Armeijan keskeyttämisen kynnys on 2000-luvulla madaltunut. Komentajakapteeni Jyrki Kivelä pääesikunnan henkilöstöosastolta arvelee, että syy on aiheen näkyvyys mediassa. Keskeyttämisen hyväksyttävyyttä on kasvattanut myös aiempaa avoimempi puhe mielenterveysongelmista.

Heinäkuussa armeijan aloittaneista 13 500 varusmiehestä runsaat 90 prosenttia on selvinnyt ensimmäisistä kolmesta viikosta.

Kolmen ensimmäisen viikon aikana 8,6 prosenttia keskeytti asepalveluksen.

Tammikuun erästä on keskeyttänyt yhdeksän prosenttia. Talvisin keskeytetään yleensä enemmän kuin kesällä, muun muassa karun sään vuoksi.

Jos vertaa vain heinäkuun lukuja, alokkaiden keskeytysluvut ovat nousseet koko 2000-luvun. Tänä vuonna keskeyttäneitä oli enemmän kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Eniten on keskeytetty Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa ja vähiten Karjalan Prikaatissa.

Aloittaneista naisia oli heinäkuussa koko maassa 246. Keskeyttäneiden tilastoissa sukupuolia ei ole erotettu.

Reilu prosentti keskeyttäneistä vaihtoi siviilipalvelukseen, mutta suurin osa keskeytti terveydellisistä syistä.

Marssia maksimisykkeellä

Jos siviilielämä kulkee sohvan ja pelikonsolin väliä, voi armeija olla fyysinen sokki. Tulokkaiden syke voi Kivelän mukaan ensimmäisinä viikkoina laukata jopa erittäin rankan urheilusuorituksen lukemissa.

Niin käy Kivelän mukaan niille, jotka eivät ole noudattaneet puolustusvoimien kehotuksia kohentaa peruskestävyyttään ennen armeijan alkua.

- Mitään huippukuntoisia alokkaita emme tarvitse, Kivelä korostaa.

Jos liikkuu puoli tuntia kolme neljä kertaa viikossa, Kivelän mukaan se riittää mukana pysymiseen.

Yhteiskunta pitää epäonnistumisena

Kivelän mukaan keskeytyksen syy ei aina riipu alokkaasta itsestään. Keventyneistä asenteista huolimatta keskeyttäjällä voi olla kovat paineet, kun tuntuu, että yhteiskunta kohtelee epäonnistujana.

- Keskeytys ei ole maailman pahin asia, ei sen takia kannata maatansa myydä. Mutta onhan se ikävää. Silti kenenkään ei pidä vaarantaa omaa terveyttään.

Kivelä muistuttaa, että keskeyttäjistä 20-30 prosenttia suorittaa palveluksen jossain vaiheessa loppuun.

Mitä komentajakapteeni itse tekisi, jos oma lapsi keskeyttäisi asepalveluksen?

- Joutuisin varmasti katsomaan peiliin. (Lue lisää)

Puolan poliisi on kieltänyt alaisiaan käyttämästä suosittua Nasza Klasaa, Facebookia muistuttavaa verkostoitumisohjelmaa.

Syynä on se, että poliisit lorvailevat sivustolla pitkin päivää ja sen pelätään haittaavan työntekoa. Sivuston käyttö on kielletty useilla työpaikoilla, ja jotkut ovat jopa estäneet työntekijöiden pääsyn useille nettisivuille, esimerkiksi YouTubeen, jotta huvi ei menisi työn edelle.

Nasza Klasaa saavat mennä tiirailemaan kuitenkin ne konstaapelit, jotka yrittävät jäljittää lainrikkoja internetin kautta. (Lue lisää)

Viihde-elektroniikka ja tietokoneet ovat halventuneet hurjasti tällä vuosikymmenellä. Tilastokeskuksen seurannan mukaan esimerkiksi televisioiden ja tietokoneiden keskimääräiset hinnat ovat tipahtaneet noin 40 prosenttia ja matkapuhelinten jopa 80 prosenttia.

– Muutokset ovat todella suuria. Moni muistaa, kuinka kalliimman pään taulutelevisio maksoi pari vuotta sitten jopa viisi tuhatta euroa, ja läppärinkin hinnassa oli yksi nolla nykyistä enemmän, kuvailee Kodintekniikka-alan tiedotusfoorumin puheenjohtaja Timo Laatikainen.

Alan omien tilastojen mukaan yksittäisissä tuotteissa hintaralli on saattanut olla vieläkin suurempi. Pelkästään tämän vuoden tammi-maaliskuussa esimerkiksi dvd-laitteiden keskihinnat laskivat 30 prosenttia viimevuotisesta ja navigaattoreiden jopa 35 prosenttia.

– Yksi selittävä tekijä on ollut halpatuotteiden kova volyymikasvu. Esimerkiksi navigaattoreista on tullut vuodessa todella kysytty tuote ja kun kysyntä kasvaa, kauppa hakee markkinoille nopeasti myös halpamerkkejä, kuvailee Elina Yrjänheikki foorumin viestintäryhmästä.

Itä-Eurooppa-ilmiö

Kodin hyötylaitteiden, kuten jääkaappien, pesukoneiden ja liesien hinnat ovat polkeneet paikoillaan miltei koko 2000-luvun. Hintojen romahtamista ei ole nähty, sillä isojen kodinkoneiden markkinat poikkeavat selvästi viihdelaitteiden markkinoista.

– Isoja kodinkoneita ostetaan lähinnä silloin kun vanha menee rikki. Lisäksi niiden tuotekehitys on painottunut energiansäästöön, mikä ei sellaisenaan toimi ostohoukuttimena kovinkaan monelle, arvioi Laatikainen.

– Samaan aikaan pesukoneissa ja jääkaapeissa tärkeiden raaka-aineiden teräksen ja öljypohjaisen muovin hinnat ovat nousseet hurjasti. Kuluttajahinnat eivät kuitenkaan ole juuri nousseet, korostaa Laatikainen.

Kodintekniikan halpenemisen taustalla on alan komponenttituotannon keskittyminen halvan työvoiman Aasiaan. Lisäksi meille tuotavia laitteita kootaan entistä enemmän itäisessä Euroopassa, missä työvoima on edullista.

– Skandinaviassa tai Länsi-Euroopassa ei enää taida mitään tuotantoa ollakaan, Laatikainen sanoo.

Muistikin halventunut

Tietokoneiden, mp3-soittimien ja matkapuhelintenkin hintojen halpenemista selittävät myös tekniset muutokset. Laitteissa käytettävä muistikapasiteetti on kasvanut räjähdysmäisesti, ja samalla muistisirujen hinta on halventunut.

– Muistisirujen hinnan tippuminen murto-osaan aiemmasta on ehkä yksittäisistä komponenteista isoin tekijä. Kun enemmän muistia saadaan pienempään tilaan, on viihde-elektroniikan teknologinen kehitys ollut vauhdikasta, sanoo Laatikainen.

Ala löytää hintarallille selityksen myös EU-jäsenyyden vauhdittamasta kansainvälisestä kilpailusta. Sisämarkkinat toivat meillekin vähittäiskauppaan verrattain nopeasti ulkomaisia halpaketjuja.

– Alan kilpailu on kiristynyt ja keskittynyt nimenomaan hintaan. Gigantilla ja Markantalolla taitaa olla jo noin kolmanneksen markkinaosuus Suomessa, lisää Laatikainen. (Lue lisää)

Kansanedustajia on karkeasti jakaen kahta kastia: julkisuusnarkkareita ja taviskansanedustajia. Kaikki tuntevat julkisuusnarkkarit ja varsinkin heidän henkilökohtaisen elämänsä - kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) sanoi viime viikolla Porissa, että nämä narkkarit alkavat suorastaan voida pahoin, jos eivät saa päivittäistä julkisuusannostaan.

Politiikan julkkisten lisäksi eduskunnassa on kymmeniä ja taas kymmeniä kansanedustajia, joista emme juuri koskaan kuule mitään. Ja vielä vähemmän, yleensä ei mitään, tiedetään siitä, mitä heille eduskuntatalon ulkopuolella tapahtuu.

