F.N.U.S. - Suomen Nihilistinen Järjestö - www.anus.com/tribes/fnus
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Quisque et lectus sit amet leo imperdiet vehicula. Nya nya nya.

Uuden auton ostokaan ei ympäristönsuojelua

Tiistai 30 Lokakuu 2007

Autonvalmistajat ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota autoilun ympäristövaikutuksiin. Myös automainoksissa päästöt ja kulutus ovat nousseet tärkeiksi myyntivalteiksi.


Turun yliopistossa työskentelevä professori Jukka Käyhkö ei kuitenkaan ole aivan vakuuttunut siitä, onko uuden ja vähäpäästöisemmän auton hankinta aina ympäristön kannalta paras vaihtoehto. YK:n Nobel-palkitun ympäristöpaneelin työhön osallistunut professori ajaa itse lähes 20 vuotta vanhalla menopelillä ja on usein pohtinut auton vaihtoon liittyviä kysymyksiä.


- Mitä sitten, jos antaa vanhan auton vaihdossa? Se jatkaa elämäänsä ja seuraava omistaja voi ajaa sillä vielä enemmän kuin minä, Käyhkö problematisoi.


Käyhkö muistuttaa, että uusikaan auto ei ole ympäristöystävällinen, vaan vähemmän ympäristölle haitallinen.


Jonkinlainen tasapaino Käyhkön mielestä pitäisi löytää. Jos Suomen iäkästä autokantaa halutaan uusia, ympäristöystävällisen auton hankkimisesta pitäisi tehdä nykyistä houkuttelevampaa.


- Tarvitaan enemmän porkkanaa, kun meidän nykyiset keinomme ovat enemmän keppiä.


Hän kehuu esimerkiksi Ruotsin mallia. Naapurimaassa valtio maksaa pienen osuuden vähäpäästöisen auton kauppahinnasta. (Lue lisää)

Vapaa liikkuminen Euroopassa toi mukanaan myös kerjäläiset

Lauantai 27 Lokakuu 2007

Suomalaiset ovat kesän ja syksyn aikana joutuneet totuttelemaan kerjäläisiin, ilmiöön, jonka piti loppua jo vuosikymmeniä sitten.


Kaduille ilmestyneet rahaa kerjäävät miehet ja naiset, osa lasten kanssa, ovat yleisimmin Romanian tai Bulgarian kansalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen EU:n suoman vapaan liikkuvuuden turvin.


Kerjäläiset ovat seurausta Euroopan unionin vapaata liikkumista koskevasta direktiivistä.


Unionin kansalaisten vapaan liikkumisen idea oli alunperin työntekijöiden liikuttaminen. Lakeja laadittaessa ei varmasti osattu arvata, että se toisikin kerjäläisten ryhmän, lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sisäasianministeriöstä kuvailee.


- Mutta toki köyhillä ihmisillä on sama oikeus liikkua kuin muillakin.


Irtolaislakia ei enää ole


Aiemmin näistä maista tulijat hakivat turvapaikkaa, mutta nyt se ilmiö on hävinnyt.


- Ilmeisesti jäsenyyden tuomat mahdollisuudet on sisäistetty hyvin, Kantola sanoo.


[--]


Kerjätä saa jos ei häiritse


Unionin kansalainen voi tulla Suomeen vapaasti ja oleskella täällä 3 kuukautta. Sen jälkeen oleskelu pitää rekisteröidä.


- Edellytyksenä on tietysti se, että matkustusasiakirjat ovat voimassa, eivätkä he vaaranna yleistä järjestystä, Kantola selvittää.


Jotta ihminen voitaisiin poistaa maasta, hänen käyttäytymisensä pitäisi aiheuttaa todellista, välitöntä ja riittävän vakavaa uhkaa, joka vaikuttaa yhteiskunnan olennaiseen etuun, hän lukee direktiivitekstiä.


Kerjääminen ei sellaista aiheuta, joten kerjäläisiä ei voida käyttäytymiseen vedoten poistaa maasta.


Toinen kysymys on maahantulijan toimeentulo.


