Maailma on mikä on, ja voit joko torjua sen pehmein harsoin peittelemällä tai sitten katsoa suoraan kohti, ja nähdä itsesi minä olet. Tämän tiedettyäsi voit nähdä virrassa tulevan kädenjälkesi; sitä ennen vain sameita unelmia.

Makeanhimo kuriin kuiduilla ja säännöllisillä aterioilla

Sunnuntai 31 Elokuu 2008

Se iskee yllättäen, usein ruokailun jälkeen. Houkutus kasvaa ja kasvaa, kunnes on rynnättävä kauppaan hakemaan suklaata tai pullaa. Arvioiden mukaan joka kolmas tai neljäs aikuinen suomalainen kamppailee makeanhimon kanssa.

Laillistetun ravitsemusterapeutin Pirjo Saarnian mukaan päivittäisen makeanhimon syynä on usein huonot ruokatottumukset ja sen takia heittelehtivä epätasainen verensokeri.

- Yksittäiset ateriat on usein koostettu väärin, ateriarytmi on väärä tai ruokavaliosta puuttuu tärkeitä ravintoaineita. Kuitujen ja usein myös suojaravinteiden puuttuminen lisää makeanhimoa, Saarnia sanoo.

Makealla herkuttelevien ruokavaliossa kuidun sekä sellaisten suojaravinteiden kuin magnesiumin ja sinkin saanti voi olla niukkaa. Saarnian Irti makeanhimosta -kirjan mukaan liiallisesta herkuttelusta voi kuitenkin päästä helposti eroon ruokatottumuksia muuttamalla.

- Moni ruokavaliotaan muuttanut on jo parin viikon jälkeen ihmetellyt, kuinka makeaa ei enää tee edes mieli, Saarnia tietää.

Ruokailun unohtaminen kostautuu iltaisin

Makeanhimon ja painonhallinnan kannalta ensimmäinen ja tärkein asia on Saarnian mukaan säännöllisen ateriarytmin opetteleminen.

- Useimmille suomalaisille sopii parhaiten 4-5 ateriaa päivän aikana. Jos päivällä syödään liian vähän iltasyömisestä tulee usein hallitsematonta ja ruokamäärät kasvavat liian suuriksi, hän sanoo.

Toinen kompastuskivi makeanhimoisille on kuitujen puute.

- Kuitupitoisesta ruoasta saa paljon suojaravintoaineita, ja mitä enemmän suojaravintoaineita, sitä vähemmän makeanhimoa.

Saarnia neuvookin lisäämään aterioihin hedelmiä, marjoja, kasviksia ja leseitä sekä vaihtamaan viljat täysjyvätuotteisiin.

Kuidun lisäksi atrialla pitää olla sopivassa suhteessa hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvaa. Saarnia antaa esimerkin.

- Monet suosivat lounaana esimerkiksi salaatteja. Vaikka ne ovatkin terveellisiä, ne eivät usein nosta verensokeria juuri lainkaan, koska hiilihydraatit puuttuvat. Tästä seuraa väsymystä ja makeanhimoa. Pari palaa kuitupitoista täysjyväruisleipää korjaa tilanteen.

Terveellisiä vararuokia pakkaseen

Ruokavalion muutos kannattaa aloittaa hitaasti ja varmasti ilman ihmedieettejä tai pikakuureja.

- Kaloreiden laskentaa tärkeämpää on valita ostoskoriin mahdollisimman käsittelemättömiä, kuitupitoisia ja hyvälaatuista rasvaa sisältäviä tuotteita.

Myös riskitilanteiden ennakointi on tärkeää makeanhimoa vastaan kamppailtaessa. Saarnialla on sortumisia varten yksinkertaisia neuvoja: Tee valmis kauppalista, älä mene nälkäisenä kauppaan ja valmista kerran viikossa terveellisiä vararuokia, jotka voi kiireessä sulattaa pakastimesta.

Yllättäen iskevän makeanhimon voi taltuttaa myös sijaistoiminnoilla, eli vaikka pirauttamalla kaverille tai tekemällä sanaristikkoja.

Kaikista neuvoista huolimatta Saarnian mukaan kaikista herkutteluhetkistä ei tarvitse eikä saakaan luopua kokonaan. Pullan syöminen silloin tällöin on pelkästään inhimillistä. (Lue lisää)

Vauvan mikrossa surmanneelle tuomio

Sunnuntai 31 Elokuu 2008

Oikeusistuin on tuominnut Yhdysvaltain Ohiossa 28-vuotiaan naisen kuukauden ikäisen tyttölapsensa surmaamisesta mikroaaltouunilla.

Daytonilainen tuomioistuin katsoi näytetyksi toteen, että China Arnold surmasi tyttönsä Paris Talleyn riideltyään poikaystävänsä kanssa elokuussa vuonna 2005.

Valamiehistö kokoontuu ensi tiistaina päättämään, saako Arnold kuolemantuomion törkeästä murhasta.

Viranomaisten mukaan lapsi oli menehtynyt sisäisiin palovammoihin. Ulkoisia merkkejä palovammoista sen sijaan ei löytynyt. Syyttäjän mukaan Arnoldin asunnon mikroaaltouunista löytyi vauvan DNA:ta.

Oikeudessa todistajana kuultu Arnoldin sellitoveri kertoi syytetyn tunnustaneen hänelle, että hän laittoi tyttärensä mikroaaltouunin ja väänsi mikron päälle. Syynä oli pelko, että hänen poikaystävänsä jättää hänet, jos paljastuu, ettei mies ole lapsen isä.

Tapaus ei ole ainoa Yhdysvaltain historiassa. Viime vuonna Arkansasissa asuva mies oli oikeudessa laitettuaan kahden kuukauden ikäisen tyttövauvansa mikroaaltouuniin. (Lue lisää)

Belgian munkeilta ei heru lisää olutta janoisille

Sunnuntai 31 Elokuu 2008

Perinteisten belgialaisten trappistioluiden ystävillä voi pian olla ongelma. Kuuluisat luostaripanimot nimittäin kieltäytyvät kasvattamasta tuotantoaan, vaikka juomien kysyntä on maailmalla kasvussa.

Westmalle, yksi seitsemästä trappistipanimosta, ilmoitti viime viikolla, ettei se aio valmistaa enempää olutta houkuttelevista näkymistä huolimatta.