Moni kansanedustaja on tietoisesti valinnut asiapirkko- ja asiapentti-linjan. Esimerkiksi salolainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Katja Taimela (sd.) sanoo, että hän ei missään tapauksessa ole halunnut lähteä mukaan hömppäjulkisuuteen, jonne häntäkin, 33-vuotiasta blondia, houkuteltiin naisten- ja iltapäivälehdistä heti edustajauran aluksi.

- Ette tule koskaan saamaan juttua linnanjuhlamekostani. Olen sanonut, että lähden haastatteluihin, jos ne ovat 99-prosenttisesti työasioita, mutta en toisinpäin. En ymmärrä sitä, että kaikki myydään lehdille, Taimela sanoo.

Osa kansanedustajista perustelee henkilökohtaisesta elämästään kertomista sillä, että se on ainoa tapa pysyä neljän vuoden ajan äänestäjien mielessä ja varmistaa seuraavat vaalit. Taimela ei käsitä sitä ollenkaan.

- Olisi ihan kaameaa, jos oman elämän esittely olisi se tae, jolla pääsee eduskuntaan uudelleen. Minulla on elämää eduskunnan jälkeenkin, jos tämä työpanos ei riitä.

Tavallinen elämä riittää myös politiikassa

Taimelan kanssa samoilla linjoilla on toinen ensimmäisen kauden kansanedustaja, Jari Larikka (kok.) Kouvolasta. Larikka kertoo ilmoittaneensa heti kautensa aluksi, että jos ei ole muuta kysyttävää kuin se, mitä laittoi tänään ruuaksi tai puki päälleen, ei kannata edes kysyä.

- Olen yhä ehdottomasti sitä mieltä, että se oli oikea ratkaisu. En lähde höpöttämään sellaisista asioista, jotka eivät muille kuulu.

Larikka sanoo, että hän on mieluummin tavallinen poliitikko kuin rokkistara. Paloesimies ja ravintola-alan yrittäjä tunnetaan kyllä omassa vaalipiirissä, ja se riittää hyvin.

-Olen onnellisesti naimisissa ja minulla on kaksi lasta. Elämä on tasapainoista, eikä minulla ole syytä lähteä hakemaan mitään ylimääräistä julkisuutta.

Maltillinen julkisuuslinja tuntuu sopivan myös aika monelle äänestäjälle. Ainakin toisen kauden sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) sai keväällä myönteistä palautetta siitä, että oma kansanedustaja ei ollut mukana missään politiikan kohu-uutisessa.

- Sanoivat, että hyvä kun ei tarvitse hävetä! En kyllä tule pyrkimäänkään muuhun kuin asiajulkisuuteen, Kiviranta sanoo, ja kertoo sen tähän mennessä riittäneen hyvin.

Poliitikkojen yksityiselämän perässä laukkaavia toimittajia syytetään joskus siitä, että tärkeät asiat jäävät kertomatta, kun kevyemmät saavat tilaa. Kansanedustaja Jari Larikka uskoo, että vakavien juttujen tekijöiden määrä onkin vähentynyt: ei haluta keskustella Lissabonin sopimuksesta, kun on kihlajaisia, häitä, uusia naisia ja uusia miehiä.

Kansanedustajalla on roosanväriset pikkuhousut

Erään kansanedustajan pikkuhousujen väri on roosa. Tai on olematta, sillä hän ei kerro.

Eikä lähetä STT:lle sähköpostia omista häistään, eikä soita ja kysy, miten omat häät uutisoidaan, eikä lähetä tiedotetta erostaan, eikä kerro vauvansa nimeä, eikä adoptiotyttärensä Kiinan-ikävästä. Eikä soita, että punkki puri.

Tällaisiakin kansanedustajia vielä on, vaikka aina ei uskoisi. Emme tiedä heistä juuri mitään, paitsi eduskuntatyöstä jotain.

Se on kuin viileä suihku aikana, jolloin tiedän vain lehtiä lukemalla ja televisiota katsomalla eräistä kansanedustajista ihan liikaa, ihan liian henkilökohtaisia asioita. Eikö heidän mielestään elämä ja rakkaus muutu banaaleiksi, eikö niiden taika häviä, kun ne jakaa kaikkien kanssa?

Jos rajoja ei aseta itse, ei sitä tee kukaan muukaan. (Lue lisää)

Iranissa teloitettiin sunnuntaina 29 ihmistä, jotka olivat saaneet kuolemantuomion muun muassa huumerikoksista ja murhista. Tuomitut hirtettiin aamunkoitteessa pahamaineisessa Evinin vankilassa Teheranissa.

Kyseessä oli Iranin radion mukaan laajin joukkoteloitus vuosiin.

Iranissa on tänä vuonna teloitettu ainakin 155 ihmistä.

Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Irania kuolemantuomion hyväksymisestä ja tuomioiden langettamisesta liian köykäisin perustein. Amnesty Internationalin mukaan Iranissa määrätään kuolemantuomioita toiseksi eniten maailmassa heti Kiinan jälkeen. (Lue lisää)

Brasilian voimistuva talous nostaa yhä useamman ihmisen köyhyydestä keskiluokkaan. Viimeisen kahden vuoden aikana yli 23 miljoonaa brasilialaista on noussut keskiansioilla mitattuna alimmista tuloluokista keskiluokkaan, selviää kuluttajaluottoyhtiö Cetelemin selvityksestä.

Rio de Janeirossa asuva Leonides de Moraes, 66, kuuluu tulojensa puolesta Brasilian "uuteen keskiluokkaan". Kodinhoitajana työskentelevä rouva naurahtaa puheille vaurastumisesta.

- Vaikeaa täällä on. Ilman sivutöitä palkansaajilla kurnisi nälkä mahassa, hän tuhahtaa.

Cetelemin selvityksessä keskiluokkaan lasketaan brasilialaiset, jotka tienaavat 726-1195 realia (284-468 euroa) kuussa. Noin 46 prosenttia Brasilian 190-miljoonaisesta väestöstä kuuluu tähän ryhmään.

Kahteen alimpaan tuloluokkaan kuuluvien määrä vähentyi viime vuonna 39 prosenttiin, kun luku oli 51 prosenttia vuonna 2005. Monet köyhät ovat nousseet keskituloiseksi presidentti Luiz Inacio Lula da Silvan hyvinvointiohjelmien ja minimipalkkojen nostamisen myötä.

Kulutukseen pääsee käsiksi nykyään myös luotolla

Kuten monessa muussakin Latinalaisen Amerikan maassa, Brasiliassa keskiluokka voi nykyisin kuluttaa osamaksujen, pikaluottojen ja luottokorttien avulla enemmän kuin tulotaso todellisuudessa sallisi.

Myös De Moreas on ostanut osamaksulla kestokulutustavaroita, kuten elämänsä ensimmäisen pesukoneen. Hän ei ole halunnut hankkia luottokorttia, mutta moni muu on ottanut muovirahan vastaan innolla. Cetelemin mukaan luottokorttien määrä on lähes kaksinkertaistunut Brasiliassa vuosien 2002 ja 2006 välillä.

- Luottokortin ansiosta meillä nyt on samat mahdollisuudet kuluttaa kuin pomoillamme, myhäilee Nilza Rodrigues, 45, Belo Horizontesta.

Rodrigues kertoo ostaneensa viime aikoina television, dvd-soittimen ja mikroaaltouunin. Erityisen ylpeänä hän mainitsee omistavansa jääkaapin, joka on samaa merkkiä kuin hänen työnantajallaan.

Entä jos korot nousevat?

Brasilian talous kasvoi viime vuonna 5,4 prosentin vauhtia pitkälti juuri kansalaisten kulutusinnon ansiosta. Viime vuonna esimerkiksi autojen myynti lisääntyi 28 prosenttia edellisvuodesta. Internet- ja kaapelitelevisioliittymiin käytettiin rahaa neljäsosa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kovia kulutuskekkereitä seuraa kuitenkin valitettavan usein krapula. Osamaksut, pikaluotot ja pikavipit ovat aiheuttaneet pahoja ongelmia vauraissa länsimaissakin, mutta Brasilian kaltaisessa äärimmäisen epätasaisen tulonjaon maassa niiden pelätään saavan aikaan erityisen rumaa jälkeä.

