaskaus loppuisi kokonaan, ympäristösäästö vastaisi joka kuudennen auton poistumista Ruotsin liikenteestä.

Suomessa ruoasta roskiin kymmenesosa

Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jäteneuvoja Miia Jylhän mukaan ruokajätteen vähentämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota.

- Meillä itse asiassa käsitellään ensi kuussa jakoon tulevassa asiakaslehdessä samaa asiaa. Ihan senkin takia, että vastikään Britanniassa tehtiin vastaava tutkimus, jonka mukaan peräti kolmasosa ostetusta ruoasta heitetään siellä roskiin. Kun puhutaan samalla ruoan kallistumisesta, tuntuu, että onko meillä varaa tähän, hän pohtii.

- On herätty huomaamaan, kuinka paljon luonnonvaroja ruoassa menee hukkaan. Itse ruoka on pahempi kuin pakkaus, josta on puhuttu paljon. Ruokaa turhaan ostamalla tuotetaan sen valmistusketjussa paljon jätettä. Voi ajatella, että kaikki ruoka, joka jää syömättä, on turhaa kulutusta, Jylhä sanoo.

Osaamattomuus hyödyntää vanhenevaa ruokaa on nuoremman sukupolven ongelma, Jylhä arvelee.

Puolet heittää ruokaa roskiin lautaselta

Pääkaupunkiseudun jätehuollosta suurelta osin vastaavan YTV:n viimevuotisen kyselyn perusteella kolmasosa kotitalouksista heittää viikoittain pois pilaantuneita ja vanhentuneita elintarvikkeita. Lautaselle jäänyttä syömätöntä ruokaa ilmoitti heittävänsä pois lähes puolet talouksista. YTV kampanjoikin viime vuoden huhtikuussa ruokajätteen synnyn ennaltaehkäisemiseksi teemalla ”Vähemmän ruokaa roskiksessa on enemmän rahaa kukkarossa”.

- Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä on vähentynyt viime vuosien aikana, eli ihmiset ovat oppineet lajittelemaan. Kotitalousjätteen kokonaismäärä on kuitenkin edelleen noususuunnassa, YTV:n ympäristöasiantuntija Minna Partti kertoo.

Bruttokansantuotteen kasvun ja jätteiden määrän kasvun pitkään jatkunut kytkös näyttää kuitenkin katkenneen - onneksi, Partti sanoo.

Viimevuotisessa kuluttajakampanjassa pääasiallisena kohderyhmänä olivat nuoremmat perheenäidit. Asian esilläpitoa on tarkoitus jatkaa muodossa tai toisessa. Kunnallisen jätehuollon tehtävä on antaa yleisvalistusta, sillä ruoan tuotannon ympäristökuormitus on niin suuri, Partti sanoo.

- Onhan se järjetön ajatus tuottaa jotain roskiin heitettäväksi.

SIK:n (Institutet för Livsmedel och Bioteknik AB) tutkimus oli ensimmäinen kotitalouksien ruokajätteen syntymistä laajemmin kartoittanut tutkimus Ruotsissa. (Lue lisää)

Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius katsoo, että uuden ydinvoimalan rakennuslupa pitäisi myöntää kaikille halukkaille. Hän perustelee kantaansa markkinatalouden pelisäännöillä ja vapailla sähkömarkkinoilla.

- En tajua sitä, että jos meillä on kolme halukasta rakentajaa, miksi ruvetaan säätelemään, kuka rakentaa ja kuka ei, Lilius sanoo Energia-lehden haastattelussa.

- Julkisuudessa on pitkään sanottu, että ala investoi liian vähän. Eikö olisi hyvä, että investoisi?

Lilius kummeksuu ydinvoiman lisärakentamisen kytkemistä pelkästään Suomen sähköntarpeeseen. Sähkö virtaa jo nyt vapaasti pohjoismaisilla markkinoilla, ja ydinsähköä tuodaan Suomeen niin Ruotsista kuin Venäjältä. Myös Baltian sähköverkot kytkeytyvät jatkossa yhä tiiviimmin pohjoismaihin, hän huomauttaa.