Tämä johtuu etenkin siitä, että tuotantoa valvovat munkit haluavat pitää tuotannon inhimillisenä ja kohdella työntekijöitään säällisesti. Esimerkiksi ylitöitä ei teetetä.

- Mielestämme on tärkeää, että he pääsevät ajoissa kotiin perheidensä luo, veli Benedictus perusteli Belgian lehdistölle.

Trappistiluostareista kuusi sijaitsee Belgiassa ja yksi Hollannissa. Panimojen tulee sijaita kokonaan luostareiden muurien sisällä, niiden tulee olla suoraan munkkien alaisuudessa, ja toiminnasta saatava voitto on suunnattava sosiaalityöhön tai hyväntekeväisyyteen. Tuotanto on siten luonnostaan pienimuotoista.

Pyhän Benedictuksen jälkiä seuraavat munkit alkoivat Belgian alueella panna olutta jo satoja vuosia sitten. Katolisen suuntauksen mukaan työ on olennainen osa uskoa, sillä toimettomuus on ihmiselle haitallista.

Monissa luostareissa pidetään yhä myös karjaa tai valmistetaan juustoa hengellisen toiminnan ohella.

Alkoholin valmistaminen ei ole Belgiassa suuri moraalinen ongelma, koska vahvakin olut on maassa kahviin verrattava jokapäiväinen tuote.

Kapitalismin kulta-aikana munkit joutuvat kuitenkin painimaan mitä moninaisimpien arvovalintojen kanssa. Esimerkiksi mainoskampanjat ovat mahdollisia, mutta ne ovat useimmiten tyyliltään yksinkertaisia, ja niissä pyritään tuomaan esiin oluiden luostaritausta.

Jo nyt trappistioluet saattavat Belgiassa loppua aika ajoin kesken. Westmalle ilmoittaa nettisivuillaan, että se pyrkii tekemään toimitukset ravintoloitsijoille mahdollisimman tasapuolisesti.

Sint Sixtus -luostari myy Westvleteren-oluttaan puolestaan vain suoraan kuluttajille tiettyinä päivinä. Oman laatikkonsa voi varata erityisen olutpuhelimen kautta, joka on tosin usein ruuhkautunut.

Luostareista ainoastaan Chimay aikoo kasvattaa tuotantoaan lähivuosina. Nieuwsblad-lehden mukaan tällekin on tosin sosiaalinen selitys. Luostaria ympäröivällä alueella niin paljon työttömyyttä, että panimo voi lisätoiminnalla tarjota osalle asukkaista työpaikan.

Seitsemän trappistiolutta

- Trappistioluita on sekä vaaleita että tummia. Niitä yhdistää korkea alkoholiprosentti, joka vaihtelee kuuden ja kahdentoista välillä.

- Trappistioluita ovat belgialaiset Orval, Chimay, Westvleteren, Rochefort, Westmalle ja Achel sekä hollantilainen Koningshoeven. Näistä Chimay kuuluu myös Suomen Alkon valikoimiin.

- Belgiassa trappistioluet ovat hieman tavallista olutta kalliimpia. Pieni pullo maksaa ruokakaupassa yleensä vajaan euron. (Lue lisää)

Greenpeace: Olkiluodossa kahdet hitsausohjeet

Torstai 28 Elokuu 2008

Olkiluodon ydinvoimalaa rakentava Bouygues-yhtiöllä on kahdet hitsausohjeet, sanoo Greenpeace. Ympäristöjärjestön mukaan ranskalainen yhtiö toimitti viralliset ohjeet Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi, mutta hitsaustyöt tehtiin toisten, huomattavasti kehnompien standardien mukaan.

Greenpeace sanoo, että se on saanut haltuunsa molemmat ohjeet, ja ero on dramaattinen. Järjestön mukaan työmaalla on hitsattu niin kutsuttuja voimaliitoksia heppoisten, voimaa kantamattomien liitosten tapaan STUK:in selän takana. Kansainväliset standardit edellyttävät voimaliitoksissa kahta 12 senttimetrin pituista hitsiä, kun työmaalla on käytetty vain yhtä kahden senttimetrin pituista hitsiä.

Myös YLEn Ajankohtainen kakkonen on raportoinut vakavista turvallisuuspuutteista Olkiluodon rakennustyömaan hitsaustöissä. Hitsaustyöt aloitettiin ydinreaktorin työmaalla kesällä 2005, mutta ensimmäiset hitsausohjeet hyväksyttiin vasta syksyllä 2006.

Greenpeace on pyytänyt myös riippumatonta asiantuntijaa, fysiikan tohtori Helmut Hirschiä, arvioimaan Olkiluodon rakennustöitä. Hänen mukaansa rikkeet ovat selviä ja saattavat vaarantaa reaktorirakennuksen kestävyyden. Hirschillä on 30 vuoden kokemus ydinvoima-asiantuntijana. Hän on työskennellyt muun muassa Itävallan ja Saksan liittovaltioille ja kuuluu OECD:n ydinenergiajärjestön (NEA) asiantuntijaryhmään.

Olkiluoto kompuroi ongelmasta toiseen

Viimeksi torstaina talouslehti Les Echos kertoi, että Olkiluodon uutta reaktoria rakentava ranskalainen Areva on joutunut nostamaan kustannusarviotaan 50 prosenttia alkuperäisestä. Areva kiisti tiedon. Aikaisemmin tällä viikolla Rakennusliitto antoi lakkovaroituksen, sillä lähes 300 puolalaisen rakennustyömiehen palkanmaksussa on epäselvyyksiä.

Hitsaustöiden turvallisuuspuutteiden lisäksi Ajankohtainen kakkonen on raportoinut myös Bouyguesin määräämästä puhekiellosta. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijöitä on suullisesti kielletty erityisesti kertomasta työmaan laatuongelmista. Niistä ei ole saanut puhua edes työn tilaajalle, Teollisuuden Voima Oy:lle. (Lue lisää)

Biopolttoaineiden tuotannon kasvu uhkaa maailman vesivaroja

Sunnuntai 24 Elokuu 2008

Biopolttoaineiden tuotannon lisääntyminen vaikuttaa osaltaan maailman vesivarojen hupenemiseen vaarallisen matalalle tasolle.

Ruotsalaisasiantuntijoiden mukaan energiantuotantoon käytettävä vesimäärä kasvaa biopolttoaineiden tuotannon vuoksi tulevina vuosina huomattavasti nykyisestä.