Pelkästään korkojen nousu voi raunioittaa monen velkaa ottaneen talouden. Brasilian korkotaso on jo nyt kehittyvien talouksien kärkipäässä. Viime keskiviikkona keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 0,75 prosenttiyksiköllä 13 prosenttiin inflaation suitsimiseksi.

- Meidän täytyy olla hyvin varovaisia luottojen kanssa. Kuluttajien pitäisi miettiä kahdesti ennen kuin sitoutuvat niihin, sanoo Belo Horizonten kauppakamarin johtaja Charles Lotfi.

Keskituloisella tekee tiukkaa Brasilian suurkaupungeissa

Vaikka yhä useammat brasilialaiset luetaan nykyisin keskituloisiksi, ei heidän elintasonsa ole välttämättä juurikaan kohentunut. Syynä tähän on yleinen hintatason nousu, joka on kiihtynyt pikaluottojen siivittämän kulutusjuhlan ja ruuan kallistumisen myötä.

Ekonomistit ovat arvioineet inflaation nousevan Brasiliassa tänä vuonna jo yli 6,5 prosenttiin.

Keskuspankki on nostanut tänä vuonna jo kolme kertaa korkoja, mikä alkaa painaa velkaa ottanutta keskiluokkaa. Tässä tilanteessa moni keskituloinen - 284-468 euroa kuussa ansaitseva - brasilialainen voi olla pian pulassa.

- Jos kotitaloudella on tuon verran rahaa käytössään, suurkaupungeissa tekee tiukkaa. Esimerkiksi Sao Paolo on jo lähellä Helsingin hintatasoa, huomauttaa Latinalaisen Amerikan tutkija Markus Kröger Helsingin yliopistosta.

Vastikään Brasiliasta palannut Kröger sanoo, että monessa brasilialaisperheessä tingitään jopa ruuan laadusta, jotta olisi varaa ostaa televisio ja dvd-soitin.

- Pikaluottoyhtiöt ovat lisääntyneet Brasiliassa valtavasti viimeisen viiden vuoden aikana, niitä on joka kulmassa. Suomessa herännyt keskustelu kulutusluotoista on aika vähäistä verrattuna Brasiliaan, kertoo Kröger. (Lue lisää)

"Miksi Jokelan koulusurmaajasta on tehty internetissä sankari? Ja miten ihmeessä - jos mitenkään - tämä liittyy nihilistiseen filosofiaan? Vieraana nihilisti, sähköasentaja ja isä Eetu Rautio Suomen Nihilistisestä Järjestöstä. Teesejä naulailee ja irrottelee valtiotieteen tohtori Kalle Haatanen."

Ohjelma (Lue lisää)

Puunmyyntitulojen määräaikainen ja mittava verohuojennus on erittäin myönteinen päätös ja osoittaa, että hallitus on ottanut metsäteollisuuden raaka-ainepulan vakavasti, kiittää Metsäteollisuus. Myös tuottajajärjestö MTK pitää verohuojennusta myönteisenä signaalina, ja Metsäliitto-konserni toivotti verohelpotukset tervetulleiksi.

Päätös on myös signaali hallituksen vahvasta tahtotilasta huolehtia metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä Suomessa.

- Samaa positiivista tahtotilaa tarvitaan nyt kaikilta metsäsektorin osapuolilta, jotta metsäteollisuus voi jatkossakin luoda hyvinvointia laajasti eri puolilla Suomea, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila (kuvassa) tiedotteessa.

Brunila toivoo, että hallituksen veropäätös vauhdittaa kotimaista puukauppaa nopeasti ja tuo merkittävästi lisää puuta markkinoille.

- Puun tasaisen saatavuuden ohella raaka-aineen kustannustaso on kyettävä pitämään kilpailukykyisellä tasolla. Hallituksen veropäätöksen pitäisi heijastua myös puun hintaan, Brunila painottaa.

MTK: Päätös sopii markkinatilanteeseen

Myös tuottajajärjestö MTK pitää verohuojennusta myönteisenä signaalina. Järjestön tiedotteen mukaan ratkaisu sopii nykyiseen markkinatilanteeseen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu selkeät lupaukset puumarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi. Tehty veropäätös onkin linjassa hallitusohjelman kanssa, minkä toteuttamista MTK on ollut vaatimassa.

MTK uskoo jäsenkunnan ottavan tämän päätöksen myönteisesti vastaan ja odottaa puukaupan vilkastuvan. Puumarkkinoiden toimivuus riippuu tämän jälkeen metsäteollisuudesta, se toteaa.

Metsäliitto: Verohelpotus erittäin tervetullut

Keskiviikkona osavuosituloksensa julkistaneen Metsäliitto-konsernin pääjohtaja Kari Jordan toivotti heti tuoreelta verohelpotukset tervetulleiksi.

- Hallituksen tuore puun myyntiverohelpotus on erittäin tervetullut apu haastavaan puukauppatilanteeseen. Metsäliitolla on erinomaiset valmiudet vastata merkittäväänkin puukaupan piristymiseen kaikkialla Suomessa, kaikkien puutavaralajien osalta, Jordan toteaa konsernin tiedotteessa. (Lue lisää)

Los Angelesin kaupunki aikoo kieltää muovipussien myymisen vähittäiskaupoissa. Yhdysvaltojen toiseksi suurin kaupunki tuottaa nykyisellään vuosittain 2,3 miljardin biohajoamattoman muovipussin jätevuoren, josta halutaan nyt päästä eroon.

Heinäkuusta 2010 alkaen muovipusseja ei enää myydä ruokakaupoissa, supermarketeissa eikä muissa vähittäiskaupoissa. Asiakkaalla on oltava mukanaan oma kassi tai hänen on ostettava kaupasta biohajoavasta materiaalista tehty kassi.

Los Angelesin kaupunki seuraa täten San Franciscon linjaa, jossa vastaava säännös on ollut voimassa viime vuodesta lähtien. Molemmat kaupungit pyrkivät näin painostamaan Kalifornian osavaltion päättäjiä, jotka harkitsevat parhaillaan muovipussien kieltämistä koko osavaltiossa vuoteen 2012 mennessä. (Lue lisää)

Ihmiskunta tarvitsee lisää ruokaa, biopolttoaineita ja myös paperia koko ajan.

Maapallolle kaivattaisiin siksi 515 miljoonaa hehtaaria lisää viljely- ja metsämaata vuoteen 2030 mennessä. Alue on 12 kertaa nykyisen Saksan kokoinen.

Vain 200 miljoona hehtaaria maata ja metsiä heltiää maapallolla käyttöön, jos ei haluta kajota trooppisiin sademetsiin, "maapallon keuhkoihin".

Uhkaavaa maa- ja metsäpulaa arvioi äskettäin kansainvälinen luonnonvaroja ja omistusoikeuksia tutkiva instituutti RRI.

YK:n mukaan maapallolla on nyt 12,4 miljardia hehtaaria viljeltyä maata ja noin 3,4 miljardia hehtaaria laidunta.

RRI:n mukaan trooppisten metsien paikalliset omistusolot ratkaisevat, miten sademetsät säilyvät. RRI laskee, että noin kaksi kolmasosaa maapallon konflikteista liittyy siihen, kuka omistaa maata, miten ja millä hinnalla.

Maapulan lähestyessä keinottelijat tuntuvat noudattavan kirjailija Mark Twainin kuuluisaa sanontaa: "Maata kannattaa ostaa, sillä sen valmistus on lakkautettu." (Lue lisää)

Monien juhlien pikkunaposteltava on länsiafrikkalaisen Guinea-Bissaun koko tulevaisuus.

Yksipuolisesti cashewpähkinöiden viljelystä riippuvainen maa on helisemässä, jos pähkinöiden hinta laskee. Yhtä heikoilla ollaan, jos ylivoimaisesti tärkeimmän tuontitavaran ja peruselintarvikkeen - riisin - hinta nousee.

YK:n maailman kolmanneksi köyhimmäksi valtioksi luokittelemassa Guinea-Bissaussa näiden kahden maataloustuotteen hintasuhde on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.

Cashewpähkinät muodostavat 90 prosenttia koko Guinea-Bissaun viennin arvosta. Kaiken kukkuraksi pähkinät viedään pääosin jalostamattomina Intiaan, mistä ne laivataan muun muassa länsimaiden herkkusuille.