Fortum kaavailee Loviisaan kolmatta ydinvoimalayksikköä, jolle haetaan rakennuslupaa todennäköisesti vielä syksyn aikana. (Lue lisää)

Alkoholin hinnanalennus on lisännyt erityisesti huono-osaisten kuolleisuutta. Kuolemat ovat olleet seurausta pääosin suurkulutuksen aiheuttamien alkoholitautien lisääntymisestä.

Tiedot käyvät ilmi American Journal of Epidemiology -tiedelehdessä vastikään julkaistusta tutkimuksesta. Alkoholin hinnanalennus toteutettiin Suomessa vuonna 2004.

Alkoholikuolleisuus kasvoi kahdessa vuodessa hinnanalennuksen jälkeen miehillä 16 prosenttia ja naisilla 31 prosenttia. Lisäyksestä 82 prosenttia oli seurausta kroonisista alkoholitaudeista, erityisesti maksasairauksista.

Absoluuttisesti kuolleisuus kasvoi eniten 55-59-vuotiailla miehillä ja 50-54-vuotiailla naisilla. Työikäisillä alkoholikuolleisuuden kasvu kohdistui työttömiin ja varhaiseläkeläisiin sekä ihmisiin, joilla on matala sosioekonominen asema. Tutkimuksessa merkillepantavaa on, että työssäkäyvillä ja alle 35-vuotiailla alkoholikuolleisuus ei kasvanut.

Huono-osaiset herkimpiä hinnanlaskulle

Päihtymykseen liittyvien kuolemien kasvu oli vähäistä verrattuna tautikuolemiin. Myös päihtymykseen liittyvien kuolemien osalta väestöryhmittäiset erot olivat kuitenkin selvät: pitkäaikaistyöttömien kuolemat lisääntyivät, mutta työssäkäyvien kuolleisuus pysyi ennallaan.

- Huono-osaiset näyttävät olevan herkimpiä alkoholin hinnanlaskulle. Parempiosaiset sen sijaan näyttäisivät olevan vastustuskykyisempiä alkoholin alhaisemman hinnan vaikutuksille. Hinnanalennuksen taakka näyttäisi kohdistuvan niihin, joilla jo ennestään oli eniten alkoholiongelmia, tutkimusryhmä päättelee.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 15 vuotta täyttäneiden suomalaisten työssäkäyntiin ja sosioekonomiseen asemaan liittyviä tietoja ja kuolemansyytietoja yhdistäviin aineistoihin. Alkoholikuolemiin laskettiin mukaan alkoholisairauksien ja -myrkytysten lisäksi myös kuolemat, joissa alkoholi oli osallisena. Näitä ovat esimerkiksi humalassa tapahtuneet tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat sekä alkoholin käyttöön liittyvät sydänperäiset kuolemat. Tutkimuksen seuranta-aika käsitti vuodet 2001-2005. (Lue lisää)

Ihmisten pitäisi olla syömättä lihaa ainakin kerran viikossa, mikäli halutaan tehokkaita toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ajan myötä ihmisten pitäisi vähentää tätäkin enemmän lihansyöntiään, kertoo YK:n ilmastontutkijan Rajendra Pachauri Observer -lehdelle.

Pachaurin mielestä ruokailutottumuksien muuttaminen on suhteellisesti helpompaa kuin esimeriksi kuljetustapojen. Hänen neuvonsa on tosin yksi kiistellyimmistä, jonka YK:n hallitustenvälinen ilmastopaneeli on antanut ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että lihan tuottaminen saa aikaan noin viidenneksen maapallon kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjä syntyy mm. rehujen tuotannossa. Myös märehtijät tuottavat kaasupäästöjä. Esimeriksi lehmät tuottavat metaania, mikä on 23 kertaa pahempaa ilmaston lämpenemisen kannalta kuin hiilidioksidi.