- Vuoteen 2030 mennessä biopolttoaineilla pitäisi pystyä tuottamaan sama määrä energiaa kuin nykyisin fossiilisilla polttoaineilla, sanoo Tukholman kansainvälisen vesi-instituutin (Siwi) ohjelmajohtaja Jakob Granit viitaten tuoreisiin tutkimuksiin.

Bioenergian kysynnän ja sitä kautta tuotannon lisääntymiseen vaikuttavat erityisesti ilmastonmuutos ja öljyn kallistuminen.

Siwin asiantuntijat muistuttavat, että maatalouden vedenkulutuksen kasvu - jota energiakasvien viljeleminen kiihdyttää - on väistämättä pois muista käyttötarpeista. Esimerkiksi luonnon ekosysteemit tarvitsevat runsaasti vettä uusiutuakseen.

Yhtälön tekee hankalaksi se, että vesivaroja kuormittaa samanaikaisesti myös maailman väkiluvun nousu. Väestönkasvun vuoksi ruokaa uskotaan tarvittavan vuoteen 2050 mennessä karkeasti ottaen tuplasti nykyistä enemmän.

Siwin tiedeohjelman johtaja Jan Lundqvist kertoo, että maailman väestö kuluttaa nykyisin noin 4 500 kuutiokilometriä vettä vuodessa.

- Ympäristön kannalta kohtuullinen kulutustaso voisi olla vielä 6 000 kuutiokilometriä, mutta sen ylittävä määrä käy todella kalliiksi luonnolle, hän sanoo.

Kastelujärjestelmät tarkan harkinnan alle

Lundqvistin mukaan uhkaavan vesipulan välttämiseksi olisi kiinnitettävä huomiota esimerkiksi maatalouden kastelujärjestelmiin. Keinokastelu kuormittaa jo nykyisin monilla alueilla rajusti jokia, järviä ja pohjavesivarantoja.

- Keinokastelu on tullut tiensä päähän, Lundqvist sanoo.

Hänen mielestään keinokastelun sijaan maailman maiden olisi kehitettävä sadeveden talteenottoa.

- Esimerkiksi suuressa osassa Afrikkaa sademäärät ovat riittäviä ruuan tuotantoon -- Sadeveden varastoiminen maaperään tai paikallisiin patoaltaisiin voisi lisätä satoja huomattavasti, hän kertoo.

Vesivarantojen riittävyyttä käsiteltiin Tukholmassa viime viikolla järjestetyssä kansainvälisessä vesikokouksessa. (Lue lisää)

Koululaiset kameravalvontaan

Tiistai 19 Elokuu 2008

Suomen koululaisia kytätään ennen pitkää valvontakameroilla. Turussa kaikki koulut varustetaan vähitellen remonttien yhteydessä kameroin ja sama tapahtuu Helsingissä, kertoo Turun Sanomat.

Ilmiö on OAJ:n johtavan lakimiehen Markku Poutalan mukaan valtakunnallinen. Tarkoituksena on etenkin ehkäistä ilkivaltaa ja puuttua koulukiusaamiseen. Valvontakameroiden on havaittu rauhoittavat välitunteja.

Tietosuojavaltuutetun sijainen Elisa Kumpula ei näe vielä tarpeelliseksi muodostaa periaatteellista kantaa ilmiöön. Hän kuitenkin muistuttaa, että oppilaiden lisäksi koulun henkilökunta täytyy ottaa huomioon.

Laki yksityisyydensuojasta työelämässä määrittelee kameravalvonnan säännöt työpaikoilla. Poutala tähdentää, ettei esimerkiksi opettajan työskentelyä tai oppilaiden pukuhuonetiloja saa seurata kameran avulla.

Kumpula puolestaan kehottaa myös miettimään, onko olemassa kameroita tehokkaampia keinoja puuttua ongelmiin.
- Esimerkiksi koulukiusaamisen osalta voisi kuvitella, että on tehokkaampiakin keinoja, Kumpula pohtii. (Lue lisää)

Lapset popsivat yhä enemmän psyykenlääkkeitä

Tiistai 19 Elokuu 2008

Tiistain Satakunnan Kansan mukaan lapset syövät tuplasti enemmän psyykenlääkkeitä kuin vuonna 2000. Lehti kertoo, että lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja muuttuneet rajummiksi. Samalla jonot psykiatrisille osastoille kasvavat.

- Miksi? Ei siihen osaa kukaan vastata, lääketieteen tohtori Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu toteaa lehdessä.

Hänen mukaansa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat muuttuneet. Pitelemätön ja räjähtelevä käytöshäiriöinen lapsi on nykyään yhä tavallisempi näky vastaanotolla. Yhä useammin lasten mielenterveyshäiriöitä hoidetaan psyykenlääkkeillä. Koska pitkäjänteiseen hoitoon ei riitä resursseja, lääkkeillä saadaan arjesta siedettävää. Lääkehoidolla on saatu myös nopeita tuloksia.

Lehden mukaan lasten lääkitsemisen tekee ongelmalliseksi se, ettei suurinta osaa psyykenlääkkeistä ole tutkittu lapsilla. Useimmiten resepti määrätään 10-14-vuotiaalle käytöshäiriöiselle pojalle tai 15-18-vuotiaalle masentuneelle tytölle. (Lue lisää)

Nelikymppisten lapsettomuus jyrkässä kasvussa

Tiistai 19 Elokuu 2008

Lapsettomuus 40-44-vuotiaiden amerikkalaisnaisten keskuudessa on kaksinkertaistunut sukupolvessa, ilmenee Yhdysvaltain väestölaskennasta. Kesäkuussa 2006 joka viides tähän ikäryhmään kuuluva jäi lapsettomaksi, kun 30 vuotta aiemmin vain joka kymmenes. Innokkaimmin tässä ikäryhmässä hankkivat lapsia akateemisen tai ammattitutkinnon juuri suorittaneet.

Suuri osa naisista ei saa enää ollenkaan lapsia, kertoo lapsettomuustutkimuksen tekijä Jane Lawler Dye USA Today-lehden mukaan. Myös lasten saamiseen kykenevät hankkivat yhä vähemmän lapsia.