Ei ihme, että muun muassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on yrittänyt patistaa guineabissaulaisia monipuolistamaan viljelyvalikoimaansa esimerkiksi bataattiin ja maniokkiin.

Tilanne hallinnassa, toistaiseksi

Kansainvälinen ruokakriisi kolkuttelee myös Guinea-Bissaun ovella.

- Kilo riisiä maksaa nyt 500 CFA-frangia, viime vuonna hinta oli 250, kuvailee cashewpähkinöitä keräävä ja myyvä 15-vuotias Janette Chico.

Ruokakustannusten kaksinkertaistuminen ei ole kuitenkaan iskenyt vielä koko voimallaan, koska pähkinöistäkin saa ennätyksellisen hyvän hinnan.

- Myin kilon 300 frangilla -- Hinta oli hyvä, mutta silti meidän täytyy myydä kaksi säkkiä pähkinöitä voidaksemme ostaa yhden säkin riisiä. Muutama vuosi sitten suhde oli yksi yhteen, muistelee 46-vuotias maanviljelijä Jose Humberto da Silva.

Asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että jos seuraava sato jää huonoksi, ei maalla ole enää varaa ostaa kallista riisiä.

Pähkinävaltioon on viime aikoina luikerrellut myös epätoivottu uusi tuote. Kolumbian huumekartellit ovat havainneet, että pienen valtion rikkonainen ja huonosti valvottu rannikko tarjoaa mainion välietapin kokaiinin matkalla Etelä-Amerikasta Euroopan markkinoille.

Guinea-Bissaun kaduilla on alkanut liikkua loistoautoja, joihin pähkinäfarmareilla ei olisi kuunaan varaa. Asiantuntijoiden mukaan huumeraha on jo houkutellut heikosta hallinnosta kärsivät valtion viranomaiset rikollisten kelkkaan. (Lue lisää)

Ilman purjeita laivat ajelehtisivat aivan holtittomasti elon aalloilla, eikä purjekaan paljoa tilannetta paranna jollei sitä saa käännettyä. (Lue lisää)

Homojen oikeuksien ajajat ovat kiitelleet Yhdysvaltojen senaatin tämänviikkoista päätöstä sallia hiv-positiivisten matkustus Yhdysvaltoihin.

Senaatti hyväksyi kuluneella viikolla äänin 80-16 lain, joka merkitsee 20 vuotta voimassa olleen matkustuskiellon kumoamista.

- En liioittele, kun sanon tämän olevan koko elämäni onnellisimpia päiviä, kirjoitti Andrew Sullivan Atlantic-lehden nettisivulla.

- Olen kahden ja puolen vuosikymmenen ajan halunnut päästä -- rakastamani maan kansalaiseksi. Nyt se on mahdollista.

Hiv-positiivisten matkustuskielto Yhdysvaltoihin oli ollut voimassa vuodesta 1987, ja vuonna 1993 kielto sinetöitiin lailla.

Venäjä, Saudi-Arabia, Sudan ja Libya ovat edelleen valtioita, jotka estävät hiv-positiivisten pääsyn maahan, olivatpa nämä sitten turisteja tai siirtolaisia.

Osa laajaa tukipakettia

Senaatti kumosi matkustuskiellon osana 48 miljardin dollarin tukipakettia. Tämä summa on määrä käyttää maailmanlaajuiseen taisteluun hiviä ja AIDS:ia vastaan seuraavan viiden vuoden kuluessa.

Matkustuskiellon kumoamista ajoivat ennen muuta John Kerry, demokraattien presidenttiehdokas vuonna 2004, ja Gordon Smith, republikaaninen senaattori Oregonista.

- Hallituksemme kohtelee edelleen ihmisiä, joilla on hiv tai AIDS, kuin nykyajan spitaalisia ja kieltää heiltä jyrkästi pääsyn maahan, huomautti Smith senaatin keskustelussa.

Matkustuskielto oli Smithin mielestä kumottava, jotta Yhdysvallat voisi todella johtaa maailmanlaajuista taistelua hiviä ja AIDS:ia vastaan.

Republikaanien vanhoillinen siipi oli uhannut taistella matkustuskiellon lakkauttamista vastaan, mutta hanke raukesi.

Edustajainhuone on hyväksynyt oman versionsa laista jo aiemmin. Jäljellä on vielä senaatin ja edustajainhuoneen lakiversioiden yhteensovittaminen molempien kamarien yhteiskomiteassa. Presidentti George W. Bush on kertonut tukevansa lakia, mutta käytännössä se saattaa jäädä hänen seuraajansa hyväksyttäväksi.

Valtaosa Yhdysvaltojen hiv-paketin rahoista menee kahdelletoista Afrikan maalle. Ohjelma on jatkoa vuonna 2003 hyväksytylle 15 miljardin dollarin apupaketille. (Lue lisää)

Jo joka neljäs amerikkalainen on huomattavasti ylipainoinen, paljastaa tuore tutkimus. Yhdysvaltojen hallituksen selvityksen mukaan amerikkalaisista 25,6 prosentilla painoindeksi on yli 30.

Painoindeksi saadaan jakamalla ihmisen paino tämän pituuden neliöllä. Normaalipainon yläraja on 25.

Tilanne on huonoin Alabaman, Mississippin ja Tennesseen osavaltioissa, missä jo lähes joka kolmas aikuinen on huomattavasti ylipainoinen.

Hallitus oli asettanut tavoitteeksi laskea ylipainoisten aikuisten määrän 15 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Uuden tutkimuksen mukaan yksikään osavaltio ei tule saavuttamaan tavoitetta. (Lue lisää)

Tuhansia vuosia sitten syntynyt geenimuunnos suojaa afrikkalaisia malarialta, mutta lisää heidän alttiuttaan hi-virustartunnoille, kertovat amerikkalaiset ja brittiläiset tutkijat.

Noin 90 prosentilla Afrikan väestöstä on tämä geenimuunnos, sanotaan Cell Host & Microbe -lehdessä julkistetussa tutkimuksessa.

– Tuhansia vuosia jatkuneen sopeutumisen kuluessa tämä Duffy-muunnos kehittyi erittäin yleiseksi, koska se suojaa malariaa vastaan, kertoi Matthew Dolan, yksi tutkimuksen laatijoista.

Nyt samainen geenimuunnos altistaa kantajansa muita herkemmin hi-virukselle.

Tutkijat arvelevat, että 11 prosenttia Afrikan hiv-tartunnoista johtuu tästä geenistä.

Maailman hiv-tartunnan saaneista ihmisistä 68 prosenttia elää YK:n tilastojen mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. (Lue lisää)

Joka neljäs maatila aikoo lopettaa tuotannon vuoteen 2016 mennessä, kertoo Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemä viljelijäkysely. Tämä tarkoittaisi maatilojen määrän tippumista nykyisestä 63 400 tilasta noin 46 750 tilaan.

Tilojen määrän vähentyminen johtuu etenkin suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Tiloille ei usein löydy jatkajaa, koska monet nuoret uskovat, että maatilan pito ei ole kannattavaa.

Eniten lopettajia on sika- ja kanatiloissa sekä maidontuotannossa.

Maatilojen määrän vähentyminen on pitkään jatkunut trendi Euroopassa. Vaikka tilojen lukumäärä vähenee, maatalouden tuotantomäärät pysyvät ennallaan. Tämä johtuu siitä, että maatilojen koko kasvaa. (Lue lisää)

Brittilasten aivojen kehitys on vaarassa, kertoo tuore tutkimus.

Käytännöllisen käsillä tekemisen, kuten puutöiden ja soittamisen, puute uhkaa saarivaltion lasten taitojen ja älyn kehitystä.

Yhä useammin lapset muodostavat kuvansa maailmasta tietokonepelien kautta. Raportin laatinut Ruskin Mill -säätiö suosittelee tämän takia käsitöiden lisäämistä kouluopetuksessa.

Tutkijoiden mukaan lapset saavat käsitöistä tarvittavaa tietoa käytännön maailman toiminnasta. Tämä taas parantaa valmiuksia esimerkiksi teknisten alojen koulutukseen. (Lue lisää)

Jos harrastat seksiä ennen avioliittoa, kuolet. Näin jyrkkää on jyrkimmillään se seksuaalikasvatus, jota monille nuorille Yhdysvalloissa annetaan - valtiovallan tukemana.