- Aina kun unionin kansalainen tänne tulee, hänen pitää tulla omillaan toimeen. Tulija ei saa kohtuuttomasti rasittaa sosiaalihuoltojärjestelmää jäsenvaltiossa


Tietoja tulijoiden määristä ei ole


Tilastoja Suomeen rantautuneiden kerjäläisten määristä ei ole, sillä useimmat ovat tulleet maahan turisteina. He eivät ole pyrkineet työnhakijoiksi tai sosiaalihuollon käyttäjiksi, joten heistä ei ole missään merkintöjä.


Helsingin kaupungin sosiaalipäivystykseen on tullut muutamia yhteydenottoja, ja niitä on keräilty ilmiön selvittämiseksi, kertoo sosiaalipäivystyksen päällikkö Olli Salin.


Yhteydenotossa selvisi että yksi reitti Suomeen on ollut Suomen Romanian lähetystön sivuilta löytynyt mainos halpalentoyhtiön Helsingin lennoista.


Toimiin sosiaalipäivystys on ryhtynyt toistaiseksi vain kerran. Tällä viikolla se majoitti romanialaisen äidin ja lapsen, koska Suomessa ei hyväksytä lapsen yöpymistä ulkosalla. (Lue lisää)

Ministeriö valmistelee ilmastonmuutokseen sopeutumista

Perjantai 26 Lokakuu 2007

Ympäristöministeriö valmistelee Suomen ensimmäistä ilmastonmuutoksen sopeutumisen työohjelmaa. Kyse on lähinnä alueiden käytöstä, luonnon monimuotoisuudesta, ympäristönsuojelusta ja rakentamisesta.


Luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salmisen mukaan ohjelma pyrkii muun muassa turvaamaan loma-asutuksen edellytyksiä, jos vesistöjen vedet uhkaavat laskea hyvin alas.


Ilmastonmuutoksella on arveltu olevan huomattava merkitys vesistöjen rannoilla sijaitseville lomakiinteistöille, sillä vähävetisten kausien todennäköisyys kesällä kasvaa.


Esimerkiksi jos vesi uhkaa laskea kovin voimakkaasti Saimaalla, voi olla tarpeen vähentää patojen kautta tapahtuvia juoksutuksia.


Saimaalla on ollut jo useina vuosina kevätkaudella rajoituksia Vuoksen juoksutuksille sen vuoksi, etteivät saimaannorpan pesille tärkeät jäät laske niin paljon, että pesät uhkaavat sortua.


Ilmastomuutos uhkaa nykyisten eliölajien elinympäristöjä, ja sen takia on selvitettävä hyvissä ajoin keinoja, joilla voidaan turvata lajien säilyminen.


Lämpenevä ilmasto uhkaa erityisesti kylmien olojen lajeja kuten Saimassa elävää saimaannieriää. Pohjoisessa Lapissa palsasoiden ikiroudan mättäät ovat jo nyt sulamassa lämpötilannousun vuoksi. Tämä heikentää näiden soiden eliölajien mahdollisuutta säilyä.


Marraskuun alussa valmistuva ohjelmaluonnos lähtee lausuntokierrokselle, jonka jälkeen sen arvioidaan valmistuvan tammikuussa.


Työohjelmasta kertoi perjantaina Vihreä Lanka -lehti. (Lue lisää)

Pikavippien ottajilla yhä useammin maksuvaikeuksia

Perjantai 26 Lokakuu 2007

Pikaluottojen kanssa ajaudutaan yhä useammin maksuvaikeuksiin. Tämä näkyy käräjäoikeuksiin saapuneiden riidattomien velkomisasioiden rajuna kasvuna, kertoo perjantain Keskisuomalainen.


Käräjäoikeudet ovat ottaneet vastaan kuluvan vuoden tammi-syyskuussa lähes 85 000 velkasuhteeseen perustuvia saatavia koskevaa asiaa.


Kasvua edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna on 52 prosenttia. Kasvu näkyy käräjäoikeuksissa kautta maan, selviää oikeusministeriön tilastosta.