Sianlihan tuottajia edustavan englantilaisen yrityksen BPEX:in markkinointijohtajan Chris Lambin mielestä lihateollisuutta vastaan on hyökätty syyttä. Hänen mukaansa lihateollisuudessa selvitetään, millä toiminnoilla on eniten ympäristövaikutuksia ja näitä syitä yritetään vähentää. Yksi vaihtoehto olisi pitää karjaa sisätiloissa, mutta se puolestaan vahingoittaisi eläinten hyvinvointia. (Lue lisää)

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kehottaa muuta maailmaa jatkossa ottamaan Venäjän huomioon.

Medvedev puntaroi maansa ulkopoliittista asemaa Georgian sodan jälkeen puhuessaan Kremlissä korkeille virkamiehille lauantaina.

- Olemme eläneet totuuden hetken -- Maailma muuttui tämän vuoden elokuun 8. päivänä, hän sanoi. Hän viittasi Venäjän joukkojen hyökkäykseen Georgiaan kuuluvaan Etelä-Ossetiaan sen jälkeen kun Georgia oli aloittanut oman sotilasoperaationsa alueella.

Medvedev ripitti Yhdysvaltoja Georgian aseistamisesta uudelleen humanitaarisen avunannon nimissä. Hän vertasi tilannetta siihen, että Venäjä lähettäisi sota-aluksilla apua hirmumyrskyistä kärsineisiin Karibianmeren maihin.

Yhdysvaltain sota-alus toimitti apulastin Georgiaan perjantaina. Alus rantautui Potin satamaan, jonka lähistöllä venäläisjoukot partioivat edelleen. (Lue lisää)

Suomalaiset toimittajat uskovat journalismin viihteellistyvän tulevaisuudessa vielä nykyisestä. Journalistiliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa yli neljä viidesosaa vastaajista katsoo myös, että kaupalliset tavoitteet nousevat yhä useammin journalismissa etusijalle.

- Toimittajat uskovat myös siihen, että viihdeaineiston lisääntyminen heikentää kansalaisten halua vaikuttaa asioihin. Samoin suuria yleisömääriä tavoitellaan toimittajien mielestä sisällön laadun kustannuksella, kertoi tutkija Jyrki Jyrkiäinen Tampereen yliopistosta tutkimusta käsittelevässä tilaisuudessa Helsingissä.

Tutkimukseen vastasi runsaat 600 Journalistiliiton jäsentä. Enemmistö heistä arvioi myös, että työn analyyttisyys, itsenäisyys ja journalismin kriittisyys vähenevät lähitulevaisuudessa. Sen sijaan toimittajat kokevat, että taloudellinen tulosvastuu kasvaa.

Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin paitsi toimittajien näkemyksiä alan kehityksestä, myös toimittajan käytännön työn ongelmia, työtapoja ja -käytäntöjä sekä tehtävien muutosta.

Kiire ja työmäärä rassaavat

Tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa, 84 prosenttia toimittajista, on tyytyväisiä työhönsä. Eniten iloa työpäiviin tuovat riittävät vaikutusmahdollisuudet omiin työaikajärjestelyihin sekä hyvä työilmapiiri. Toimittajat kertoivat luottavansa kollegoihin, eikä keskinäistä kilpailua pidetty kovin suurena ongelmana.

Tyytyväisyyttä puolestaan nakersivat työtehtävien suuri määrä ja kiire. Toimittajien mielestä kahden viime vuoden aikana eniten työssä on lisääntynyt juttujen tekeminen useampaan välineeseen, juttujen viikoittainen määrä toimittajaa kohden ja juttujen suuntaaminen eri kohderyhmille.