Seksuaalisuus on nuorelle aina hämmentävä asia, mutta Yhdysvalloissa miljoonat teinit kasvavat seksiin liittyvien ristiriitaisten poliittisten ja uskonnollisten viestien ja pahimmillaan väärän tiedon ympäröiminä.

Terveydenhuollon ammattilaiset syyttävät tästä pidättyvyysohjelmia, joita uskonnollinen oikeisto ja presidentti George W. Bushin hallinto edistävät parhaansa mukaan.

Pidättyvyysohjelmalla tarkoitetaan koulussa annettua opetusta, jossa nuoria kehotetaan välttämään esiaviollista seksiä ainoana keinona ehkäistä raskauksia ja sukupuolitauteja.

- Jos esiaviollinen seksi tulisi pullotettuna, siinä olisi luultavasti samantapainen varoitus kuin tupakka-askeissa, erään tunnetun pidättyvyysohjelman opetusmateriaalissa todetaan.

Monien kansalaisaktivistien mukaan pidättyvyysohjelmat ovat Yhdysvaltojen suurin seksuaaliterveyden haaste. Ohjelmien vastustajien mukaan niiden tarkoituksena ei ole antaa paikkansapitävää, tieteellistä tietoa seksuaalisuudesta, vaan istuttaa oppilaiden päähän konservatiiviset, kristilliset seksuaalikäsitykset.

Useat tutkimukset osoittavat, etteivät pidättyväisyysohjelmat juuri lisää pidättyväisyyttä. Tällaista valistusta saaneet nuoret aloittavat seksin harrastamisen suurin piirtein samanikäisinä kuin muutkin, ja heillä on suurin piirtein yhtä monta seksikumppania kuin muillakin nuorilla.

- Monet nuoret harrastavat seksiä joka tapauksessa. Ja he harrastavat sitä ilman ehkäisyä ja ilman kondomeja, sillä koulussa heille on kerrottu etteivät kondomit toimi, lisääntymisterveyttä tutkiva tohtori Carol Roye sanoo.

Pidättyvyyskampanjoilla myös paljon kannatusta

- Pidättyvyysohjelmat eivät perustu kansanterveydellisiin seikkoihin vaan ideologiaan ja politiikkaan. Ne yrittävät johdonmukaisesti johtaa harhaan, vääristellä, leimata ja sensuroida, Amerikan kansalaisoikeusliiton ACLU:n lakineuvonantaja Vania Leveille sanoo.

Siitä huolimatta Bushin hallitus on vain lisännyt ohjelmien rahoitusta. Vuodeksi 2009 ohjelmille on varattu yli 190 miljoonaa dollaria (yli 120 miljoonaa euroa). Vuoden 1996 jälkeen pidättyvyysohjelmia on tuettu valtion ja osavaltioiden kassasta yli 1,5 miljardilla dollarilla (yli 950 miljoonalla eurolla).

Ainakin 17 osavaltiota on kuitenkin kieltäytynyt pidättyväisyyskasvatuksesta ja valtion tarjoamasta rahoituksesta.

Yhdysvallat on ainoa kehittynyt maa, jossa valtiovalta tukee rahallisesti pidättyvyysohjelmia, muistuttaa abortteja puolustava NARAL-järjestö.

Terveydenhuollon ammattilaiset vaativatkin nyt monipuolisempia seksuaalikasvatusohjelmia. Heidän mukaansa enää ei riitä vain se, että nuoria opetetaan sanomaan "ei".

Pidättyvyydellä on kuitenkin kannattajansa myös nuorten parissa. Tosi rakkaus odottaa-, Neitsyyslupaus-, ja Hopeasormusjuttu-nimiset liikkeet kosiskelevat teinejä erilaisilla tapahtumilla ympäri maata.

Tälläkin hetkellä tuhannet amerikkalaisnuoret pitävät sormessaan erityistä puhtaus- tai pidättyvyyssormusta merkkinä lupauksestaan pidättyä seksistä papin aameneen asti.

Joka neljännellä nuorella on Yhdysvalloissa sukupuolitauti

- Useampi kuin kuusi kymmenestä amerikkalaisnuoresta harrastaa seksiä ennen lukion loppua.

- Noin 750 000 nuorta tulee vuosittain raskaaksi.

- Noin neljäsosa nuorista saa vuosittain sukupuolitautitartunnan.

- Yhdysvalloissa oli viime vuonna US Census Bureaun arvion mukaan noin 73 miljoonaa alle 18-vuotiasta.

Luvut perustuvat Yhdysvaltain hallituksen tietoihin. (Lue lisää)

Celebrity Constellation on irrottautunut Hernesaaren laiturista Helsingissä. Laivan yökerhossa vietetään naamiaisia.

Illan teema on "viikingit ja toogat". Seuraa tietokilpailu. Illan emäntä Becky Fields esittää kysymyksen: Missä kaupungissa vierailimme tänään?

"Tukholma!"

"Ei vaan Helsinski!"

Gretchen Struble muistaa kaupungin nimen: Helsinki.

Struble on amerikkalaisella loistoristeilijällä keltanokka. Menossa on hänen seitsemäs risteilynsä. Itämeri valikoitui kohteeksi pohjoisen eksotiikan ja yöttömien öiden takia.

Takana on kuuden tunnin harhailu Helsingissä.

"Helsinki oli ihastuttava! Ihmiset olivat aurinkoisia ja ystävällisiä ja puhuivat hyvää englantia. Eksyimme ja kysyimme tietä. Meille kerrottiin, että meillä oli väärän kaupungin kartta."

Turisteilla on Helsingissä aikaa seitsemän tuntia, mutta moni palaa laivalle jo lounaalle.

"Ihan kiva pikkukaupunki, mutta nopeasti nähty", toteaa Jackie Rosner.

Menossa on miamilaisen Rosnerin perheen 22. risteily.

Itämerelle saapuvat risteilyvieraat ovat jo kolunneet suosituimmat reitit, kuten Karibian, Välimeren, Alaskan ja Panaman kanavan.

Kesän aikana Celebrity Constellation tekee Itämeren-kierroksen kahdeksan kertaa. Matkustajia on laivalla nyt 2 050, miehistöä 930. Risteily kestää kaksi viikkoa. Syksyksi alus siirtyy Kanadaan ja talvi vietetään Karibialla.

Henkilökunta muistelee, että innokkaimmilla matkustajilla on takanaan 120 matkaa. Turistit saattavat seurata tiettyä laivaa tai kapteenia, risteileepä tämä Euroopassa tai Karibialla. Olennaista on laivalla oleilu. Matkakohteet ovat toissijaisia.

Rosnerit varasivat matkansa viime tipassa ja saivat mielestään hyvän alennuksen. He maksoivat 1 750 euroa hengeltä ja lisäksi lentolipuista 1 300 euroa per henki.

"Matka on ollut hintansa väärti. En kuitenkaan tulisi Helsinkiin uudestaan. Se on hirvittävän kallis eikä erotu muusta Skandinaviasta millään tavalla."

Myös englantilaiset eläkeläiset Brian ja Dorothy Atkinson saapuvat lounaalle parin tunnin kävelylenkin jälkeen. "Aluksi en ajatellut lähteä maihin lainkaan. Matkaesitteiden ja oppaiden valossa Helsinki vaikutti todella tylsältä paikalta", Brian Atkinson sanoo.

"Onneksi lähdimme. Kaupunki oli uskomattoman puhdas", Dorothy Atkinson jatkaa.

Risteilyt ovat pääasiassa varttuneen väen hupia. Matkustajien keski-ikä on kuusissakymmenissä. Risteily saattaa tulla halvemmaksi kuin asuminen yksityisessä vanhainkodissa. Siksi erityisesti yhdysvaltalaiset eläkeläiset hakeutuvat laivoille.

Siivouksesta, ruuanlaitosta ja viihtymisestä huolehtii joku muu ja laivassa päivystää lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Ei risteilylle silti nuukailemaan tulla. Sviitit varataan ensiksi. Suurimmissa sviiteissä tilaa on yli 230 neliömetriä.

Aamiaisella tarjolla on kahdeksaa lajia muroja. Nelikymppinen mies tutkailee tarjontaa ja näyttää tyytymättömältä. "Olisiko teillä muita muroja?"