Velkasuhteeseen perustuviin saataviin kuuluu pikaluottojen lisäksi muidenkin luottojen velkomisia, mutta käräjäoikeuksissa kasvun suurimpana yksittäisenä syynä pidetään pikaluottojen huomattavaa yleistymistä. (Lue lisää)

Ministeriö häätää televisiot pois auton kojelaudalta

Torstai 25 Lokakuu 2007

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo selvittää ajoneuvoihin asennettavien paikannuslaitteiden vaikutuksen liikenteen turvallisuuteen.


Kalleimmat laitteet eli niin sanotut viihdekeskukset mahdollistavat jopa television katselun autossa.


Katselumahdollisuus on tarkoitettu takapenkkiläisille, mutta tv-näytön voi asentaa myös auton etuosaan. Turussa ruutuja on myös takseissa. Ne pitäisi sulkea ajon ajaksi, mutta matkustajat ovat havainneet myös tv päällä ajavia kuljettajia.


- Maalaisjärkikin sanoo, että televisiota ei voi katsella ajaessa. Myös hands freen käyttö on löystynyt viime aikoina, liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) muistuttaa.


Navigaattorien myynti on kasvanut räjähdysmäisesti tänä vuonna.


Myynnin odotetaan jopa nelinkertaistuvan viime vuoteen verrattuna ja nousevan yli 200 000 laitteeseen.


- Laitteet ovat lisääntyneet paljon ja teknologia kehittyy. Meidän pitää selvittää, mitä tämä tarkoittaa turvallisuuden kannalta, Vehviläinen sanoo.


Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusyksikön päällikön Matti Roineen mukaan navigaattorien hyökyyn suomalaisten autoihin reagoidaan viimeistään vuoden sisällä.


Vaikka kyseessä on kuljettajaa avustava laite, myös Roine on huolestunut kuljettajan huomion herpaantumisesta tekniikan keskellä.


Kielletyksi voikin jatkossa tulla ainakin jälkeenpäin autoon asennettavien paikannuslaitteiden sijoittaminen kojelaudalle.


- Ajoneuvolaissa on todettu aika tiukkaan sävyyn, ettei kojelaudalla saa olla esineitä, jotka haittaavat näkyvyyttä, Roine sanoo.


Nykyinen tieliikennelaki kieltää viestintälaitteiden käytön niin, että se häiritsee kuljettajan keskittymistä. (Lue lisää)

Suomalaisten karkinsyönti lisääntynyt roimasti

Torstai 25 Lokakuu 2007

Suomalaiset ostavat karkkia runsaan kolmanneksen enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Karkkia syödään lähes kymmenen kiloa asukasta kohden vuodessa.


Tänä vuonna makeismarkkinat ovat kasvaneet noin kolmen prosentin vauhtia. Eniten on kasvanut sokerimakeisten myynti.


Tutkimusprofessori Pekka Jousilahti Kansanterveyslaitoksesta näkee kasvavalle karkin syönnille monta syytä.


"Viimeisen kymmenen vuoden aikana karkkimarkkinat ovat muuttuneet ratkaisevasti. Tarjonta on kasvanut, samoin annoskoot. Myös syöntitavat ovat höltyneet, karkkipäiviä on yhden sijasta seitsemän viikossa."


Jousilahden mukaan karkin kulutus liittyy amerikkalaistuvaan kulttuuriin kuten virvoitusjuomat ja naposteltavatkin. Vaikka karkkia saa nykyisin myös pienemmissä pusseissa, kokonaismyynti ei ole laskenut.


Cloetta Fazerin toimitusjohtaja Tom Lindblad muistuttaa, että makeismarkkinoiden kasvu liittyy myös suomalaisten parempaan taloudelliseen tilanteeseen.


"Tässä suhteessa Suomi on viimeisten kymmenen vuoden aikana ajanut kiinni eron muihin pohjoismaihin."