Valkoisten naisten - paitsi latinojen – syntyvyys, 1,9 naista kohti, on jatkuvasti alhaisempi kuin väestön uusintamiseen tarvittava määrä: 2,1/ nainen, kertoo 15-44-vuotiaiden naisten hedelmällisyystutkimus vuoden 2006 tietojen perusteella.

Selvitys ei kerro lapsettomuuden syitä, mutta tutkijoiden mukaan avioliittojen ja lasten hankkimisen myöhentymisellä on vaikutusta.

Valintana lapsettomuus

Vanhempien naisten lapsettomuuden kasvu heijastaa tutkijoiden mukaan muutosta perhemallissa. Yhdysvalloissa on yhä enemmän naisia, jotka valitsevat lapsen asemesta uran olivatpa naimisissa tai ei.

Latinalaisamerikkalaista alkuperää olevien naisten syntyvyys on Yhdysvalloissa korkein kaikista etnisistä ryhmistä: 2,3 naista kohden. Latinoväestö kasvaa, mustien osuus pysyy suunnilleen ennallaan ja valkoinen sekä aasialainen väestö vähenee. Se merkitsee väestön monikulttuurisuuden lisääntymistä.

Muita trendejä:

• Utahin, Nebraskan ja Idahon osavaltioissa korkein syntyvyys, New Hampshire, Vermont ja Rhode Island pitävät perää.

• 36% äideistä ei ollut avioliitossa

• 57% äskettäin äideiksi tulleista oli työssä

• 40-44-vuotiaiden joukossa korkein syntyvyys oli akateemisen loppututkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneilla, jotka valmistuttuaan kiirehtivät saamaan lapsen

• kaikenikäisistä naisista korkeasti koulutetuilla oli vähemmän lapsia kuin muilla ryhmillä

• toisen polven latinoilla oli alempi syntyvyys kuin ulkomailla syntyneillä tai kolmannen sukupolven latinalaisamerikkalaisilla naisilla (Lue lisää)

Hyvä työyhteisö pitää työntekijän pään kasassa

Sunnuntai 17 Elokuu 2008

Hyvä työyhteisö voi parhaimmillaan suojata työntekijöitä mielenterveysongelmilta. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan ilmapiiriltään huonommassa yhteisössä työskennelleillä oli jopa 50 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen kuin niillä, joiden työpaikalla puhallettiin yhteen hiileen.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että työntekijöiden terveys pysyi hyvänä, jos he tunsivat kuuluvansa työyhteisöön. Työterveyslaitoksen mukaan työyhteisön sosiaaliset suhteet voivatkin olla työntekijälle varsin tärkeitä.

Tutkimusta tehneen erikoislääkäri Tuula Oksasen mukaan työpaikan sosiaalinen pääoma eli luottamus toisiin, hyvä vuorovaikutus ja me-henki ei kuitenkaan synny hetkessä.

- Pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet eivät varmasti lisää sosiaalista pääomaa. Se on myös koetuksella, jos henkilöstöä vähennetään tai muutoksia tapahtuu, Oksanen sanoo.

Myös suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tuo haasteita, sillä heillä on takataskussaan paljon sellaista tietoa, joka ei siirry automaattisesti yhdessä viikossa tai edes vuodessa tuleville sukupolville.

Ei vain oman tiimin kesken

Oksanen ei osaa antaa mitään yhtä ohjenuoraa, jolla työpaikkojen hyvinvointia voitaisiin parantaa. Eri työpaikoissa on luultavasti käytettävä erilaisia reseptejä.

Yksi tärkeä asia olisi kuitenkin se, että hyvinvoinnin parantamiseen osallistuisivat kaikki osastot, tiimit ja työntekijät yhdessä.

- Olennaista on se, että yhteistyötä ei tehdä vain oman porukan kanssa, vaan sosiaalista pääomaa kasvattaa se, että toimitaan erilaisten ryhmien kanssa.

Työterveyslaitoksen työpaikkojen sosiaalista pääomaa mitanneessa tutkimuksessa seurattiin yli 30 000 kuntatyöntekijää neljän vuoden ajan. Tutkittavat kokivat tutkimuksen alussa terveytensä hyväksi ja he eivät vaihtaneet työpaikkaa seurannan aikana.

Tutkimukseen osallistui kymmenen kaupunkia ja kuusi sairaanhoitopiiriä. Tutkimus kattaa noin viidenneksen kunta-alan henkilöstöstä.

Kannustus ja luottamus vaikuttavat myös työpaikan talouteen

- Työyhteisöjen sosiaalisen pääoman eli esimerkiksi kannustuksen, avoimen tiedonkulun sekä luottamuksen on havaittu vaikuttavan sekä työhyvinvointiin että taloudelliseen tehokkuuteen.

- Jos työyhteisössä on paljon sosiaalista pääomaa, työntekijät kokevat myös yrityksen taloudellisen tilanteen muita useammin vakaaksi ja turvatuksi.

- Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia niistä, joiden mielestä työpaikalla välitetään avoimesti tietoa, oli sitä mieltä, että työt on organisoitu hyvin. Vastaavasti niistä, jotka eivät saa tietoa avoimesti, alle puolet on tyytyväisiä töiden organisointiin.

- Esimiehen työskentelytapa vaikuttaa enemmän työhyvinvointiin kuin työntekijöiden keskinäinen kannustus ja tuki. (Lue lisää)

Katainen harkitsisi kahta uutta ydinvoimalaa

Torstai 14 Elokuu 2008

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) katsoo Suomen tarvitsevan kaksi uutta ydinvoimalaa. Hän haluaa käsitellä asiaa hallituksen energiapoliittisessa ministerityöryhmässä vielä tänä syksynä.

Yle Uutisten haastattelema Katainen sanoo haluavansa, että Suomi olisi sähkön suhteen omavarainen ja että sitä riittäisi vientiinkin. Katainen perustelee ydinvoiman lisätarvetta myös sen päästöttömyydellä.

Valtiovarainministerin mukaan seitsemän ydinvoimalan jätteiden varastointi ei myöskään olisi ongelma.

Suomessa on tällä haavaa neljä toimivaa ydinvoimalaa ja viidettä rakennetaan Eurajoen Olkiluotoon. (Lue lisää)

USA:n väestöstä alle puolet valkoisia jo vuonna 2042

Torstai 14 Elokuu 2008

Washington. Valkoisiksi luokiteltavien ihmisten osuus Yhdysvaltain väestöstä pienenee paljon aiempaa ennustettua nopeammin. Jo vuonna 2042 valkoisia on alle puolet amerikkalaisista, näyttää torstaina julkaistu uusi Yhdysvaltain väestöhallinnon eli Census Bureaun ennuste.