"Totta kai. Tehän piditte maissilastuista, sir", tarjoilija hymyilee ja kipaisee keittiöön.

Laivan keittiössä 120 kokkia valmistaa päivässä 10 000 ateriaa ja välipalat päälle. Kaikki tehdään alusta alkaen itse.

Ateriat kuuluvat risteilyn hintaan. Päivittäin voi valita, tekeekö mieli viiden ruokalajin illallista vai pitsaa ja sushia.

Floridalaiset Brett ja Palmela Nelson ovat poistuneet laivasta vain kerran, Pietarissa.

"Tämä on 13. risteilymme. Emme juurikaan käy maissa. Olemme täällä rentoutumassa ja nauttimassa. Käymme kasvohoidossa ja akupunktiossa. Brettille tehtiin oma kunto-ohjelma."

Aika ei käy pitkäksi. Pariskunta myös lenkkeilee laivan kannella ja tanssahtelee iltaisin.

Laivan teatterissa aloittelee esitystään yhdysvaltalainen koomikko. Jos matkustajien enemmistö on brittejä, koomikko on britti.

Toisella lavalla viritellään kabareeta. Samppanja- ja martinibaarit availevat oviaan.

"Amerikkalaiset haluavat esiintyä", kertoo risteilypäällikkö John Grantham. Niinpä joka ilta on tarjolla karaokea, tanssia, valokuvaus- tai kukkienasettelukilpailua sekä kykyjenetsintää.

Vitsienkerronnan voittaa tänään hulvattoman hauska intialainen nainen. (Lue lisää)

Kaivinkoneen kauha rouhaisee jokivarresta puolitoista tonnia maata Inarin Miessijoella, syvällä Lapin erämaassa.

Kone möyrii lähes 12 kilometriä pitkässä soramontussa, ja työ jatkuu vielä vuosia. Viereisessä Jäkälä-äytsissä on viiden kilometrin työmaa.

Näin käy kullankaivu tiukasti suojelussa luonnossa, Lemmenjoen kansallispuistossa.

Ja kaivurin kopissa kiehuu. Kullankaivajat ovat käärmeissään, koska heidän mielestään kaivajat yritetään savustaa ulos perinteisiltä työmailtaan.

Kaivinkone kansallispuistossa on ollut kiistan aiheena vuosikymmeniä. Vastakkain ovat vanhoja oikeuksiaan puolustavat kullankaivajat ja puistoa isännöivä Metsähallitus.

Kaivajien mukaan Metsähallitus on viime vuosina järjestelmällisesti kiristänyt otettaan kaivajista, jotka työskentelevät valtion mailla ja valtion luvalla. Kaivajat valittavat muun muassa lupien hinnoista ja määrästä, käsittelyajoista ja sääntöjen tulkinnoista.

Erityisen kimpaantuneita ovat kymmenkunta kaivajaa, jotka ilmoittavat Lemmenjoen syrjäiset kultamaat vakituiseksi asuinpaikakseen.

Yksi näistä Suomen kaivannaisteollisuuden viimeisistä mohikaaneista on Kari Merenluoto.

Hän asuu Miessijoen keskijuoksulla pienessä erämaamökissä, 25 kilometrin päässä lähimmästä maantiestä.

Nyt hän lepää mökkinsä seinustalla, vaimo kuopii piskuista kasvimaata tunturikoivikossa. Penkeistä puskee perunaa, sipulia, salaattia ja raparperia.

Merenluoto haluaisi liikkua kansallispuistossa mönkijällä kuten paikalliset poromiehet.

Metsähallitus kieltää tämän. Maastoliikenneluvat kaivajille puiston alueelle tiukassa, mikä vaikeuttaa elämistä.

Kauppareissu Miessijoelta Inariin vie mönkijänkin avulla päivän. Miessijoelta kauppamatkaa kertyy yhteen suuntaan 80 kilometriä.

"Tämä on paikallisten virkamiesten vittuilua", ärisee Merenluoto tiluksillaan.

Kansallispuistossa asuvien kaivajien mielestä Metsähallituksen pitäisi tunnustaa heidät alueen vakituisiksi asukkaiksi, mikä helpottaisi esimerkiksi mönkijälupien saamista.

Metsähallituksen vastaus ei lupaa muutosta:

"[Lemmenjoen kansallispuistossa] asumiseen ei ole mitään perusteita kenelläkään ihmisellä", sanoo aluepäällikkö Pirjo Seurujärvi.

Seurujärven mielestä kaivajien kämpät ovat kaivoslain mukaisia työmaatukikohtia, eivät asuntoja.

Kämpissään kaivajilla on muun muassa huonekaluja, liinavaatteita, astioita, puutarhakaluja, digiboksi, sauna ja ruuat koko kesäksi.

"Tämä on koti", sanoo Mika Telilä. Hän on rakentanut Jäkälä-äytsiin huvilan kokoisen hirsikämpän.

Telilän mielestä Metsähallituksen toiminta on "pelleilyä" ja "mielivaltaa".

Lemmenjoella käy vuosittain noin 10 000 retkeilijää, joista monet ihmettelevät, miksi kultaväki saa rakentaa, kaivaa ja ajella kansallispuistossa, kun tavallinen kulkija ei saa jättää luontoon minkäänlaista jälkeä.

Mönkijöiden neliveto syö tunturin ohuen jäkälä- ja varpukerroksen soralle, ja kasvillisuus elpyy pohjoisen ilmastossa hitaasti.

Mika Telilän mukaan kansallispuistossa on kaivajien mönkijäuraa 15 kilometriä, poromiesten 600.

Kaivajat muistuttavat mielellään myös, että heidän työmaansa kattavat noin kaksi promillea kansallispuiston pinta-alasta.

Valtuutensa möyriä kansallispuistossa kaivajat ovat voittaneet oikeudessa 1980-luvulla. Uusia konekaivulupia alueelle ei enää saa.

Kullanhimo on kova.

"Minä en usko, että kulta loppuu", sanoo Mika Telilä.

Laki velvoittaa kaivajat täyttämään kuoppansa ja tasoittamaan kasansa, kun kaivupaikka vaihtuu.

Kari Merenluodon kämpän edustalla Miessijoella on 17 vuotta sitten tasoitettu konekaivukenttä.

Paikalla kasvaa lähinnä heinää. Tunturikoivun uusiutuminen voi kestää vuosikymmeniä. (Lue lisää)

Katolisen kirkon ääni, Vatikaani ilmaisi keskiviikkona paheksuntansa Italian oikeuden päätökselle lopettaa koomassa olevan naisen pitäminen hengissä koneiden avulla. Vatikaanin edustaja monsignor Rino Fisichella sanoi Milanon vetoomustuomioistuimen päätöstä armomurhaksi.

Kyseinen nuori nainen Eluana Englaro on ollut 16 vuoden ajan pysyvästi koomassa ja pidetty hengissä letkuruokinnalla. Englaron isä Beppino Englaro on käynyt vuodesta 1999 oikeustaistelua saadakseen antaa tyttärensä kuolla.

Isä kuvasi oikeuspäätöstä laillisten oikeuksien voitoksi ja pahimman painajaisen loppumiseksi, mitä ihminen voi kuvitella.

-Tuomarit tekivät oikean päätöksen, hän sanoi. Vihdoinkin voimme päästää Eluanan vapaaksi.

Tytär joutui auto-onnettomuuteen vuonna 1992 ollessan vain 20-vuotias. Nyt hänen "hoitonsa" sairaalassa voidaan keskeyttää, mutta juristit suosittelevat että omaiset odottavat vielä 60 päivää, jotta Italian Korkein oikeus ei pyörrä päätöstä. Sitä se ei ole tekemässä.

Aiemmissa oikeusasteissa Eluanan ystävät ovat olleet todistamassa, että tämä varmasti olisi mieluummin kuollut kuin makaisi koomassa. Eluana oli tavannut liikenneonnettomuuden uhrin koomassa ja kertonut sytyttäneensä tälle kynttilän kirkossa toivoen, että tämä voisi kuolla.

Lakimuutos auttoi

Tytön isän oikeustaistelu alkoi 1999, kun Milanon oikeus hylkäsi hänen anomuksensa lakata syöttämästä tytärtään. Hän valitti korkeimpaan oikeuteen, joka vuonna 2002 päätti samoin.