Paitsi painonnousuna, karkin syönti näkyy hampaiden yhä huonompana kuntona. (Lue lisää)

Arkielämässä luoviminen

Lauantai 06 Lokakuu 2007

Jokaisen kulku jättää jälkensä, ja yhteinen kulkumme uurtaa uraa maan pintaan. Riippuen tavoistamme, nämä uurteet ovat joko hymykuoppia tai sitten tuskan raapimia haavoja. Isoja saappaita meitä pienipäisiä ei ole tehty täyttämään, joten pienin jäljin kulkeminen on se palkitsevin tapa elää tässä omassa kotoisassa ekologisessa lokerossa, sekä järjellisesti että henkisestikin. (Lue lisää)

Kita

Lauantai 06 Lokakuu 2007

Nihilismin kita ammottaa, eikä sen kavala reuna oikein tahdo näkyä Jumalan kuoleman jälkihuuruissa säntäileville seikkailijoille. (Lue lisää)

Iltahämärä

Lauantai 06 Lokakuu 2007

Ilta koittaa, mutta vaikka aurinko selvästi lipuu kohti horisonttia, jotkut vain koittavat pitää siitä kiinni tajuamatta sitä, että se vetää heidät vielä pinnan alle... (Lue lisää)

Mitä on nationalismi?

Lauantai 06 Lokakuu 2007

Aina silloin tällöin media kuohuu muukalaisvastaisten ilmiöiden ympärillä ja aallot huutavat halveksuntaa nationalismia vastaan, yleisen mielipiteen usein liittyessä mukaan kuoroon. Mutta mitä vastaan nämä sanan säilät todella taistelevat: onko nationalismi vain leppymätöntä inhoa muunmaalaisia kohtaan, vai onko sen takana kenties jotain muutakin, jota ei näiden päivien puitteissa huomata? Yhteiskunnan eri kehitysvaiheiden ilmiöt voivat jakaa ominaisuuksia keskenään, mutta muuta yhtäläisyyttä ei välttämättä olekaan... (Lue lisää)

Punkkihysteriaa

Lauantai 06 Lokakuu 2007

Kevään noustessa lumisesta haudastaan ajaen vanhan kuuraparran pois maahan piiloon, silmiään siristelevät myös sellaiset nimettömät kauhut, joista ei puhuta kuin inhoten. Kuitenkin nämä olennot ovat osa ekosysteemiä, eikä se järjestelmä säily samana jos mustavalkoinen ajattelu pääsee valloilleen... (Lue lisää)

Kasvin kehto ja koti

Lauantai 06 Lokakuu 2007

Ilman maata ei ole kasvia, eikä maa ole samanlainen vailla kasvia; enää emme vain näe maata emmekä kasvia, vaan meillä on omat mittatikkumme joista emme hevillä luopuisi... (Lue lisää)

Kausiluontoisuus & rakenne

Lauantai 06 Lokakuu 2007

Yhteiskuntaamme voidaan ajatella pyramidina sen kaikkine toimintoineen, ja näin monen nykyisin itsestäänselvän mukavuuden alta paljastuu valtaisa koneisto... (Lue lisää)

Mietteitä vapaudesta

Lauantai 06 Lokakuu 2007

Vapauden himomme voimistuessa meitä ei yhdistä mikään muu kuin yhtäläinen halu materiaaliseen yltäkylläisyyteen... (Lue lisää)

Ohitse lipuvat ajat

Tiistai 02 Lokakuu 2007

Ajat muuttuvat, aaltojen pinnat väreilevät ja syyt ja seuraukset nivoutuvat toisiinsa luoden elävän kokonaisuuden, jonka osaset ovat toisistaan riippuvaisia... (Lue lisää)

Euroopan kuolinkorahtelut

Tiistai 02 Lokakuu 2007

Maailmamme vaikuttaa kulkevan kohti kultaista tulevaisuutta, iloisesti hypähdellen kehityksen tiellä - vai ovatko loikkamme sittenkin väsyneitä nytkähdyksiä vetisellä suolla, niitä viimeisiä ennen lysähtämistä maan syliin tai suoraa päätä suonsilmään hyppäämistä? (Lue lisää)

Copyright © 2006-2007 FNUS