Toinen merkittävä uusi havainto on, että amerikkalaisten määrä kasvaa 400 miljoonaan nykyisestä vajaasta 305 miljoonasta jo 2039, neljä vuotta aiempia ennustuksia aiemmin.

Latinoväestö kasvaa lähivuosikymmeninä "nopeasti ja ennennäkemättömällä tavalla", arvioivat väestöä tutkivan Population Reference Bureau -laitoksen tutkijat Mark Mather ja Kelvin Pollard katsauksessaan.

Latinojen määrä lähes kolminkertaistuu yli 130 miljoonaan, ja heidän osuutensa amerikkalaisista nousee 30 prosenttiin nykyisestä 15:stä vuoteen 2050 mennessä. Valkoisten määrä taas putoaa nykyisestä 66 prosentista 46 prosenttiin vuosisadan puoliväliin mennessä.

Latinoilla (Hispanic population) tarkoitetaan mitä tahansa rotua edustavaa ihmistä, jolla on latinalaisamerikkalainen tausta.

Vuonna 2000 ennustettiin vielä, että valkoiset jäisivät vähemmistöön vasta vuonna 2059, kertoi USA Today -lehti. Syinä muutokseen pidetään sekä latinojen korkeampia syntyvyyslukuja että siirtolaisuutta, joka on osoittautunut odotettua nopeammaksi.

Pew Research Center -tutkimuslaitos arvioi, että vuosina 2005–2050 väestö kasvaa 142 miljoonalla ihmisellä, joista 82 prosenttia on uusia siirtolaisia tai heidän lapsiaan.

Väestön kehityksellä on merkitystä lukuisiin asioihin maanteiden suunnittelusta mainontaan. Esimerkiksi kouluviranomaisten on otettava huomioon, että jo vuodesta 2023 alkaen enemmän kuin puolet lapsista on muita kuin valkoisia.

Poliitikkojen on sopeuduttava etenkin latinoväestön nopeaan kasvuun. Kukin perhe keskuudessaan ja yhteiskunta kokonaisuudessaan joutuvat päättämään, missä määrin Yhdysvalloista tulee espanjankielellä toimiva maa.

Mustien osuus kasvaa vuosisadan puoliväliin mennessä vain noin prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin, kun taas aasialaisperäisten prosenttiosuus nousee viidestä yhdeksään.

Kehitys vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata. Texasissa ja Kaliforniassa valkoisten määrä on jo nyt alle puolet väestöstä, kun taas latinot muodostavat yli kolmanneksen väestöstä.

Väestönkasvu pitää amerikkalaisia keskimäärin huomattavasti eurooppalaisia nuorempina, mutta vanhenemiseen on varauduttava myös täällä. Nyt väestöstä reilut 12 prosenttia on yli 65-vuotiaita, mutta 2030 mennessä eläkeikäisten määrä nousee viidennekseen.

Työikäisten eli 18–64-vuotiaiden osuus väestöstä laskee samalla aikavälillä 63 prosentista 57:ään. (Lue lisää)

Vasemmisto joutuu muovaamaan uudelleen Venäjä-kuvaansa

Keskiviikko 13 Elokuu 2008

Venäjän hyökkäys Georgiaan oli tappio politiikoille, jotka uskoivat voimapolitiikan jääneen historiaan. Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Henrikki Heikka arvioi, että SDP:n vasen laita ja poliittinen kenttä siitä vasemmalle joutuvat miettimään uudelleen Venäjä-kuvaansa. Pitkällä tähtäimellä Heikka arvioi kriisin tekevän poliitikoille helpommaksi perustella Suomen NATO-jäsenyyttä.

– Aika harva enää tämän operaation jälkeen kyseenalaistaa sitä, että Suomella pitää olla uskottava puolustuskyky nimenomaan sitä ajatellen, että me voimme tehdä omat EU- ja Nato-linjaukset omista lähtökohdistamme.

Heikan mukaan NATO-suhde tulee ajankohtaiseksi puolestaan tulevalla vuosikymmenellä, kun joudutaan uusimaan asejärjestelmiä.

– Jos me ei pystytä yksin hankkimaan Hornetien seuraajia, niin joko me jäädään siihen asemaan, jossa Georgia on nyt eli naapuri voi tulla ja pommittaa tai sitten me hankimme koneita yhteistyössä muiden maiden kanssa, ja tässä tulee se NATO-kytkentä.

Uskottavan puolustuskyvyn vaatimus taas tekee keskustalle ja demareille helpommaksi markkinoida aikanaan NATO-jäsenyyttä äänestäjilleen.

Viidakon voitto puutarhamallista

Erikoistutkija Heikka arvioi, että Venäjän voimankäyttö oli takaisku juuri suomalaisvasemmistolle. Sen sijaan kokoomuslaisten maailmankuvaan Venäjän käyttäytyminen sopii paremmin, samoin kuin NATO.

Heikka jakaa suomalaispoliitikot kahteen koulukuntaan ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkemysten suhteen.

– Ensimmäistä koulukuntaa kollegani Tapani Vaahtoranta on kutsunut puutarhamallin kannattajiksi. Sen selkeimmät edustajat ovat olleet presidentti Halonen ja entinen ulkoministeri Tuomioja. He korostavat, että perinteinen voima- ja geopolitiikkaa on väistynyt tai väistymässä kansainvälisessä politiikassa ja ihmisoikeudet ja köyhyyden poistaminen ovat uusia haasteita, joihin pitää paneutua.

Toisen linjan Vaahtoranta on nimennyt viidakkomalliksi, joka korostaa, että perinteiset jännitteet ja voimankäyttö ovat yhä arkea kansainvälisessä politiikassa.

– Tämän mallin selkein muotoilu on puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) "Venäjä Venäjä Venäjä"-puhe, joka antaa hyvin erilaisen kuvan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta haasteista, kuin sen mitä esimerkiksi Halosen puheista kuulee.

Kun Georgia on Suomen tavoin pieni Venäjän naapuri, hän uskoo tämän yhteyden vain vahvistavan viidakkomallin kannattajien asemaa suomalaisessa keskustelussa.