Tähän mennessä Eluanan tapaus oli jo saanut runsaasti julkisuutta ja sittemmin Italian lait eettisista kysymyksistä ovat muuttuneet. Laki vetää nyt rajan armomurhan eli aktiivisen kuolemaan auttamisen ja sellaisten toimenpiteiden välille, joilla potilasta vain pidetään hengissä.

Uusi laki antoi Englarolle mahdollisuuden aloittaa taistelu jälleen. Näin korkein oikeus palautti jutun Milanon vetoomustuomioistuimeen viime lokakuussa. asian

Kirkko ei hyväksy

Katolinen kirkko reagoi nopeasti. Rooman Katolisen yliopistosairaalan bioeettinen komitea (sairaala on Vatikaanin hallinnassa ja edustaa Vatikaanin ajattelua) julkaisi lausunnon jonka mukaan "ruuan ja juoman keskeyttäminen" johtaa Eluano Englaron hitaaseen kuolemaan. Hän on syyllinen ainoastaan siihen, että on elossa”.

Lausunnossa korostettiin, että päätös on vakava ja antaa huoltajan käsiin vallan päättää elämästä ja kuolemasta. Katolinen kirkko painottaa periaatetta, että on pidettävä huolta potilaista, jotka eivät pysty ajattelemaan omasta puolestaan. (Lue lisää)

Japanin työvoimavirasto on tullut tulokseen, että Toyotan kaksi vuotta sitten kuolleen huippuinsinöörin kuolinsyy oli liika työnteko. Japani tunnetaan maana, jossa tehdään pitkiä työpäiviä ja –viikkoja, mutta tyytymättömyys raadantaan on kasvussa. Yhä useampi työntekijä menehtyy liikaan työntekoon.

Kuollut autotehtaan työntekijä oli vain 45-vuotias ja joutunut kovaan stressiin johtavana insinöörinä, kun tehtaalla kehitettiin uutta versiota Toyotan jättimenestyksestä, Camrystä, sanoi vainajan vaimon asianajaja.

Kuolleen miehen nimeä ei lesken toivomuksesta julkisteta, koska hän haluaa jäädä asumaan Toyota Cityyn, missä autotehtaan pääkonttori sijaitsee.

Kahtena kuolemaa edeltävänä kuukautena mies oli tehnyt keskimäärin yli 80 tuntia ylitöitä kuukaudessa, sanoi asianajaja. Mies työskenteli säännöllisesti öisin ja viikonloppuisin.

Hän sai usein ulkomaankomennuksia ja hoiti parhaillaan auton mallikappaleen lähettämistä Detroitin kansainväliseen autonäyttelyyn, kun sydäntukos tappoi hänet tammikuussa 2006. Seuraavana päivänä hänen oli määrä matkustaa Yhdysvaltoihin.

Vasta oikeuden päätöksellä perhe pääsee nauttimaan vakuutuskorvauksesta. Toyota Motor-yhtiö esitti surunvalittelut ja lupasi parantaa työntekijöidensä terveystarkastuksia.

"Karoshit" kasvussa

Liiasta työstä johtuvaa kuolemaa kutsutaan Japanissa nimellä "karoshi." Sellaiset kuolemat ovat tasaisesti lisääntyneet vuodesta 1987, jolloin Japanin terveysministeriö ensimmäisen kerran tunnisti ilmiön.

Viime vuonna oikeus päätti Keski-Japanissa, että hallituksen on maksettava korvausta Hiroko Uchinolle, joka on Toyotan työntekijän leski. Hänen viomiehensä lyyhistyi työnsä ääreen 30-vuotiaana. Leski vei asian oikeuteen sen jälkeen kun paikallinen työvoimatoimisto hylkäsi korvausanomuksen. (Lue lisää)

Kukaan ei ole nähnyt Etelä-Kiinan tiikeriä pariin vuosikymmeneen. Niitä arvioidaan silti olevan vielä vapaana luonnossa noin 10–20 kappaletta.

Toivo heräsi hetkeksi viime syksynä, kun köyhä maanviljelijä esitteli historiallisia kuvia suurpedosta. Otokset paljastuivat kuitenkin pian väärennökseksi ja pettymys oli niin suuri, että toistakymmentä juonessa ollutta paikallisviranomaista sai potkut.

Aivan sukupuuttoon maailman harvinaisimpiin nisäkkäisiin kuuluvat tiikerit eivät ole kuolemassa, sillä vankeudessa niitä elää noin 70. Vain kuudesta yksilöstä polveutuva kanta kärsii kuitenkin sisäsiittoisuuden mukanaan tuomista haitoista ja lisääntyy heikosti.

Tiikerikanta harventui aikoinaan muun muassa metsänhakkuiden ja yltiöpäisen metsästyksen myötä. Karjaa uhanneita petoja jahdattiin 1950-luvulla Maon innoittamana ja kaadetuista tiikereistä maksettiin jopa tapporahaa. Salametsästys jatkui senkin jälkeen.

Vaikka Etelä-Kiinan tiikeri on nykyisin valtiovallan suojeluksessa, sen asema ei ole noussut lähellekään koko maailman tuntemaa jättiläispandaa.

Jättiläispandojen suojeluun on nähty runsaasti vaivaa, mutta aidattujen suojelualueiden perustaminen luontoon palautettaville tiikereille on vielä vaikeaa.

Kaikesta huolimatta monet uskovat, että eteläisen Kiinan syrjäisillä metsäseuduilla vaeltelee edelleen raidallisia kissapetoja. Opettaja Hou Fengwen vannoo kuulleensa tiikerin murinaa vaelluksella perheensä kanssa kaksi vuotta sitten.

"Tiikereitä on, emme vain löydä niitä." (Lue lisää)

Ranskan mukaan Kiina ja Intia eivät ole valmiita sitoutumaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

G8-maat päättivät eilen ajaa 50 prosentin vähennystä vuoteen 2050 mennessä. Ranskan presidentin avustajan mukaan Kiina ja Intia eivät ole valmiita sitoutumaan tähän tavoitteeseen mutta ilmaisivat olevansa valmiita rajoittamaan päästöjä myöhemmin.

Kiina ja Intia tuottavat neljäsosan maapallon kasvihuonekaasupäästöistä.

G8 hautaa ilmastolupaukset – aikakapseliin

G8-ryhmä päätti Toyakossa Japanissa järjestetyssä huippukokouksessa puolittaa saastepäästönsä vuoteen 2050 mennessä. Nyt on myös sovittu tarkka päivä, jolloin ilmastolupauksia tarkastellaan uudestaan: 7. heinäkuuta 2108.

G8-kokouksen asiakirjat aiotaan sulkea yhdessä tämän viikon sanomalehtien kanssa aikakapseliin. Kapseli täytetään samassa luksushotellissa, jossa teollisuusmaiden johtajat tapasivat kolmen päivän ajan, ja se on määrä avata sadan vuoden päästä.

- Toivomme, että tämä kokous muistetaan tärkeänä merkkipaaluna ilmastonmuutoksen torjunnassa. Toivomme myös, että sadan vuoden päästä ilmastonmuutos on onnistuttu pysäyttämään, juuri niin kuin johtajat lupasivatkin, Windsor Toya -hotellin edustaja kertoo.

Aikakapseli haudataan uuteen, elokuussa avattavaan puistoon. Kapselin lisäksi puistoon rakennetaan muistomerkki, jossa on G8-maiden johtajien valokuvat allekirjoituksineen sekä ilmastonmuutosta symboloiva patsas, joka esittää sulavaa jäämurikkaa. (Lue lisää)

Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan valtaosa Itämerellä vierailevista kansainvälisistä risteilijöistä pumppaa edelleen jätevesiä mereen. Jätevesien sisältämät ravinteet kiihdyttävät Itämeren rehevöitymistä, joka mm. lisää sinilevien määrää.

Järjestö kertoo vedonneensa risteilyvarustamoihin jotta risteilijät jättäisivät jätevetensä satamiin. Tähän mennessä suurimmat lauttavarustamot ovat vastanneet vetoomukseen positiivisesti, mutta vain kolme Itämerellä vierailevaa kansainvälistä risteilyvarustamoa on allekirjoittanut vetoomuksen.