Lomakevastausten lisäksi tutkimuksessa oli aineistona päiväkirjavastauksia. Edellisen kerran vastaavia toimittajakyselyitä on tehty vuosina 1988 ja 1993. (Lue lisää)

Televisiosta on Tilastokeskuksen mukaan luopunut vuodessa noin 100 000 taloutta. Lähes kaikki televisionomistajat ovat puolestaan siirtyneet digivastaanottoon.

Digisovittimen tai digitelevision oli elokuun puoliväliin mennessä hankkinut 98 prosenttia Suomen yli 2,2 miljoonasta television omistavasta kotitaloudesta.

Suomen vajaasta 2,5 miljoonasta kotitaloudesta 10 prosenttia ei elokuussa omistanut ollenkaan televisiota. Alle 35-vuotiaista yksin asuvista 25 prosentilla ei ollut televisiota. Viime vuonna digiajan kynnyksellä ilman televisiota oli vain 6 prosenttia kaikista talouksista. Televisiosta on siten luopunut vuodessa noin 100 000 taloutta.

Videonauhuri oli elokuussa 62 prosentissa, DVD-laite 64 prosentissa ja kotiteatteri 23 prosentissa television omistavista kodeista Suomessa. Laajakuvatelevisiota, taulutelevisiota tai vastaavaa 16:9-kuvasuhteen televisiota katseli 55 prosenttia tv-talouksista.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä neljästi vuodessa tehtävään laitetiedusteluun, johon osallistui 1.-19. elokuuta 1 485 kotitaloutta. (Lue lisää)

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) syyttää Suomen valtiota suoluonnon tuhoamisesta. Valtio omistaa enemmistön Suomen suurimmasta turveyhtiöstä Vaposta, joka hyödyntää laajassa mitassa myös ojittamattomia luonnonsoita.

SLL huomauttaa, että vaikka turpeenoton väitetään kohdistuvan ainoastaan ojitetuille soille, todellisuudessa luonnonsoita käytetään myös runsaasti. SLL on julkaissut nettisivuillaan listan 50 luonnonsuosta, joita turpeennosto uhkaa. Mainittujen soiden yhteispinta-ala on 6 200 hehtaaria.

Valtio edistää turpeen energiakäyttöä myös myymällä tai vuokraamalla ojittamattomia soita turveteollisuuden käyttöön, SLL toteaa. Valtio panostaa turpeenkäytön edistämiseen vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Vaikka turpeenpoltosta saadaan vain 6 prosenttia maassamme käytetystä energiasta, sen hiilidioksidipäästöt ovat liikenteen luokkaa, 17 prosenttia.

- Valtaosa turpeenotosta keskittyy Etelä- ja Keski-Suomeen sekä Pohjanmaalle, missä 96 prosenttia kaikista suotyypeistä on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Suomalainen suoluonto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista. Tästä huolimatta soita on pidetty suomalaisesta näkökulmasta katsottuna tavallisina. Luonnonsuot myös varastoivat ja sitovat hiiltä. Juuri luonnonsoilta otetun turpeen poltto edistää ilmaston lämpenemistä kaikkein eniten, noin 10 - 20 prosenttia kivihiiltäkin enemmän, SLL sanoo tiedotteessaan.

Myös YLEn Ajankohtainen kakkonen kertoi tiistaina Vapon halusta käyttää luonnonsoita turvetuotantoon. Turpeen suurista ilmastopäästöistä johtuvat päästökauppamaksut eivät enää estä turve-energian hyödyntämistä, sillä energian hinta on viime aikoina noussut huomattavasti. (Lue lisää)

Professori emerita Elina Haavio-Mannila Helsingin yliopistosta pitää ruotsalaistutkimusta mielenkiintoisena.

- Se on ajankohtainen, koska geeneistä puhutaan muutenkin paljon.

Sosiologina hän kuitenkin muistuttaa, että ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat geenien lisäksi ympäristö ja opitut arvot. Hän varoittaa selittämästä kaikkea ihmisen toimintaa perimän avulla.