Stubbin tulikaste

Heikka arvioi kriisiin vaikutusten Suomeen näkyvän vasta vuosien päästä. Nopeitakin vaikutuksia on, ja sellaiseksi hän listaa ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) esiinmarssin kansainväliseen julkisuuteen. Kun aiemmin Suomen ulkopolitiikkaa ovat keskeisesti linjanneet tasavallan presidentti ja pääministeri, nousi nyt Stubb Suomen linjanvetäjäksi.

Heikan mielestä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä ETYJiä edustanut Stubb ansioitui siinä, että hän pystyi yhdistämään kovaan ja maltilliseen Venäjä-linjaan jakautuneet EU-maat.

– Hän ymmärsi sen, ettei ETYJ ei ole se olennaisen instituutio tämän kriisin ratkaisussa vaan EU ja sen yhtenäisyys. Stubbin linjamuotoilut olivat sellaisia, että ne kelpasivat kaikille.

Presidentti Halosen hiljaisuuden taustalla Heikka taas uskoo olevan juuri pettymyksen Venäjän voimankäyttöön. Tämän hän arvioi pakottaneen koko vasemmiston pohtimaan Venäjä-kuvaansa.

Selonteko on linjanmäärittelyn paikka

– Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjaukset on tapana määritellä aika ajoin annettavassa hallituksen selonteossa.

– Uutta selontekoa valmistellaan parhaillaan, ja eduskunta saa sen käsiteltäväkseen vielä syksyn aikana.

– Selonteossa käsitellään muun muassa NATO:n ja EU:n laajentumisen sekä Venäjän sisäisen kehityksen vaikutuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

– Osana selonteon valmistelua on tehty selvitykset mahdollisen NATO-jäsenyyden vaikutuksista ja EU:n ns. turvatakuiden merkityksestä.

– Selonteon valmistelua on tahollaan pohjustanut myös kansanedustajista koostuva turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä. Se julkisti yksimieliset linjauksensa alkukesästä. (Lue lisää)

Ihminen aiheutti sukupuuttoja jo esihistoriallisella ajalla

Tiistai 12 Elokuu 2008

Ihminen aiheutti lukuisien eläinlajien sukupuuttoja jo kauan ennen jääkautta. Ilmiö on havaittu eri puolilla maapalloa, kertoo tuore monikansallinen tutkimus. Kun tutkijat ovat aiemmin syyttäneet ilmaston vaihteluita erityisesti suurikokoisten eliölajien sukupuutosta, uusi tutkimus paljastaa syypääksi yhä useammin ihmisen.

Uudenaikaiset tutkimusvälineet antavat yhä tarkempaa tietoa fossiilien iästä. Tämän avulla saadaan myös eliölajien sukupuuton aikaa täsmennettyä.

Proceedings of the National Academy -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa esimerkkinä käytetään Australian eteläpuolella olevaa Tasmanian saarta. Noin 43 000 vuotta sitten saari oli jonkin aikaa maayhteydessä mantereeseen ja tuona aikana ihminen siirtyi asuttamaan Tasmaniaa. Seuraavien 2 000 vuoden aikana Tasmanian suurikokoiset eläimet kuolivat sukupuuttoon. Ilmasto ei tuolloin muuttunut merkittävästi, joten tutkijoiden mielestä eläimet hävisivät metsästyksen seurauksena.

Jo aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet Australian mantereen jättikengurujen ja pussileijonien vähentyneen 90 prosentilla pian sen jälkeen, kun ihminen oli tullut Australiaan 46 000 vuotta sitten.

- On ikävä havaita, että esi-isämme aiheuttivat niin monien eliölajien sukupuuton, ja vielä ikävämpää on se, että ihmisen samanlainen toiminta jatkuu yhä, sanoi tutkimustytö johtanut Exeterin yliopiston professori Chris Turney yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa. (Lue lisää)

Itsensäkorotus

Tiistai 12 Elokuu 2008

Tunnetko olevasi idioottien ympäröimä, joilla ei ole hölkäsen pöläystä maailman menosta; olet ainoa tiedostava henkilö, jonka tunnet? Tuo tunteesi, vaikkakin mieltähivelevä, ei ole tae erinomaisuudestasi. (Lue lisää)

Käännös: Iske arkaan paikkaan

Maanantai 11 Elokuu 2008

Theodore "Unabomber" Kaczynskin artikkeli "Hit where it hurts" käännettynä suomeksi. (Lue lisää)

Sähkön ja öljyn kallistuminen lisää kiinnostusta aurinkoenergiaan

Maanantai 04 Elokuu 2008

Suomi on aurinkoenergian käyttäjänä perässähiihtäjä. Aurinkoenergian eurooppalaisessa tähtimaassa Saksassa aurinkoa hyödynnetään asukaslukuun nähden 40 kertaa enemmän kuin Suomessa. Naapurimaassa Ruotsissakin paneeleita on kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Aurinkoteknillisen yhdistyksen mukaan aurinkoenergian käyttöönottoa on Suomessa hidastanut ennen kaikkea energiapolitiikka ja tiedon puute. Yhdistyksen veteraani, aurinkokonsultti Christer Nyman sanoo, että Suomessa luullaan usein edelleen, ettei aurinko paista tarpeeksi.

- Itse asiassa Etelä-Suomen ja Pohjois-Saksan välillä on on aurinkoenergian vuosituotolla mitattuna eroa vain kymmenen prosenttia.

Energian hinnan nousu lisännyt kiinnostusta

Yleinen kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on herännyt Suomessa vasta viime vuosina. Viime aikoina kysyntä on vain kiihtynyt.

- Aiemmin aurinkoenergian käyttäjät olivat yksittäisiä pellepelottomia. Nyt siitä kyselevät tavallisetkin kuluttajat, kertoo Anja Eskelinen, joka vastaa myynnistä- ja markkinoinnista aurinkoenergialaitteita maahantuovassa Alternative Solutionissa.

Toistaiseksi aurinkosähkön suurin käyttäjäryhmä on kesämökkikansa. Aurinkosähköä hyödyntävät suuremmat rakennukset ovat vielä harvassa. Aurinkolämmön käyttö on jokseenkin yleisempää.

- Kun energian hinnan nousu alkaa tuntua kukkarossa, myös aurinkoenergia alkaa kiinnostaa, Nyman toteaa.