Kansainvälisten varustamojen katto-organisaatio Cruise Lines International Association CLIA on ilmoittanut, että järjestön alaiset varustamot pitävät ennenaikaisena WWF:n vetoomuksen allekirjoittamista, koska vielä ei olla täysin tietoisia ravinnekuormituksen lähteistä ja jätevesien vastaanottokapasiteetista satamissa.

WWF Suomen meriohjelman päällikön Anita Mäkisen mukaan satamien jätevesijärjestelmien puutteet tiedetään, mutta se ei kuitenkaan ole syy päästää jätevesiä mereen.

Mäkisen mukaan isoilla risteilijöillä on omat jäteveden puhdistuslaitokset, jotka useimmiten noudattavat Alaskassa voimassa olevia säädöksiä. Ne sääntelevät ainoastaan bakteerien ja orgaanisen aineen pitoisuuksia mereen laskettavissa jätevesissä, mutta eivät ravinteita. Mäkisen mukaan kansainvälisille risteilijöille näyttää olevan vaikea ymmärtää, että Itämerellä tämä ei riitä, koska rehevöityminen on vakava ongelma.

Yksinomaan Helsingissä vierailee tänä vuonna noin 270 kansainvälistä risteilijää. WWF:n mukaan alus, jossa on yhteensä yli 4 000 matkustajaa ja miehistön jäsentä, tuottaa vuorokaudessa yhteensä noin tuhat kuutiota eli miljoona litraa jätevettä. Tämä vastaa noin 6 000 asukkaan kunnan vuorokauden jätevesipäästöjä.

Kansainvälisen sopimuksen mukaan WC:stä peräisin olevat jätevedet voidaan pumpata mereen 12 meripeninkulman päässä rannikosta. Muut jätevedet voi laskea mereen kolmen merinpenikulman päässä.

Itämeren maat ovat sopineet esittävänsä Kansainväliselle merenkulkujärjestölle, ensi vuoden alkuun mennessä, että Itämeri julistettaisiin erityisalueeksi, missä jätevesien laskeminen mereen on kokonaan kielletty. (Lue lisää)

Ihmisarvon kadottaessa pyhyyden hohteensa tuloksena ei välttämättä olekaan silmitöntä väkivaltaa ja tappamista, vaikka oikeudet jäävätkin vain sanoiksi. (Lue lisää)

Pyykkien ripustaminen, piknik takapihalla ja pullan leipominen ovat yksi resepti perheen onnistuneeseen kesälomaan. Lastenpsykiatri Leena Repokari muistuttaa, että lapset eivät tarvitse luksuselämää, vaan ihan tavallista arkea.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevä Repokari pitääkin Lastenklinikoiden kummien teettämän tutkimuksen tuloksia hälyttävinä. Tutkimuksen mukaan yli puolet töissä käyvistä vanhemmista viettää arkipäivisin lastensa kanssa alle kaksi tuntia.

Valtaosa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista koki työn ja kotiaskareiden lohkaisevan niin ison palan arkipäivästä, että voimat eivät enää riitä lasten kanssa puuhasteluun.

Repokari huomauttaa, että lapset eivät vaadi mahdottomia, vaan heidät saa iloisiksi varsin yksinkertaisilla ja pienillä asioilla.

- Ainakin sen voi tehdä, ettei puhu kännykässä samalla, kun hakee lapsen tarhasta. Lapsella on hirveästi kerrottavaa, kun hän on ollut erossa vanhemmastaan pitkän päivän ja ikävöinyt. Se on kauhean tärkeä hetki, Repokari miettii.

Ei laatuaikaa, vaan joutoaikaa

Tutkimukseen osallistuneista vanhemmista puolet kertoi hyvittelevänsä menetettyä arkiaikaa panostamalla lomiin. Repokarin mukaan lomat eivät kuitenkaan korvaa menetettyä arkea.

- Loma-aika on ihan toinen juttu kuin arjen jakaminen. Lapsille sattuu koulussa kaikenlaista, ja he haluavat jakaa niitä pieniä juttuja. Ja silloin pitää olla korvia, joille kertoa niitä asioita. Muuten kontaktin lapseen menettää, Repokari sanoo.

Hänen mielestään lasten lomakalenterin ei tarvitse täyttyä huvipuistoretkistä, sillä lapset ovat onnellisia jo niistä yhteisistä hetkistä. Lomilla tärkeintä ei ole laatuaika, vaan joutoaika.

- Lapset tarvitsevat joutoaikaa eli sitä aikaa, kun olla möllötetään, syljeskellään kattoon eikä tehdä mitään ihmeellistä, Repokari sanoo.

Lastenklinikoiden kummeille tutkimuksen teki Research International Finland viime kuussa. Se toteutettiin internetissä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan reilut 500 alle 12-vuotiaiden lasten vanhempaa. Noin 70 prosenttia vanhemmista kävi kokopäivätyössä, ja vajaa kymmenesosa oli osa-aikatyössä.

"En oikeastaan tiedä mitä lapselleni kuuluu"

- Viikolla usein ylitöistä tullessa en näe lastani ollenkaan. Monena päivänä juttelemme vain aamupalapöydässä ja illalla päivällisellä. Muulloin lapsi on kavereiden kanssa jossakin. En oikeastaan tiedä mitä lapselleni oikeasti kuuluu.

- Lapsilla on omat harrastukset enkä ole kiinnostunut seuraamaan niitä sivustakatsojana. Mieluummin käytän harrastusajat esimerkiksi kaupassa käyntiin tai muuhun hyödylliseen.

- Olen keskituloinen pätkätyöläinen. Töitä on tehtävä niin paljon kuin niitä tarjotaan, jotta saisi sen seuraavankin pätkän. Kuitenkaan palkka ei riitä kodinhoitoavun palkkaamiseen, vaan kaikki siivoaminen on tehtävä itse.

- Silloin kun olen kotona, he eivät jätä minua rauhaan, vaan ovat kimpussa koko ajan. Ymmärrän sen ja tykkään siitä, mutta se tuo mukaan syyllisyyden tunteen siitä, etten ole tarpeeksi paikalla.

- Nuorimmainen kiukuttelee ja ilkeilee. Suuremmat hyökkäävät jo ovesta sisään astuessani ja kertovat yhteen ääneen, mitä kaikkea minun tulisi heidän eteensä tällä kertaa tehdä. Välillä tuntuu, että täytyy raivata tie sohvalle, jotta saa edes hetken istua. Olen seisomatyössä. (Lue lisää)

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi sanoi, että samaa sukupuolta olevien parisuhteen kirkollinen siunaaminen on lähimmäisenrakkautta. Hän vaati myös sukupuolineutraalin avioliittolain säätämistä.

Evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on käyty keskustelua siitä, pitäisikö kirkon siunata myös samaa sukupuolta olevien parisuhteita. Keskustelussa on otettu kirkon sisältä kantaa myös siunaamisen puolesta.

- Seksuaalinen suuntautuminen on synnynnäinen ominaisuus, ja sitä ei voi valita. Siksi Evankelis-luterilaisen kirkon olisi noudatettava kristinuskon tärkeintä arvoa, lähimmäisenrakkautta, ja siunattava myös samaa sukupuolta olevia pareja. Heidän hyvinvointinsa ei ole pois keneltäkään muulta, Laturi vaati.

Eduskuntaan on tulossa syksyllä esitys samaa sukupuolta olevien parien perheen sisäisestä adoptiosta. Tämän esityksen hyväksyminen parantaa samaa sukupuolta olevien parien asemaa, mutta ei missään tapauksessa ole riittävä tasa-arvon kannalta.

Laturi korosti, että seksuaalinen suuntautuminen ei ole ihmisen vapaasti valittavissa ja siksi seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä. Hänen mielestään Suomeen olisi säädettävä sukupuolineutraali avioliittolaki, joka kohtelee sekä miehen ja naisen, että naisen ja naisen tai miehen ja miehen välisiä avioliittoja samalla tavalla.

- Toivon, että äänestettäessä sisäisestä adoptiosta, keskustan kansaedustajat, valitettavasta puoluekokouspäätöksestä huolimatta, kunnioittavat ihmisoikeuksia. Uskonnollinen vakaumus tai poliittinen mielipide ei oikeuta ihmisoikeuksien polkemista, Laturi sanoi. (Lue lisää)