- Tieteen tehtävänä on tietysti yrittää löytää totuus, mutta tällaiset tutkimustulokset ovat ikäviä sellaisten ihmisten kannalta, joilla on huonot geenit, sillä geeneihin ei voi vaikuttaa. Ihmisen käytöksestä puolet liittyy perimään ja puolet ympäristöön, johon vaikuttaa, Haavio-Mannila korostaa.

Perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portin Turun yliopistosta ei halua ottaa tutkimustulokseen yksityiskohtaisesti kantaa näkemättä itse tutkimusraporttia.

- Kun väitetään, että jokin geeni vaikuttaa tällaiseen käyttäytymispiirteeseen, tehdään aina jokin olettamus vallitsevista olosuhteista ja arvomaailmasta. Joissain toisissa olosuhteissa ja toisenlaisten arvojen vallitessa tilanne olisi toinen. Aikakausjulkaisu, jossa tutkimus on julkaistu, on kylläkin erittäin arvostettu, hän toteaa.

Tuore tutkimus toi lohtua ainakin ruotsalaisnäyttelijä Sven Wollterille. Kolmatta kertaa naimisissa oleva Wollter, 74, totesi Expressen-lehden nettiversiossa olevansa huojentunut kuullessaan ”avioerogeenistä”. Vakavoiduttuaan hän kuitenkin arveli, että syynä hänen epäonneensa avioliitoissa on hänen ammattinsa.

- Luulen, että sosiaaliset syyt vaikuttavat geneettisiä syitä enemmän siihen, että olemme erilaisia.

Halu sitoutua ratkaisee

Vuoden verran yhdessä asuneet turkulaiset Paula Nikulainen ja Tomi Koski uskovat, että hyvän parisuhteen koossa pysyminen ei ole vain geeneistä kiinni. Tärkeintä heidän mielestään on oikea asenne.

- Enpä oikein usko, että geenit voivat niin paljon vaikuttaa, Koski arvelee.

- Halu sitoutua on se tärkein tekijä. Se ratkaisee. Tosin, joskus olen kuullut joidenkin miesten toteavan, että pitää valloittaa mahdollisimman monta naista, Nikulainen kommentoi.

Nikulaisen ja Kosken mukaan onnistuneen parisuhteen koossa pitävä voima lähtee samanlaisesta huumorintajusta ja samanlaisista kiinnostuksenkohteista.

- Toki välillä pitää olla tulta ja tappuraakin.

- Kyllä meilläkin on lautasia heitelty, Paula Nikulainen paljastaa. (Lue lisää)

Kävit metsässä, mutta et nähnyt siellä yhtään mitään. Onko näin, vai oliko kokemuksesi sittenkin vain oman mielesi värittämä? (Lue lisää)

Suomalaisten ympäristömyönteisyys ja eritoten kierrätysinto on kasvanut viime aikoina, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskuksella teettämä selvitys.

Vuoden 2006 kulutustutkimuksen aineiston pohjalta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin harppaus on tehty jätteiden kierrätyksessä. Suomalaiset kierrättävät ahkerammin nyt kun yhä useampi jäteastia on asuinkiinteistön läheisyydessä.

Lähes joka toinen kotitalous lajitteli ruokajätteet erilliseen astiaan. Ruokajäte lajiteltiin yhden tai kahden hengen kotitalouksissa perhetalouksia useammin.

Vaikka henkilöautoa käyttävien kotitalouksien määrä on kasvanut, niin vuotuisten ajokilometrien keskiarvo on alentunut noin viidenneksellä vuodesta 1990 vuoteen 2007.

Parannettavaa on eritoten energiankäytössä. Ekosähköä käyttäviä talouksia oli vuonna 2006 vain 2,5 prosenttia. Sähkön kulutusta lisäsi samana vuonna yli 40 prosentissa asuntojen peseytymistiloja oleva lattialämmitys. (Lue lisää)

Vijay Prozakin artikkeli "The World is Going to Hell And I Feel Fine" käännettynä suomeksi. (Lue lisää)