Yli 20 vuotta aurinkoenergian puolesta puhunut Aurinkoteknillinen yhdistys ihmettelee, ettei aurinkoenergia ole yleistynyt nopeammin.

- Aurinkoenergia on ainoa energianlähde, josta tiedetään, mikä sen hinta on kymmenen vuoden kuluttua. Se on se sama nolla euroa, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Mats Viljander.

Alkuinvestoinnin jälkeen ilmaista

Aurinkoenergiaa mainostetaan saasteettomana ja ilmaisena energiamuotona. Alkuinvestoinnin suuruus riippuu siitä, kuinka paljon aurinkoa haluaa hyödyntää. Kesämökille saa pienen aurinkosähköjärjestelmän edullisimmillaan noin tonnilla. Sillä saa sähköä esimerkiksi jääkaappiin, valaistukseen ja televisioon.

Omakotitalon lämmitykseen tarkoitettujen järjestelmien hinnat alkavat vajaasta 4 000 eurosta. Järeämmistä järjestelmistä saa maksaa enemmän. Aurinkoteknillisen yhdistyksen mukaan omakotitalo voi lämmittää aurinkoenergialla helposti puolet käyttövedestään. Lisäksi energiaa voi käyttää lattialämmityksessä.

- Passiivi- tai matalaenergiataloissa aurinkoenergialla voi tuottaa 50-70 prosenttia koko energiatarpeesta, Viljander kertoo.

Järjestelmien käyttöikä on 20-30 vuotta. Nyman muistuttaa, että jos auringosta haluaa saada mahdollisimman paljon hyötyä, suunnittelu kannattaa aloittaa jo rakennusvaiheessa. Tehoon vaikuttaa muun muassa talon sijoitus.

- Paneelit pitäisi saada katolle niin, että ne on suunnattu etelään. Jos se ei ole mahdollista, pitää etsiä joku muu paikka. Se saattaa häiritä esimerkiksi rakennuksen ulkonäköä, Nyman selittää.

Aurinkoenergia tuottaa lämpöä ja sähköä

- Suomessa on noin 3,5 neliötä aurinkokennoja 1 000 asukasta kohden. Ruotsissa määrä on kymmenkertainen ja Saksassa 40-kertainen. Saksa ja Itävalta hyödyntävät aurinkoenergiaa Euroopassa eniten.

- Suomessa ihanteellisin ilmansuunta aurinkokeräinten suuntaamiseen on etelä ja kallistuskulma 45 astetta.

- Aurinko paistaa Suomessa vuodessa noin 1 000 kilowattituntia neliömetriä kohden. Uudenaikaisilla aurinkokeräimillä siitä voidaan ottaa talteen 600-800 kilowattituntia neliömetriltä.

- Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää rakennusten ja käyttöveden lämmittämisessä sekä sähkön tuottamisessa.

- Aurinkolämpöjärjestelmät sopivat yhteen kaikkien nykyaikaisten, tavanomaisten lämmitysjärjestelmien kanssa.

- Parhaimmillaan järjestelmä pystyy tuottamaan noin puolet lämpimän käyttöveden energiatarpeesta ja noin 15-20 prosenttia rakennuksen lämmitykseen tarvittavasta energiasta vuositasolla. (Lue lisää)

Väkivaltarikolliset seulontaan jo neuvolassa

Maanantai 04 Elokuu 2008

Vaikka taipumus väkivaltaisuuteen ei sellaisenaan periydy, rikollisuus voi siirtyä väkivaltarikollisilta heidän lapsilleen. Aihetta tutkineen erikoislääkäri Anu Putkosen mukaan monet tekijät viittaavat siihen, että nuoren väkivaltarikollisuus ei selity pelkillä ympäristötekijöillä.

Putkosen mukaan väkivaltarikollisten jälkeläiset syyllistyvät hyvin todennäköisesti itsekin rikoksiin.

Hän tutki väitöstyössään kaikkia Suomen vankiloissa vuosina 1983-1991 istuneita henkirikoksen uusijoita ja näiden lapsia. Henkirikoksen uusijoiden lapsista lähes joka viides syyllistyi väkivaltaan jo nuorella iällä. Väestörekisteristä otetun verrokkiryhmän lapsista väkivaltarikoksia teki vain alle prosentti.

Rikollisuus on keskivertoa yleisempää rikollisten lapsilla. Useiden tutkimusten mukaan perintötekijät saattavat altistaa toisia selvästi herkemmin rikoksen poluille. Joidenkin rikollinen kehitys voi alkaa jo kohdusta.

Hän on varma, että myös geenit ovat osallisina rikosten polkua valittaessa.
- Vaikuttaa selvältä, että mikäli toisellakin vanhemmista on taustallaan väkivaltarikollisuutta ja päihdeongelmia, heidän lapsensa ovat iso riskiryhmä.

Putkosen väittämiä tukee, että hän todisti tutkimuksessaan myös rikollisten vanhempien olleen normaalia useammin rikostaustaisia. Hän ehdottaakin, että lapsiryhmien väkivalta- ja rikollisuusriskiä voitaisiin määrittää ja ehkäistä varhaisessa vaiheessa.

Hänen mukaansa riskiryhmään kuuluville perheille voitaisiin tarjota erikoistuneen hoitajan tukea.
- Esimerkiksi koulutettu perhehoitaja voisi seurata lapsen kehitystä.

Putkonen uskoo, että turvaamalla riskilapsen kehitystä jo ennen syntymää väkivaltarikollisuutta voisi pystyä alentamaan.

Väitöskirjasta uutisoi Turun Sanomat maanantaina. (Lue lisää)

Matikainen-Kallström: Kotimainen puukauppa riittää korvaamaan tuontipuun

Sunnuntai 03 Elokuu 2008

Kokoomuksen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström luottaa siihen, että Venäjältä tuodun puun korvaaminen kotimaisella raaka-aineella onnistuu.

- Hallitus onnistui puukaupan vauhdittamisessa. Merkittävä päätös metsän myyntiveron alentamisesta sai metsänomistajat vihdoin päättämään puukaupoista, totesi Matikainen-Kallström puhuessaan Porissa sunnuntaina.

Matikainen-Kallströmin mielestä Suomella on hyvin varaa lisähakkuisiin, koska puustoa kasvaa koko ajan enemmän kuin sitä hakataan.

-Näillä toimilla on kansantaloudellisesti merkittävä vaikutus. Sen sijaan hakattavalla määrällä ei ole vaikutusta metsän luontoarvoihin.

Hän muistuttaa, että puukaupalla on myös työllistävä vaikutus.

-Pullonkaulaksi saattaa muodostua tarvittavien ammattilaisten puute. Tämä tulisi nopeasti huomioida ja lisätä esimerkiksi metsäkoneen kuljettajien koulutusta.

Matikainen-Kallström, joka on myös Karjalan Liiton varapuheenjohtaja, on toisaalta huolissaan myös Karjalan alueen työllisyydestä.

-Metsätalous on näihin päiviin asti työllistänyt satoja ihmisiä Karjalassa, kun suomalaiset ovat ostaneet puuta. Nyt kun korotetut puutullit lamauttavat ostot, jää moni siellä työttömäksi. Karjalan alueella työllistyminen on vaikeaa, vaikka Venäjän taloudellisen tilanteen paraneminen tuokin uutta toivoa myös tälle alueelle. (Lue lisää)

Muovikassien käyttöä halutaan suitsia haittaverolla

Sunnuntai 03 Elokuu 2008

Suomalaisten halutaan pakkaavan kauppaostoksensa vastaisuudessa kangaskasseihin muovikassien sijaan. Useissa maissa muovipussien myynti vähittäiskaupoissa on jo kielletty tai sitä on rajoitettu ympäristöhaittojen vuoksi.

Ehdotuksia muovikassien käytön vähentämiseksi on tehty viime aikoina myös Suomessa.

Muovikasseille on ehdotettu säädettäväksi muun muassa erillistä haittaveroa. Eduskunnassa tällaisen veron käyttöönottoa pohdittiin vuonna 2002 tehdyllä toimenpidealoitteella, joka kuitenkin raukesi.

Viime syksynä kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) puolestaan teki lakialoitteen, jossa esitetään kertakäyttöisille muovi- ja paperikasseille 25 sentin veroa kappaleelta. Aloite ei toistaiseksi ole edennyt valiokuntakäsittelyä pidemmälle.

Ei pussia pyytämättä

Muoviteollisuuden etujärjestössä pussiverosta ei innostuta.

–Tällaisella verolla ei saavutettaisi kuluttajan eikä hänen ympäristönsä kannalta mitään, sanoo apulaisjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä.

Kärhän mielestä Suomessa on jo totuttu siihen, mihin muualla vero- ja muilla päätöksillä vasta pyritään: asiakas saa kaupasta muovikassin erillistä maksua vastaan, jos katsoo sitä todella tarvitsevansa. Sen sijaan asiakkaan ostoksia ei pyytämättä pakata ilmaiseksi jaettaviin, ohuisiin muovipusseihin, kuten monissa maissa on ollut tapana. Suomalaisten muovikassien etuna Kärhä pitää sitä, että paksusta muovista valmistettuina ne kestävät monta käyttökertaa. Lisäksi kasvava osuus muovikassien raaka-aineesta, nykyisellään runsaat kymmenen prosenttia, on kierrätysmuovia.

Kierrätystä kokeillaan

Suomen Luonnonsuojeluliitossa (SLL) ideaa muovikassiverosta kannatetaan.

–Meidän mielestämme olisi järkevää, että kuluttajien valintoja ohjailtaisiin verotuksen keinoin ympäristöystävällisempään suuntaan, SLL:n viestintäpäällikkö Matti Nieminen sanoo.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Osmo Laineen mielestä muovikasseille ei ole tarpeen määrätä erillisveroa.

–Ymmärrämme ehdotuksen tavoitteet, mutta pidämme parempana vaihtoehtona, että muovikassien kierrätysjärjestelmää parannettaisiin, Laine sanoo.

Kierrätysmahdollisuuksia kokeillaan parhaillaan. Muutamissa suomalaisissa kauppakeskuksissa on otettu käyttöön kierrätyspisteet, jonne asiakkaat voivat tuoda käytetyt muovikassit.

Puoli miljardia vuodessa

Suomessa valmistetaan vuosittain noin 500 miljoonaa muovikassia. Määrä on pysynyt vuosikaudet samalla tasolla. Muovikassien vaihtoehdoksi monessa kaupassa on tarjolla paperikasseja. Ympäristön kannalta niiden etuna on esimerkiksi biohajoava materiaali, mutta rasitteena taas se, että ne kuluttavat valmistusvaiheessaan enemmän raaka-aineita kuin muovipussi. Kestävimpänä vaihtoehtona pidetään kangaskassia, jota voi käyttää aina uudelleen.

Eri vaihtoehtojen ympäristökuormitusta pyritäänkin arvioimaan koko elinkaaren ajalta. Suomen ympäristökeskuksessa valmistellaan parhaillaan tällaista selvitystä muovipusseista. Johtavan asiantuntijan Risto Saarisen mukaan selvitys valmistuu tämän syksyn aikana.

Muovipussi vastatuulessa maailmalla

Muovipussien käyttöä on viime vuosina pyritty rajoittamaan eri puolilla maailmaa. Taustalla on se, että muovipussien valmistaminen kuluttaa runsaasti öljyä ja aiheuttaa mittavia jäteongelmia.

Worldwatch-instituutin arvion mukaan maailmassa valmistetaan vuosittain noin 4–5 biljoonaa muovipussia. Yksin Kiinassa kulutettiin arviolta kolme miljardia muovipussia päivässä, kunnes olympialaisiin valmistautuva jättiläisvaltio tänä vuonna kielsi ohuet muovipussit kaupoissa. Australia aikoo ryhtyä asteittain samoihin toimenpiteisiin.

Afrikassa esimerkiksi Uganda on kieltänyt muovipussit kokonaan. Yhdysvalloissa Los Angelesin kaupunki aikoo kieltää biohajoamattomat muovipussit ruokakaupoissa kahden vuoden kuluttua.

Irlannissa muovipusseista alettiin vuonna 2002 periä veroa 15 senttiä kappaleelta. Viime vuonna veroa korotettiin 22 senttiin. Dublinin yliopiston tutkimuksen mukaan muovipussien käyttö kaupoissa väheni veron myötä keskimäärin 90 prosenttia. Tämä merkitsee kuukaudessa viittä miljoonaa muovipussia vähemmän kuin ennen veron voimaantuloa. (Lue lisää)

Copyright © 2006-2007 FNUS